Suo, kuokka ja Jussi

Olemme päässeet pitkälle, koska meillä on ollut yhteinen suunta ja visio. Emme ole pelänneet johtajuutta, vaikka kaihdammekin ajatusta yhdestä suuresta johtajasta. Tänä päivänä tarvitsemme yhteistä näkyä ja hyvää johtajuutta enemmän kuin koskaan. Meillä on liikaa menetettävää, jos keskitymme yhteisen mission sijaan keskinäiseen naljailuun. Tämä maailma tarvitsee edelleen seurakuntia, jotka vetovoimaisesti johtavat ihmiset Jeesuksen luokse.

Ruotsi kantaa kuninkaiden historiaa, eikä ole niin pelokas vallan suhteen. Suomen historia on kovin toisenlainen. Me olemme nousseet vieraan vallan alta, ja mielenmaisemaamme kuvaavat vahvasti suo, kuokka ja Jussi. Itsenäisyydestä olemme maksaneet kalliin hinnan. Isämme rakensivat tämän maan tyhjästä ja äitimme kasvattivat isättömiä lapsia.

Tämä näkyy edelleen kansamme luonteessa ja asenteissa, eivätkä seurakunnat tee poikkeusta. Itsenäisyys ja itsepäisyys ovat arvoja, joiden edestä olemme valmiita taistelemaan. Parhaimmillaan ne ovat vieneet meidät läpi harmaan kiven ja maailman ääriin. Pahimmillaan olemme jääneet yksin ja jumiin.

Ruotsin helluntaiherätyksellä on yhteinen päämäärä, johon kaikki ovat sitoutuneita: saada paikallisseurakunnat menestymään. Nuorisotyö, evankelistat, lähetystyö, diakoniatyö ja koko ruotsalainen versio Hyry-yhteisöstä taistelee yhteisen asian puolesta. Tällä hetkellä Ruotsin helluntaiherätys elää nousukautta. Uusia seurakuntia syntyy kymmenittäin, ja uudet ihmiset löytävät tiensä Jeesuksen luokse.

Nousukauden moottorina ovat visio ja yhteys. Ruotsin mallissa yhteys on tarkoittanut rukousta ja keskustelua yhteisistä asioista enemmän kuin vain ”kokoustelua”. Yhteyden rakentaminen on ollut hidasta ja kivuliasta, niin kuin se aina on. Visiolla ja sen johtamisella on ollut tässä keskeinen rooli. Säntäilyn sijaan on suostuttu yhteiseen päämäärään.

On hämmentävää kuunnella länsinaapurimme tarinaa siitä, kuinka hekin 20 vuotta sitten olivat hajallaan ja vailla yhteistä suuntaa. Ehkä muutos on kuningaskunnalle helpompaa kuin meille? Olipa se vaikeaa tai helppoa, se on ehdottoman ajankohtaista. Meidänkin on välttämätöntä rakentaa vahvaa yhteyttä seurakuntien välillä. On aika jättää kivut ja riidat taakse ja katsoa yhdessä eteenpäin. Lisäksi on aika tunnustaa johtajuutta ja antaa Jumalan nostamien ihmisten viedä meitä eteenpäin. Ruotsi ei keksinyt tätä mallia, vaan me löydämme sen Raamatusta. Paavali opettaa seurakuntia auttamaan toisiaan ja sitoutumaan yhteiseen päämäärään.

On aika kaivaa suo, kuokka ja Jussi eli suomalainen uudisraivaajahenki ullakolta ja alkaa hommiin. Tällä kertaa se kannattaa tehdä yhdessä, ei yksin.

Juha Lehtonen

Kirjoittaja on Fida International ry:n seurakuntayhteyksien päällikkö.