Älkäämme koskaan unohtako

Tammikuun viimeisenä maanantaina vietetään kansainvälistä holokaustin muistopäivää. Suomessa päivä on nimetty vainojen uhrien muistopäiväksi, joka nimenä laajentaa päivän alkuperäistä merkitystä. Se, että muistopäivä järjestetään juuri 27.1. johtuu siitä, että tuona päivänä vuonna 1945 järkyttäviä kärsimyksiä läpikäyneet vangit vapautuivat natsisaksan suurimmasta keskitysleiristä Auschwitzista.

 

Miksi juuri juutalaisten kansanmurhaa muistetaan erityisellä päivällä? Siitä syystä, että holokausti, joka tarkoittaa polttouhria, poikkeaa kaikista muista modernin ajan joukkomurhista siinä, että tuhoamiset toteutettiin valtiovallan hyväksymän doktriiniin mukaisesti teollisesti ja suunnitellun systemaattisesti. Kun liittoutuneille paljastui toisen maailmansodan loppuvaiheissa natsien ylläpitämien tuhoamisleirien kauheudet, julistettiin suureen ääneen: ”emme saa koskaan unohtaa.” Tätä toivoi myös Vilnassa vuonna 1941 elänyt 19-vuotias juutalainen David Berger. Ennen kuin natsit ampuivat hänet, hän lähetti tyttöystävälleen viimeisessä kirjeessään seuraavan pysähdyttävän viestin: ”Haluaisin jonkun muistavan, että täällä eli joskus henkilö nimeltään David Berger.”

 

Näyttää kuitenkin siltä, että kaasukammioiden kauhukuvat ovat alkaneet haihtua pois ihmisten mielistä ja antisemitismi leviää pelottavalla tavalla eri puolilla maailmaa. Juutalaisviha on lisääntynyt Yhdysvalloissa ja Saksassa kammottavalla tavalla. Saksassa joka neljännellä on selvityksen mukaan juutalaisvastaisia ajatuksia. Länsinaapurissamme Ruotsissa peräti 35 prosenttia maan juutalaisväestöstä kertoo harkinneensa muuttoa pois maasta.  

 

Uutistoimisto AP haastatteli viime vuoden holokaustin muistopäivän alla 92 vuotta täyttänyttä Auschwitzista henkiin jäänyttä Cipora Feivlovichia. Hän kertoi kokemuksistaan ja totesi: ”74 vuotta on kulunut noista päivistä, mutta me elämme vielä ja voimme muistuttaa nuorisoa ja ihmisiä eri maissa siitä, mitä tapahtui. Mieheni on vaatinut, että en koskaan lopeta puhumasta holokaustista. Jos me emme kerro, tulee jälkeemme enemmän niitä, jotka kieltävät tapahtuneet.”

 

Seurakuntina ja järjestöinä meidän on syytä nostaa holokaustin muistopäivä paremmin esille kuin tähän asti. Antisemitismin nostaessa jälleen päätään ja valheellisen propagandan levitessä, emme saa ajautua välinpitämättömyyteen ja sulkea silmiämme ja sydämiämme juutalaisten kärsimyksiltä. Rukoillaan tammikuun viimeisen sunnuntain päiväkokouksissa erityisesti juutalaisten ja Israelin puolesta.

 

 

Niilo Närhi

 

Kirjoittaja on Avainmedia Lähetysjärjestön toiminnanjohtaja.




4/2020

UutisetTeemu Sormunen aloitti Hope-seurakunnan uutena johtajana Jopi Pietiläisen tilalla tämän vuoden alussa.
PääkirjoitusTammikuun viimeisenä maanantaina vietetään kansainvälistä holokaustin muistopäivää. Suomessa päivä on nimetty vainojen uhrien muistopäiväksi, joka nimenä laajentaa päivän alkuperäistä merkit...
UutisetVapaakristillisen kodin nuori tarvitsee koulussa ymmärrystä katsomusvähemmistöön kuuluvana oppilaana.
UutisetPerusta-lehden teologiset opintopäivät pidettiin Kauniaisissa Suomen Raamattuopistolla 2.–4. tammikuuta.
UutisetKristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen uskoo häntä koskevien esitutkintojen etenevän syyteharkintaan.


– Kun sain käsiini valtakunnansyyttäjän paper...
UutisetKontrolli kovenee Kiinassa, ääri-islam vahvistuu Sahelin alueella läntisessä Afrikassa.
UutisetYhdysvaltain surmattua iranilaiskenraali Qassem Suleimanin Bagdadissa Irakin kristittyjen ajatukset vaihtelevat toivon ja epävarman tulevaisuuden välillä.

– Kristittyjen...
KolumniMuistan tuon ruskean kapean penkin. Ehkä liiankin suoran, korkean selkänojan ja sen, miten ennen laulua jompikumpi vanhempani sujautti pieneen nyrkkiini kolikon. Kun pussi tuli kohdalle, kol...
PakinaFaktojen maailma on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien suosittu luennoitsija Han...
ArtikkelitJeesuksen puheet olivat todellista ihmisten välisen tasa-arvon ylistystä. Hän antoi esimerkiksi tällaisen ohjeen lähimmäissuhteisiin: ”Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä...
MuutKari Hännisen uskoa ovat vahvistaneet niin taloudelliset kuin terveydellisetkin haasteet – ja myös yllättäen avautunut yhteys katolilaisiin sisariin ja veljiin.
PikavisiittiLaulaja-lauluntekijä Jani Lakonen iloitsee akustisen trionsa mukavasta meiningistä ja tarinoita kertovasta musiikista.
MuutSaharan eteläpuolella näkee niin sekasortoa kuin vahvoja seurakuntia.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja