Kaikkien ihmisten oikeus

Perjantaina 20. marraskuuta vietetään lapsen oikeuksien päivää. Sen kunniaksi liput nousevat salkoihin. Lasten oikeuksien yleissopimus on maailman eniten ratifioitu ihmisoikeussopimus. Lapsen asema tunnustetaan tärkeäksi laajasti ja yksimielisesti.

Yhdenkään ihmisen olemassaolo ei ole sattumien summa, eikä hänen tulisi elää turhuuden tuulten riepoteltavana. Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen ja yhteyteensä. Ihmisen olomassaolo on siis tarkoituksellista ja merkityksellistä. Jokaisella lapsella ja aikuisella on ennen kaikkea oikeus elää yhteydessä elävään Jumalaan. Tämän oikeuden puolesta liputtaminen ja toimiminen on seurakuntien vastuulla.

Perinteisesti helluntaiseurakunnat ovat evankelioineet, julistaneet ja opettaneet kristinuskon ydinsanomaa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Toiminta on ollut monipuolista, ja näin evankeliumin sanoma on pyritty saamaan monien ihmisten kuuluville. Lapsen oikeutta kuulla ilosanoma ei ole unohdettu, ja uskollisesti on järjestetty suuria lastenleirejä, pyhäkouluja ja harrastuskerhoja. Koulutyö on ollut ja on edelleen huikea mahdollisuus tavoittaa laajasti lapsia ja nuoria.

Viime vuosien aikana maassamme on näkynyt poikkeuksellisen jyrkkä uskonnollisuuden väheneminen, erityisesti naisten keskuudessa. Uskonnollisena itseään pitävien osuus on laskenut voimakkaasti ja suoraviivaisesti sukupolvesta toiseen. Nuorimmissa sukupolvissa uskonnolliseksi identifioituminen on yhä harvinaisempaa. 1980- ja 1990-luvuilla syntyneissä Y- ja Z-sukupolvissa alle viidesosa piti uskontoa tärkeänä. Nämä tiedot kertoo Kirkon tutkimuskeskuksen tuore julkaisu, jossa tutkitaan suomalaisten suhtautumista uskontoon ja kirkkoon.

Jumalan lapsilla, niin yksilöillä kuin koko seurakunnalla, on oikeuksia sekä velvollisuuksia. Jumalan lapsen oikeudet on tärkeää alleviivata tässä ajassa. Siksi on syytä selvittää, mitkä ovat minun oikeuteni ja miten käytän niitä? Minun tulee tuntea ne ja arvostaa niitä, sillä olen saanut ne Jumalalta.

Meidät kaikki on kutsuttu vastuulliseen lapseuteen. Siihen kuuluu myös toisten ihmisten oikeuksien turvaaminen. Kaikilla lapsilla ja aikuisilla on oikeus kuulla se, että heidät on kutsuttu elämään Jumalan yhteydessä.

Velvollisuutemme ja etuoikeutemme on elää Jumalan lapsen aseman mukaista elämää. Saamme toimia meille annetun oikeuden nojalla, Pyhän Hengen voimassa, hänen valtuuttamanaan ja turvaamanaan. Velvollisuutemme on kertoa tärkein ihmisoikeus: miten päästä Jumalan yhteyteen, elää ja pysyä siinä iankaikkisesti.

Irma Frestadius

Kirjoittaja on Espoon helluntaiseurakunnan pastori.