Seurakunta lasten ja nuorten tukena

”SALLIKAA LASTEN TULLA...” Tutusta tekstiyhteydestä tiedäm­me, kenelle Jeesus kohdisti sanansa ja mitä niiden noudatta­misesta seurasi: monien aikuisten kielteisiä reaktioita, mutta varmasti myös iloisia lasten ääniä, pieniä hymyileviä kasvoja ja onnellisia äitejä.

Helluntailiikkeen historia on suurelta osin lapsityön menes­tyksen historiaa. Monet keski-ikäiset ja sitä vanhemmat muiste­levat ääriään myöten täynnä olevia pyhäkouluja, kerhoja, leirejä ja nuorisotapahtumia.

Nyt aika on toinen. Ristin Voitossa 14 (5.4.2018) uutisoitiin nuorisotyön haasteista. Seurakuntien säännöllinen, viikoittai­nen lapsi- ja nuorisotyö on vähentynyt joko vetäjien väsymisen tai asiakkaiden vähenemisen vuoksi. Se, ettei seurakunnassa ole enää lapsia tai nuoria, on surullinen perustelu työmuodon lopettamiselle.

Tässä lehdessä kerrotaan 40 vuotta sitten käynnisty­neestä helluntaiseurakuntien koulutyöstä. Työmuoto sai alkunsa, kun kotimaanjaksolle saapuneet lähetys­työntekijät alkoivat tehdä kouluvierailuja. Myönteiset vierailukokemukset vaikuttivat siihen, että koulutyö järjestäytyi ja laajentui. Nykyisin koulutyö tarjoaa seurakunnille merkittäviä mahdolli­suuksia osallistua lasten ja nuorten arkeen, tukea heidän kokonaisvaltaista hyvinvointi­aan sekä tehdä yhteistyötä opetus- ja kasva­tusalan ammattilaisten kanssa.

Koulutyö on rohkaiseva esimerkki seurakunnan mahdollisuu­desta toimia tiiviimmin osana muuta yhteiskuntaa. Vaikka seura­kunnassa ei olisi lapsia tai nuoria, seurakunnan ulkopuolella heitä yleensä on. Siksi seurakunnan on tärkeä verkostoitua ja raken­taa rohkeasti paikallista yhteistyötä. Opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet rohkaisevat kouluja kehittämään oppimisympäristöä sellaiseksi, että se mahdollistaa aktiivisen yh­teistyön huoltajien lisäksi myös koulun ulkopuolisten toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyön ovi on siis auki.

Seurakunnan koulutyön lisäksi on tärkeää, että vanhemmat ovat lapsensa koulussa aktiivisia vaikuttajia. Kristityillä vanhem­milla on täysi oikeus, jopa velvollisuus, ottaa kantaa positiivisen uskonnonvapauden ja seurakuntien kanssa tehtävän yhteistyön puolesta. Tällainen toive ja kannanotto voi olla ratkaiseva tuki koululle sen kehittäessä omaa toimintaansa. Myös opetussuunnitelman perusteissa todetaan: ”Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulu­työtä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elämään.”

Parhaimmillaan seurakunta kykenee vastaamaan ym­päristön muuttuviin tarpeisiin ja oppimaan yh­dessä muiden toimijoiden kanssa. Tehdään se lasten ja nuorten elämän vuoksi. Sallitaan heidän päästä osalliseksi evankeliumin siu­nauksesta.

Janne Lahti

Kirjoittaja on Hyvä Sanoma ry:n toimin­nanjohtaja ja Helluntaiseurakuntien Kou­lupalvelun ohjausryhmän puheenjohtaja.