Ellei kukaan lähetä

Raamatun toteama ”kuinka kukaan voi kuulla, ellei kukaan lähetä?” on edelleen ajankohtainen. Maailman teknillistyessä voimme ajatella, että ihmistä ei enää tarvita juuri mihinkään. Asiat voisi hoitaa pelkästään teknologiaa hyväksikäyttämällä. Vaikka tämä on totta, niin silti evankeliumi tarvitsee ihmisen. 

 

Myös Jumala olisi voinut ratkaista maailman evankelioimisen jollain toisella tavalla. Hän olisi voinut piirtää taivaalle pysyvän taulun, jossa olisi lukenut ”uskokaa minuun” tai jotain muuta vastaavaa. Jumala olisi varmasti päässyt monellakin tavalla helpommalla, mutta hän päätti tulla ihmiseksi. Jumala lähetti asialle oman Poikansa. 

 

Samoin on lähetystyössä aikojen alusta alkaen aina lähetetty ihminen. Antiokian seurakunta lähetti Paavalin ja Barnabaksen, Jeesus lähetti opetuslapset, ja niin kristillinen seurakunta on lähettänyt lähettinsä aina tähän päivään saakka.

 

Sosiaalisen median, TV:n ja radion kiistattomista eduista huolimatta mikään ei voita henkilökohtaista kohtaamista. Maailmamme täyttyessä yhä enemmän negatiivisista ja ahdistavista uutisista on Raamatun toteama ”kuinka suloiset ovatkaan ilosanomat tuojan jalat” jälleen niin totta.  Lähetys­järjestöjen ja seurakuntien perustehtävä on pysynyt samana – lähettää ihminen. Vaikka taloudellinen tuki voitaisiinkin lähettää pelkästään jonkun järjestön pankkitilille, niin silti on arvokkaampaa lähettää ihminen. 

 

Ihmisen lähettämiseen sisältyy aina myös riskejä. Tehtävä voi epäonnistua. Joskus lähetetyt lähetystyöntekijät joutuvat maksamaan lähtemisestään kalliin hinnan. Jotkut ovat maksaneet sen jopa hengellään. Monien nyt kristillisten maiden maaperässä lepää varhaisten lähetyssaarnaajien kallis marttyyriveri. Ilman tuota hintaa emme voisi nyt nähdä evankeliumin voittokulkua noissa maissa. 

 

Täytyy siis olla ihmisiä, jotka lähtevät, mutta nyt tarvitaan kipeästi niitä, jotka lähettävät. Jokainen uusitestamentillinen seura­kunta on lähetysseurakunta ja sen vastuulla on lähetys­käskyn toteuttaminen. Terve seurakunta ei voi väistää tätä vastuuta. Ellei seurakunta opi antamisen siunausta, se ei pidemmän päälle itsekään saa siunauksia. 

 

Sama lainalaisuus pätee yksilöuskovaan ja periaatteessa jokaisen ihmisen elämään. Vain antamalla voi saada ja antamalla sitä, mitä itse rakastaa, saa annetun tavalla tai toisella takaisin. Jokainen Suomen helluntaiseurakunta on lähetysseurakunta. Jokaisella seurakunnalla voisi olla vähintään yksi osakannatuslähetti. Lähetti, joka on ihminen.

 

 

Jyrki Palmi

Kirjoittaja on Fida International ry:n 

apulaistoiminnanjohtaja.



Uutiset
40/2019

UutisetLeena Koivisto on ollut yli 10 vuotta mukana Helsingin Saalemin ystävä­palvelutoiminnassa.
Seurakunta on perhe, johon kuuluu kaikenikäisiä. Usko yhdistää ihmisiä yli sukupolvien, yli kieli-...
UutisetRyhmä sai opetusministeriön tarkentamaan ohjetta kunnille koskien päiväkotien juhlia.
Eduskunnan uskonnon- ja omantunnonvapausryhmän puheenjohtajana jatkaa kansan­edustaja Sari Essayah (kd). Uude...
UutisetFidan kahta lähetysaiheista rukousiltaa seurattiin UskoTV:n kautta ympäri maailmaa – uusi konsepti toimi.
Fidan lähetysaiheiset rukousillat saivat myönteisen vastaanoton sekä lähettien että...
UutisetTämän viikon Ristin Voitto -lehden mennessä painoon Seinäjoella olivat meneillään Helluntaiherätyksen Syyspäivät.

Tapahtuma kokosi noin 800 seurakuntien pastoria ja v...
UutisetKääntymisestä uskonnosta toiseen voi seurata jopa viiden vuoden vankeusrangaistus.
Pohjoisintialaisessa Himachal Pradeshin osa­valtiossa on astumassa voimaan uusi kääntymysten vastainen laki. Lak...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan