Seurakunnan jäsenyys puntarissa

MONET HELLUNTAISEURAKUNNAT ovat parhaillaan muuttamassa juridista toimintamuotoaan. Yhdistykset eivät enää palvele niitä samanlaisena turvasatamana yhteiskuntaan päin kuin aikaisemmin. Paine siirtyä toimimaan myös virallisesti seurakuntana on kova.

 

Muutosprosessi on herättänyt kysymään, mihin seurakunnan jäsenyys perustuu. Millainen on sellaisen jäsenen asema, joka ei ole vielä virallisesti liittynyt yhdyskuntaseurakuntaan? Kuuluuko hän hengelliseen yhteyteen niin kuin muutkin? Voiko hän osallistua samalla tavalla vastuunkantoon? Ja ehkä tärkeimpänä kysymyksenä: miten uusi järjestäytymismuoto vaikuttaa yksilön hengelliseen identiteettiin?

 

Maamme vanhimmat helluntaiseurakunnat lähestyvät jo sadan vuoden ikää. Syntyessään niillä ei ollut mitään juridista järjestäytymismuotoa. Ne olivat pieniä hengellisiä yhteisöjä, joilla oli kova ulkoinen paine ja voimakas yhteenkuuluvuuden tunne.

Yhdistyksiä perustettiin vasta myöhemmin lähinnä auttamaan rukoushuoneiden omistuksessa. Yhdistyksen jäsenyys merkitsi vastuunkantoa omasta kokoontumistilasta. Sittemmin yhdistyksistä tuli myös työnantajia työntekijöille. Hengellinen seurakunnan jäsenyys on kuitenkin aina ollut palon syvempi asia.

 

Tämä olisi tärkeää muistaa myös nykyisessä muutosvaiheessa. eurakunnan jäsenyys on enemmän kuin jäsenyys yhdistyksesä tai yhdyskuntaseurakunnassa, jotka antavat mahdollisuuden lläpitää toimintaa ja jäsenrekisteriä. Seurakunta on puolestaan iiden uskoontulleiden kastettujen ihmisten yhteisö, jotka ovat äättäneet seurata Jeesusta. Tähän liittyy myös osallistuminen eurakunnan toimintaan, opetuksen ja ohjauksen vastaanottamien, paimenuuden piirissä oleminen ja elämän rakentaminen yheisten arvojen varaan.

 

Seurakunta merkitsee tärkeitä ja läheisiä ihmissuhteita, joiden autta jäsenet voivat kasvaa. Tähän verrattuna jäsenrekisterin viallisella nimellä ei ole niin suurta merkitystä. Jokainen on yhtä rvokas seurakunnan jäsen ja täysivaltainen vaikuttaja järjestäytymismuodosta riippumatta.

 

Lapsia ja nuoria ajatellen on tärkeää rakentaa yhdessä myönteistä seurakuntakuvaa. He kokevat normaalia vähemmistöpainetta koulussa, ja myös median välittämät väärät mielikuvat herättävät heissä ristiriitoja. Nuoret tarvitsevat tukea helluntai-identiteettinsä rakentamiseen. Perheiden tulisikin yhdessä seurakunnan kanssa tukea lasten ja nuorten uskoa ja rakentaa myönteistä kuvaa helluntailaisuudesta. Helluntai-identiteettiin kuuluvat myös omat kokemukset. Tästä muodostuu oikea ymmärrys seurakunnan jäsenyydestä.

Omasta taustastaan voi olla ylpeä, niin että sen uskaltaa myös sanoa.


Usko Katto

 

Kirjoittaja on Tampereen

Helluntaiseurakunnan johtaja.

 



Artikkelit
31/2017

UutisetKesän kaksi Reality-leiriä olivat osoitus siitä, että työ kehitysvammaisten parissa alkaa vakiintua osaksi helluntailiikkeen toimintaa.
ArtikkelitPia Hämäläistä kiinnostaa enemmän Jumalan toimintalogiikka kuin toisten ihmisten ajatukset ja tunteet.
ArtikkelitOman paikan löytäminen seurakunnassa edellyttää sekä hengellistä yhteyttä että toimivaa sosiaalista vuorovaikutusta.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan