Rukous tuo taivaan alas

Synti voidaan määritellä pohjimmiltaan epäuskoksi, joka on riippumattomuutta Jumalasta. Tällöin ihminen ei tunnusta tarvitsevansa Jumalaa – ei hänen anteeksiantoaan, armoaan eikä hänen antamaansa voimaa kiusauksia vastaan.

 

Rukous taas on päinvastainen asia. Riippuvuus Jumalasta näyttäytyy konkreettisesti juuri päivittäisenä rukouksena. Siinä ihminen tukeutuu Jumalan apuun ja ohjaukseen. Rukouksessa tapahtuu myös taivaallisia vaihtokauppoja: syyllisyys vaihtuu vapauteen, murehtiminen luottamukseen ja heikkous Pyhän Hengen voimaan.

 

Jeesus ilmaisi suuren kristinuskon totuuden opettamassaan Isä meidän -rukouksessa. Hän esitteli siinä Jumalan Isänä, jota saa joka päivä lähestyä. Jeesus toi Isän läheiseksi ja helposti lähestyttäväksi. Rukous onkin läheisyyttä hänen kanssaan.

 

Joskus tällaista arjen rukouselämää kutsutaan lapsenomaiseksi uskoksi. Siinä rationaalinen ja koulutettu ihminen ymmärtää Jumalan järjen ohjausta korkeampana ja syvempänä todellisuutena. Samalla ihminen antautuu uskomaan ja luottamaan Jumalaan yksinkertaisesti – ja kokee sen myös toimivan. Ihminen on aidosti vuorovaikutuksessa Kaikkivaltiaan kanssa. Se on suhde, joka huokuu rakkautta.

 

Helluntailiikkeessä on aina korostettu rukouksen tärkeää merkitystä. Ensimmäiset helluntailaiset odottivat Pyhän Hengen kastetta rukoillen alkuseurakunnan tapaan. Lisäksi Pyhän Hengen voima ja lahjat liitettiin luonnollisena osana rukoukseen.

 

Nähdäänkö niiden myös nykypäivän seurakunnissa toimivan yhdessä? Erityisesti Luukkaan tekstit Uudessa testamentissa yhdistävät rukouksen ja Pyhän Hengen toisiinsa. Rukous on avain Hengen toimintaan myös tämän päivän seurakunnissa. Jeesus itse lupasi: ”Kuinka paljon ennemmin taivaallinen Isä antaa Pyhän Hengen niille, jotka sitä häneltä anovat.”

 

Onkin syytä kysyä, tehdäänkö hengellisestä herätyksestä usein liian vaikeasti tavoiteltava asia. Onko se käytännössä rukouksella valmisteltuja saarnoja, kokouksia ja kohtaamisia? Onko herätys rukouksessa ja paastossa etukäteen saatuja voittoja näkymättömässä maailmassa ja näiden kautta tulevaa Pyhän Hengen ilmapiiriä jumalanpalveluksissa?

 

Pyhän Hengen toiminta ja karismaattisuus on aina yhdistänyt uskovat eri seurakunnista ja kirkoista. Keskeisenä piirteenä tässä on rukousyhteys. Rukous yhdessä toisten kirkkojen edustajien kanssa on parasta ja aidointa ekumeniaa. Rukoushetkessä olemme rinnakkain ja lähestymme Jumalaa yhdessä. Se, mikä on yhteistä, nousee tärkeämmäksi kuin se, mikä on erilaista.

 

Jeesuksen sovitustyö ja sen kautta Isän lähestyminen ylittää kaikki seurakuntakulttuurien raja-aidat. Pyhä Henki tulee tällaiseen kristittyjen yhteyteen ja vaikuttaa aitoa iloa.

 

 

Usko Katto


Kirjoittaja on Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja.



Teema
47/2017

TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan