Tulevaisuuden ja toivon sanoma

Profeetta Jeremian välittämä Jumalan lupaus tulevaisuudesta ja toivosta on inspiroinut lukuisia saarnoja, lauluja, kortteja ja julisteita. Mutta näkyykö toivon sanoma tämän päivän seurakuntien elämässä ja julistuksessa? Entä tavoittaako se myös nuoret?

Tänä keväänä suomalaisille on tarjottu uutta tulevaisuutta ja toivoa käydyissä kuntavaaleissa. Maaliskuussa julkaistu 15–29-vuotiaiden nuorten tulevaisuuden näkymiä tutkiva Nuorisobarometri 2016 kuitenkin osoittaa, ettei valoisiin tulevaisuuden lupauksiin suhtauduta enää kovinkaan luottavaisesti. Tutkimus kertoo nuorten kyynisyyden lisääntyneen. Barometri kuvaa myös luottamuksen toisiin ihmisiin sekä Suomen ja maailman tulevaisuuteen heikentyneen jyrkästi. Vain 55 prosenttia nuorista näki Suomen tulevaisuuden valoisana. Koko maailman tulevaisuuteen heistä uskoi ainoastaan 25 prosenttia.

Kristittyinä tiedostamme inhimillisten lupausten epävarmuuden ja rajallisuuden. Vaarana kuitenkin on, että samalla unohdamme myös Jumalan, alkuperäisen lupauksen antajan, rajattoman kaikkivaltiuden.

Juuri vietetyn pääsiäisen tulisi muistuttaa meitä niin syvimmät tarpeet täyttävästä Kristuksen rakkaudesta kuin inhimilliset rajat ylittävästä tulevaisuuden toivosta. Evankeliumin sanomassa on sisältö, jota koko kansakuntamme tarvitsee. Ja kipeimmin juuri nuoret.

Nuorisotutkimusseuran julkaisema Nuorisobarometri sisältää myös hyviä uutisia. Ulkoisista uhkatekijöistä huolimatta nuorten usko ja luottamus omaan henkilökohtaiseen tulevaisuuteensa on kasvanut. Jopa 83 prosenttia heistä suhtautuu siihen valoisasti. Nuoret uskovat omiin mahdollisuuksiinsa kasvaa ja kehittyä.

Tämän tuloksen pitäisi olla herättävä viesti myös seurakunnalle. Seurakunnan tulisi olla paikka, jossa nuoret kokevat, että heidän kasvulleen on tilaa ja että sitä tuetaan. Nuorten olisi tärkeä saada henkilökohtaisesti kokea, että sanontamme ”seurakunnan tulevaisuus on lapsissa ja nuorissa” näkyy myös käytännön toiminnassa.

Nuorisobarometrin johdannossa tutkimustuloksia verrataan ilmapuntariin, joka auttaa ennakoimaan tulevaa säätä. Myös helluntailiikkeen ja sen toimijoiden on yhä tärkeämpää ennakoida ajan merkkejä. Ne tulisi ottaa huomioon niin tavoittavan työn kehittämisessä kuin seurakuntaelämän uudistamisessakin. Silloin tummien pilvien keskeltä löytyy enemmän tilaa myös auringolle.

Suomen itsenäisyyden juhlavuosi tarjoaa lähes rajattomat mahdollisuudet puhua tulevaisuudesta ja toivosta. Herätysliikkeemme Syyspäivillä julkaistu Parasta Suomelle -hanke tarjoaa seurakunnille erinomaisen tavan välittää toivon sanomaa kaikille maamme asukkaille.


Janne Lahti

Kirjoittaja on helluntaiseurakuntien kotimaanjärjestö Hyvä Sanoma ry:n toiminnanjohtaja.