Ymmärtääkseen helluntailaista teologiaa on oltava tietoinen siitä, miten helluntailaisuus on
perinteisesti lukenut ja ymmärtänyt Raamattua
Voidaan todeta, että universaalisti kaikki helluntailaiset tunnustavat Raamatun teologiansa perustaksi. Esimerkiksi suomalaisen helluntailiikkeen varsin tuoreessa uskon pääkohtien luettelossa ensimmäinen kohta vakuuttaa tästä: ”Pyhä Raamattu on Pyhän Hengen innoituksesta syntynyt Jumalan sana ja oppimme ainoa perusta.”
Läpikotaisin ”raamatullista”
Useimpien helluntailaisten mielestä teologiaa ei voi erottaa Raamatusta. Tämä kuvaakin hyvin sitä ensimmäistä metodologista luonteenpiirrettä, joka on ominaista helluntailaisuudelle.
Helluntailaisuus pyrkii olemaan läpikotaisin ”raamatullista”. Lähestymistapaa voisi kutsua ”kanoniseksi”. Helluntaiteologi French Arrington toteaa näin: ”Helluntailaisen uskon ja käytännön lähtökohta ja perustus on ollut Raamatun teksti.” Kirjoittaessaan Raamatun opeista 1930-luvulla Myer Pearlman totesi, että hänen kirjansa pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: ”Mitä kirjoitukset sanovat (tekstin esitys), ja mitä kirjoitukset tarkoittavat (tekstin selitys)?”
Pyrkimys on tulkita Raamattua ”luonnollisesti”.
Kaiken kaikkiaan varhaiset helluntailaiset kirjoittivat hyvin vähän hermeneutiikasta (Raamatun tulkinta- ja selitysoppi). Vielä nykyäänkin hermeneutiikka merkitsee joillekin helluntailaisille teologeille yksinkertaisesti käytännöllistä ja intuitiivista selitystä, jossa pyritään tekstiä lukiessa nostamaan esiin sen selkeä ja keskeinen opetus kiinnittämättä sen suurempaa huomiota itse tulkintaan ja sen metodeihin. Pyrkimys on siis tulkita Raamattua kirjaimellisesti tai ehkä paremminkin ”luonnollisesti”.
Tämän ”luonnollisen” raamatuntulkinnan taustalta voidaan löytää yksi perustavanlaatuinen ajatus, nimittäin usko siihen, että Pyhä Henki valaisee ja ohjaa lukijaa (tulkitsijaa). Helluntailainen hermeneutiikka on näin olennaisesti pneumaattista ja karismaattista. Arrington ilmaisee tämän seuraavasti: ”Tulkinnan perusperiaate on, että se, mikä on kirjoitettu Pyhän Hengen inspiraatiosta, täytyy tulkita saman Hengen johdatuksessa.”
Käytännössä tämä tarkoittaa uskoa siihen, että kirjoituksilla voi olla monta erilaista tulkintaa. Tarkastellessaan tekstin kirjaimellista ja luonnollista merkitystä helluntailainen lukija on ”avoin” vastaanottamaan [Pyhän Hengen vaikutuksesta] tekstin hengellisen merkityksen.
Raamatun lukemisesta voi tulla Pyhän Hengen johtama tapahtuma.
Tämä ei tarkoita mielivaltaista tekstin hengellistämistä, sillä ”vastaanotettu” tekstin tulkinta ei voi olla vastoin Raamatun kokonaisilmoitusta. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tästä periaatteesta pidetty aina kiinni helluntailiikkeen piirissä?
Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot
Tärkeää on myös tunnistaa ne raamatuntulkinnalliset silmälasit, joiden kautta helluntailaisuus katsoo ja tulkitsee tekstejä. Robert ja William Menziesin mukaan ”helluntailiike on syntymästään lähtien korostanut Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kertomuksia”.
Menziesin mukaan on selvää, että helluntaiteologian ominaispiirteiden juuret ovat nimenomaisesti Luukkaan karismaattisessa ja Hengen toimintaa korostavassa teologiassa, joka painotti asioita toisin kuin esimerkiksi Paavali kristologisissa opetuksissaan.
Tässä keskustelussa helluntailaiset pyrkivät antamaan Luukkaan käsityksille samaa arvoa kuin esimerkiksi Paavalin teksteille. Näin Raamatun kertoville ja kuvaileville teksteille annetaan sama painoarvo kuin sen didaktiivisille eli opettaville osille. Tämä yhdistettynä helluntailaiseen uskoon Jumalan Hengen todellisesta läsnäolosta ja vaikutuksesta nykymaailmassa ja yksittäisen kristityn elämässä luo perustan myös ajatukselle Apostolien tekojen tapahtumista mallina ja esikuvana nykypäivänkin kristityn kokemuksille ja seurakuntaelämälle.
Edellä mainittu ajatus Pyhän Hengen tuoreesta ja konkreettisesta vaikutuksesta yhdistyy suoraan myös siihen, että helluntailaisuus ei periaatteessa pidä traditiota merkittävänä teologian lähteenä. Erityisesti varhainen helluntailaisuus suhtautui varsin kärsimättömästi kirkollisiin traditioihin ja uskontunnustuksiin. Tosiasia on, että helluntailaisuudessa on esiintynyt paljon traditioiden vastaista retoriikkaa, joka asettaa tradition spontaania Hengen toimintaa vastaan. Samalla tavalla kuin ei tule antaa rationaalisen ajattelun peittää Raamatun selkeitä totuuksia, ei myöskään tule sallia ”ihmisten perinteiden” tulla Hengen tuoreen toiminnan tielle.
Kokemuksen merkitys tulkinnassa
Toinen tärkeä metodologinen luonteenpiirre on kokemuksen korostuminen myös teologian muodostumisessa. Helluntailaisessa ajattelussa keskeinen oppi Hengen kasteesta on helluntailaisessa kokemuksessa paljon moniulotteisempi kuin sen helluntailaisessa selityksessä. Kysymys kokemuksen ja Raamatun tekstin välillä on siis varsin moniulotteinen.
Kritiikkiä helluntailaista kokemuksellisuutta kohtaan on tullut niin liikkeen ulkopuolelta kuin sen sisältäkin. Helluntailiikkeen kokemuksellisuuden korostaminen on vuosikymmenten aikana ollut sellaista, että jopa jotkut helluntaiteologit ovat varoitelleet Raamatun tekstien jäävän kokemusten varjoon. Helluntaiteologit Duffield ja Van Cleave muistuttavat, että ajattelua ei tule korvata kokemuksella. Samaan hengen vetoon he kuitenkin muistuttavat, että kun Pyhä Henki todella koskettaa ihmisiä, kenellekään ei jää epäselväksi, kuka on tullut paikalle.
Kokemuksen korostaminen Raamatun auktoriteettiin sitoutumisen rinnalla on siis aiheuttanut helluntailaiseen teologiaan jännitteitä. Samanaikaisesti kun helluntailaisuus on julkilausuttuna ollut sitoutunut yksin Raamattu -periaatteeseen, helluntailaisessa käytännön teologiassa tai paremminkin spiritualiteetissa on ollut vaikeuksia vastustaa kiusausta korottaa henkilökohtaiset kokemukset, ilmestykset ja muut karismaattiset manifestaatiot Raamatun sanan tasolle. Tietoisena tästä monet helluntailaiset teologit ja pastorit pyrkivät painottamaan, että on tärkeää rakentaa oppi ja opetus Raamatun sanasta eikä ihmisten kokemuksista.
Varhaista helluntailaisuutta ja sen teologista kehitystä tutkinut Douglas Jacobsen on kuitenkin sitä mieltä, että varhaisessa helluntailaisuudessa teologia ja kokemus kulkivat hyvin käsi kädessä.
Tätä kuvaa hänen mukaansa se, että vaikka kokemus oli välttämätön osa helluntailaisuutta, pelkkää kokemusta pidettiin jopa vaarallisena. Siksi puheissa korostettiin jatkuvasti kokemusten tutkimista ja arvioimista. Hänen mukaansa alusta lähtien kokemus ja teologia ovat olleet kuin kudotut yhteen ja niiden välinen suhde on ollut vastavuoroinen: ”Helluntailainen kokemus on ollut teologian ympäröimä, ja helluntailainen teologia on ollut kokemukseen perustuva.”
Myer Pearlman pyrki luomaan tasapainoisen yhteenvedon kokemuksen ja teologian keskinäisestä suhteesta seuraavasti: ”Varmasti on tärkeämpää elää kristillistä elämää kuin vain tuntea kristillinen oppi, mutta ei olisi mitään kristillistä kokemusta, jos ei olisi kristillistä oppia.”
Takaisin apostoliseen aikaan
Kun edellä kuvattu kokemuksellisuus ja helluntailainen Raamatun tulkinta yhdistetään ajatukseen apostolisen ajan paluusta, joka helluntailaisuudessa on aina ollut vahvana, siitä muodostuu kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat ja sanat sijoitetaan lukijan elämään ja aikaan ehkä vahvemmin kuin muissa kristillisissä traditioissa on ollut tapana. Niinpä se, mitä Raamatun lehdiltä luetaan tapahtuneeksi, voidaan olettaa koettavaksi myös lukijan aikana.
Helluntailaisuus ei miellä ensimmäisten apostolien muodostavan mitään hengellisten aristokraattien joukkoa siinä mielessä, että näiden kokemukset Hengen vaikutuksista olisivat jotenkin korkeammalla tasolla kuin mitä heidän jälkeensä tulleet sukupolvet voisivat kokea. Tätä perustellaan sillä, että Henki, joka vaikutti ensimmäisten apostolien ja alkuseurakunnan elämässä, on sama Henki, joka on elävä ja toimii seurakunnan keskellä nykyäänkin. Myös Jeesus, jonka Henki voiteli ja josta Henki todistaa, on ”sama eilen, tänään ja iankaikkisesti”. Näin esimerkiksi Raamatun lukemisesta voi tulla Pyhän Hengen johtama tapahtuma, jossa lukija voi tulla vaikutetuksi merkittävällä ja elämää muuttavalla tavalla, ja sen esille tuoma elävä totuus voidaan näin kokea.
Helluntailainen tulkinnallinen kehys
Helluntailaisuudessa Raamatun tekstien tulkinta ei ole ollut ”objektiivisten” tieteellisten metodien ohjaamaa, vaan on uskottu, että Raamatun maailmaan voidaan astua ikään kuin Hengen työn vaikutuksesta, sotkeentumatta tekstin lukemiseen ja ymmärtämiseen liittyviin tulkinnallisiin ongelmiin.
Niinpä perinteisesti helluntailaiset eivät ole osallistuneet väittelyyn esimerkiksi historialliskriittisten metodien pätevyydestä. Tosin 1900-luvun loppupuolen helluntailiikkeen ”evankelikalisoitumisen” myötä tämä tilanne on ollut muutoksessa. Helluntailaisuudessa Raamatun tekstien tulkinnalle – yksittäisen kristityn kokemuksen lisäksi – on ollut merkittävää paikallisen seurakunnan muodostama yhteys ja yhteinen jumalanpalveluselämä, joka muodostaa samalla tulkinnallisen kontekstin kirjoitusten tulkinnalle.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että nyt kun helluntailaisuus on teologisesti ja historiallisesti kasvanut ja kun liikkeellä on paljon aiempaa enemmän hyvin koulutettuja teologeja, liike voi yhä paremmin ja itsetietoisesti tutkia ja rakentaa nimenomaisesti ”helluntailaista” teologiaa ja hermeneutiikkaa. On kuitenkin edelleen niitäkin teologeja, jotka ajattelevat, että se ei ole välttämätöntä ja että se voi olla jopa vahingollista. Toisten mielestä systemaattinen ”helluntaiteologia” olisi pitänyt luoda jo kauan sitten.
Joka tapauksessa 1900-luvun aikana helluntailiikkeen sisällä rakentuneet, Raamatun tulkintaan liittyvät periaatteet yhdessä muiden teologisten ja metodologisten periaatteiden kanssa muodostavat sen tulkinnallisen kehyksen, jonka valossa helluntailiike ymmärtää muut teologian opinkohdat. Tällaisia ovat muun muassa ihmisen luominen, lankeemus ja erityisesti lunastus sekä siitä nouseva käsitys esimerkiksi ihmisen uudestisyntymisestä, pyhityksestä, henkikasteesta ja eskatologisesta huipentumasta.
Petri Mäkilä
Kirjoittaja on Ristin Voitto -lehden päätoimittaja. Teksti on kolmas ja viimeinen osa klassisen helluntailaisuuden historiaa ja teologista kehitystä kuvaavaa sarjaa.
Kirjallisuutta:
Veli-Matti Kärkkäinen: Spiritus Ubi Vult Spirat. Pneumatology in Roman Catholic/Pentecostal Dialogue (1972-1989). Diss. Helsinki 1998.
Petri Mäkilä: Helluntailainen. Aikamedia 2019.
Guy P. Duffield, Nathaniel M. Van Cleave: Foundations of Pentecostal Theology. 1983.
Douglas Jacobsen: Thinking in the Spirit. 2003.
French L. Arrington: Christian doctrine 1-3 – A Pentecostal perspective. 1992–1994.
Myer Pearlman: Knowing the Doctrines of the Bible. 1937.
William W. Menzies,9 Robert P. Menzies: Spirit and Power. 2000.
Roger Strondstad: Trends in Pentecostal Hermeneutics. Paraclete 22, no.3,1. 1988.
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...