Ystävyyssuhteisiin voi vaikuttaa

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Sanotaan, että suomalaisen kanssa ystävystyminen vie aikaa, mutta kun ystävyys on syttynyt,se myös kestää. Arvattavaksi jää, kertooko sanonta enemmän siitä, että keskivertosuomalainen on hidas ja harkitseva ihmissuhteissaan (pitäähän sitä varmistua, ettei syöksy suden suuhun), vai alleviivaako se enemmän suomalaisten luotettavuutta ja uskollisuutta.

AVA-kanava pyysi vuonna 2013 ulkomailla asuvia Suomen kansalaisia kuvailemaan, millaisia suomalaiset ovat ystävinä. Tulokset paljastivat, että kansainvälisesti vertailtuna hyviä.

Vastaajat arvostivat muun muassa suomalaisten suorasukaisuutta ja mielistelemättömyyttä sekä sitä, että suomalaisen ystävän kanssa sovittuun voi luottaa.

Miten säilyttää ystävä?

Moni meistä on saanut kokea ystävyyttä elämänsä aikana. Muistamme naapurin Ainot ja Antit, joiden kanssa touhuttiin kesät pitkät. Etenkin tytöillä on usein bestiksiä, joiden kanssa jaetaan voitot, tappiot ja salaisuudet (ja tarvittaessa vaatekaapin sisältö). Aikuisenakin voi saada uusia ystäviä, mutta tehtävä on silloin haastavampi.

Yhtä kaikki ystävyyden on todettu lisäävän onnellisuutta jopa toimivia perhesuhteita enemmän, joten aivan pienestä asiasta ei ihmisen elämässä ole kyse. Jos on onnistunut saamaan ystävän tai ystäviä, miten heistä voi pitää kiinni?

Psykologian tohtori Lisa Firestone antaa tähän viisi vinkkiä Psychology Today -lehdessä (1/2013). Hänen mukaansa kaikki lähtee rehellisyydestä.

– Se, että omistaa ystävän, joka voi kertoa asiat suoraan, auttaa tuntemaan itseään paremmin, Firestone sanoo.

Hänen mukaansa pesunkestävässä ystävyydessä käsitellään kärhämät sekä pyydetään ja annetaan anteeksi.

– Me kaikki varmasti möhläämme joskus, mutta kun näin käy, meidän pitää asettaa ylpeys sivuun ja korjata tilanne, psykologian tohtori neuvoo.

Ystävyyttä ei voi hoidella kokonaan ilman yhteydenpitoa, tapahtuipa se sitten kasvokkain tai vaikka kirjeitse. Lisa Firestone korostaakin ajan antamisen ja ystävän arvostamisen merkitystä.

– Anteliaisuus on avain onneen. Hyvä ystävä osoittaa mielenkiintoa sitä kohtaan, keitä olemme ja minkä kanssa kamppailemme. Mutta on tärkeää, ettei suhteesta tule yksipuolinen tai vain toiseen keskittyvä.

Hän lisää ystävyyden hoito-ohjeisiinsa vielä, että koska kaikki ystävyyden osapuolet ovat vain ihmisiä, ystävyydessä tulee arvioida realistisesti omia odotuksia, olla olettamatta asioita ja valita kyynisen asenteen sijaan myötätuntoinen mieli.

Suomalainen tarvitsee tilaa

Mielenterveys-lehti (5/2014) komppaa Firestonen teesejä ystävyyden säilyttämisestä: ”Kiinnostu toisen elämästä, ole läsnä, huomioi ja ilahduta, muista tasapaino ja vastavuoroisuus… Käsittele kielteiset asiat.”

Suomalaislähde opastaa lisäksi sovittamaan yhteydenpidon elämäntilanteeseen. Se muistuttaa, että kaikki tauot eivät tarkoita ystävyyden loppumista, vaan elämässä on välillä jaksoja, jolloin ystävyyssuhteiden hoitoon on huonompi mahdollisuus. Tällaista ohjetta saa amerikkalaislehdestä etsiskellä.

Tietty vetäytyvyys voikin olla yksi suomalaisten ystävyyssuhteiden haaste. Myös AVAn haastattelemat ulkosuomalaiset huomauttavat, että suomalainen tarvitsee keskimääräistä enemmän omaa tilaa (sama tosin koskee kuulemma myös ruotsalaisia). Viihdymme mainiosti myös yksin, emmekä hakeudu toisten läheisyyteen yhtä paljon kuin monissa muissa kulttuureissa.

Vuorenpeikkopiirteestämme huolimatta ystävyydet eivät ole tuhoon tuomittuja. Se, kuinka pitkiä yhteydenpitotaukoja ystävyys kestää, riippuu suhteesta. Joskus vuosienkin jälkeen tavattaessa ystävät aloittavat siitä, mihin viimeksi jäätiin. Jonkun toisen kanssa kolmekin kuukautta ilman yhteydenpitoa etäännyttää liikaa.

Ajanlaskua vanhempi ilmiö

Raamatun lehdiltä ystävyydestä löytyy monta kaunista esimerkkiä.

Adam ja Eeva lienevät kokeneet ihmisten välisen yhteyden huipun ennen syntiinlankeemusta. Mooses ja muutamat profeetat kokivat paljon yksinäisyyttä mutta pääsivät läheiseen suhteeseen Jumalan kanssa. Joonatanin ja Daavidin ystävyys yltäisi varmasti jaloudessaan maailmankirjallisuuden huipulle. Uudessa testamentissa Elisabet ja Maria jakavat ilon ja hämmennyksen täyttämän tilanteensa äitiydestä. Myös Jeesuksella näyttää olleen muutama läheinen ystävä, kuten opetuslapsi Johannes sekä Betaniassa asuva Lasarus sisarineen.

Ystävyydessä ei merkitse niinkään määrä vaan laatu. Sananlaskujen (18:24) mukaan ”Paljon ystäviä –– vähän ystävyyttä, tosi ystävä on enemmän kuin veli.” Jos sinulla on ystävä, pidä hänestä huolta, sillä ”Ystävän sanat ovat nuorta hunajaa: makeat mielelle, virvoittavat ruumiille.” (Sananl. 16:24.)


Ruut Ahonen





Pystynkö uskoutumaan?

Ystävyyssuhteisiin liittyy olennaisesti keskinäinen luottamusja jakaminen. Niinpä niiden solmimista ja hoitoa voi estää vaikeusluottaa toisiin ihmisiin.

Luottamuspulaan voivat vaikuttaa esimerkiksi suomalaisittain melko yleiset varhaiset turvattomat kiintymyssuhteet tai myöhemmät kolhut elämässä.

– Ihmislapsella on taipumusta muodostaa voimakkaita (turvallisia) tunnesiteitä toisiin ihmisiin, toteaa Hyvä Terveys -lehden psykologi Mikael Saarinen.

– Mikäli tämä ei syystä tai toisesta onnistu ja lapsella on paljon erilaisia erokokemuksia ja menetyksiä, tuloksena on voimakasta stressiä. Tätä varhain koettua stressiä me puramme vielä aikuisuudessakin erilaisilla suojaavilla ajatuksilla (”en voi luottaa keneenkään”) ja käyttäytymisellä (esimerkiksi vetäytymällä), joiden tehtävänä on altistaa siedettävämmälle kivulle.

Saarisen mukaan tässäkin tilanteessa elävä ihminen voi harjoitella hyväksymään itsensä ja luottamaan muihin. Psykologian lisäksi sama tulevaisuuden ja toivon viesti löytyy vahvana Raamatusta.

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan