Säilyykö luottamus?

Luottamus on arvokasta pääomaa, joka liittyy erilaisiin suhteisiin. Luottamusta tarvitaan esimerkiksi perheessä, työssä, politiikassa ja liike-elämässä. Sitä tarvitaan myös seurakunnassa ja hengellisissä yhteisöissä.

Jos luottamussuhde murenee ja kääntyy epäluottamukseksi, sillä on usein hyvin konkreettiset seuraukset. Esimerkiksi Anneli Jäätteenmäen pääministerikausi vuonna 2003 kesti vain 68 päivää ja päättyi dramaattisesti luottamuksen katoamiseen. Eduskunnan luottamus pääministeriin suli yhdessä päivässä ja johti hänen pikaiseen eronpyyntöönsä.

Monet muistavat myös vuoden 2008, jolloin merkittävä yhdysvaltainen rahoitusalan yritys Lehman Brothers yllättäen kaatui. Investointitoiminnastaan tunnetun yrityksen ajautuminen saneeraukseen johti valtavaan romahdukseen osakemarkkinoilla. Epäluottamuksen tunne levisi kulovalkean tavoin koko maailmantalouteen. Luottamuksen katoaminen koitui kalliiksi – jopa Suomessa asti.

Suomalaiset ovat seuranneet kevään ajan myös työmarkkinaneuvotteluja ja kilpailukykysopimuksen syntyä. Siinäkin järjestöjen kokema luottamus tai sen puute on ratkaissut lopputuloksen.

Ensi viikolla ilmestyvässä Paimen Plus -lehdessä professori Taina Savolainen puhuu luottamuspääoman merkityksestä seurakuntaelämässä ja herätysliikkeessä. Hän johtaa kansainvälistä Trust within Organizations -tutkimusryhmää, joka keskittyy luottamuksen tutkimiseen työpaikoilla. Savolaisen mukaan luottamuksessa on kyse reiluuden, avoimuuden ja rehellisyyden odotuksista toista osapuolta kohtaan. Kristillisissä yhteisöissä ja seurakunnissa saattaa olla vaarana, että luottamuksesta ei puhuta tai sitä pidetään jopa itsestäänselvyytenä, Savolainen toteaa lehden haastattelussa.

Myös helluntailiikkeessä kysymys luottamuksesta on entistä ajankohtaisempi. Liikkeen sisällä vaikuttaa erilaisia näkemyksiä ja voimia, jotka johtavat helposti epäluottamuksen kasvuun. Luotettavuuden haaste koskee seurakuntien ohella myös herätysliikkeen yhteisiä palvelujärjestöjä. On valitettavaa, jos keskeiset hengelliset vaikuttajat – jopa helluntaipastorit – murentavat omilla puheillaan luottamusta esimerkiksi Helluntaikirkkoa, Iso Kirja -opistoa tai yhteisiä lähetys- ja evankelioimisjärjestöjämme kohtaan, vaikka ne tekevät pyyteetöntä palvelutyötä seurakuntiemme hyväksi. Epäluottamusta kylvävät puheet perustuvat usein silkkaan tiedon puutteeseen ja vääristyneisiin mielikuviin. Juuri siksi niiden levittäminen on vaarallista.

Luottamus rakentuu vain rehellisyyden ja avoimen vuorovaikutuksen pohjalle. Se on ihmisten välillä olevaa henkistä pääomaa, jota ei voi korvata millään muulla. Siksi jokaisen yhteisön – myös helluntailiikkeen – on tärkeä vaalia luottamusta. Jos luottamus murenee, seuraukset voivat olla arvaamattomia.


Leevi Launonen

Kolumni
24/2016

KolumniKun juuri neljä vuotta täyttänyt pojanpoikani pettyi leikin saamaan käänteeseen, sitä ei voinut olla huomaamatta. Hän risti kädet rinnalleen (yllättävän ketterästi cp-vammaiseksi), roikotti päänsä ala...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan