Ymmärtääkseen helluntailaista teologiaa on oltava tietoinen siitä, miten helluntailaisuus on
perinteisesti lukenut ja ymmärtänyt Raamattua
Voidaan todeta, että universaalisti kaikki helluntailaiset tunnustavat Raamatun teologiansa perustaksi. Esimerkiksi suomalaisen helluntailiikkeen varsin tuoreessa uskon pääkohtien luettelossa ensimmäinen kohta vakuuttaa tästä: ”Pyhä Raamattu on Pyhän Hengen innoituksesta syntynyt Jumalan sana ja oppimme ainoa perusta.”
Läpikotaisin ”raamatullista”
Useimpien helluntailaisten mielestä teologiaa ei voi erottaa Raamatusta. Tämä kuvaakin hyvin sitä ensimmäistä metodologista luonteenpiirrettä, joka on ominaista helluntailaisuudelle.
Helluntailaisuus pyrkii olemaan läpikotaisin ”raamatullista”. Lähestymistapaa voisi kutsua ”kanoniseksi”. Helluntaiteologi French Arrington toteaa näin: ”Helluntailaisen uskon ja käytännön lähtökohta ja perustus on ollut Raamatun teksti.” Kirjoittaessaan Raamatun opeista 1930-luvulla Myer Pearlman totesi, että hänen kirjansa pyrkii vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: ”Mitä kirjoitukset sanovat (tekstin esitys), ja mitä kirjoitukset tarkoittavat (tekstin selitys)?”
Pyrkimys on tulkita Raamattua ”luonnollisesti”.
Kaiken kaikkiaan varhaiset helluntailaiset kirjoittivat hyvin vähän hermeneutiikasta (Raamatun tulkinta- ja selitysoppi). Vielä nykyäänkin hermeneutiikka merkitsee joillekin helluntailaisille teologeille yksinkertaisesti käytännöllistä ja intuitiivista selitystä, jossa pyritään tekstiä lukiessa nostamaan esiin sen selkeä ja keskeinen opetus kiinnittämättä sen suurempaa huomiota itse tulkintaan ja sen metodeihin. Pyrkimys on siis tulkita Raamattua kirjaimellisesti tai ehkä paremminkin ”luonnollisesti”.
Tämän ”luonnollisen” raamatuntulkinnan taustalta voidaan löytää yksi perustavanlaatuinen ajatus, nimittäin usko siihen, että Pyhä Henki valaisee ja ohjaa lukijaa (tulkitsijaa). Helluntailainen hermeneutiikka on näin olennaisesti pneumaattista ja karismaattista. Arrington ilmaisee tämän seuraavasti: ”Tulkinnan perusperiaate on, että se, mikä on kirjoitettu Pyhän Hengen inspiraatiosta, täytyy tulkita saman Hengen johdatuksessa.”
Käytännössä tämä tarkoittaa uskoa siihen, että kirjoituksilla voi olla monta erilaista tulkintaa. Tarkastellessaan tekstin kirjaimellista ja luonnollista merkitystä helluntailainen lukija on ”avoin” vastaanottamaan [Pyhän Hengen vaikutuksesta] tekstin hengellisen merkityksen.
Raamatun lukemisesta voi tulla Pyhän Hengen johtama tapahtuma.
Tämä ei tarkoita mielivaltaista tekstin hengellistämistä, sillä ”vastaanotettu” tekstin tulkinta ei voi olla vastoin Raamatun kokonaisilmoitusta. Voidaan kuitenkin kysyä, onko tästä periaatteesta pidetty aina kiinni helluntailiikkeen piirissä?
Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot
Tärkeää on myös tunnistaa ne raamatuntulkinnalliset silmälasit, joiden kautta helluntailaisuus katsoo ja tulkitsee tekstejä. Robert ja William Menziesin mukaan ”helluntailiike on syntymästään lähtien korostanut Luukkaan evankeliumin ja Apostolien tekojen kertomuksia”.
Menziesin mukaan on selvää, että helluntaiteologian ominaispiirteiden juuret ovat nimenomaisesti Luukkaan karismaattisessa ja Hengen toimintaa korostavassa teologiassa, joka painotti asioita toisin kuin esimerkiksi Paavali kristologisissa opetuksissaan.
Tässä keskustelussa helluntailaiset pyrkivät antamaan Luukkaan käsityksille samaa arvoa kuin esimerkiksi Paavalin teksteille. Näin Raamatun kertoville ja kuvaileville teksteille annetaan sama painoarvo kuin sen didaktiivisille eli opettaville osille. Tämä yhdistettynä helluntailaiseen uskoon Jumalan Hengen todellisesta läsnäolosta ja vaikutuksesta nykymaailmassa ja yksittäisen kristityn elämässä luo perustan myös ajatukselle Apostolien tekojen tapahtumista mallina ja esikuvana nykypäivänkin kristityn kokemuksille ja seurakuntaelämälle.
Edellä mainittu ajatus Pyhän Hengen tuoreesta ja konkreettisesta vaikutuksesta yhdistyy suoraan myös siihen, että helluntailaisuus ei periaatteessa pidä traditiota merkittävänä teologian lähteenä. Erityisesti varhainen helluntailaisuus suhtautui varsin kärsimättömästi kirkollisiin traditioihin ja uskontunnustuksiin. Tosiasia on, että helluntailaisuudessa on esiintynyt paljon traditioiden vastaista retoriikkaa, joka asettaa tradition spontaania Hengen toimintaa vastaan. Samalla tavalla kuin ei tule antaa rationaalisen ajattelun peittää Raamatun selkeitä totuuksia, ei myöskään tule sallia ”ihmisten perinteiden” tulla Hengen tuoreen toiminnan tielle.
Kokemuksen merkitys tulkinnassa
Toinen tärkeä metodologinen luonteenpiirre on kokemuksen korostuminen myös teologian muodostumisessa. Helluntailaisessa ajattelussa keskeinen oppi Hengen kasteesta on helluntailaisessa kokemuksessa paljon moniulotteisempi kuin sen helluntailaisessa selityksessä. Kysymys kokemuksen ja Raamatun tekstin välillä on siis varsin moniulotteinen.
Kritiikkiä helluntailaista kokemuksellisuutta kohtaan on tullut niin liikkeen ulkopuolelta kuin sen sisältäkin. Helluntailiikkeen kokemuksellisuuden korostaminen on vuosikymmenten aikana ollut sellaista, että jopa jotkut helluntaiteologit ovat varoitelleet Raamatun tekstien jäävän kokemusten varjoon. Helluntaiteologit Duffield ja Van Cleave muistuttavat, että ajattelua ei tule korvata kokemuksella. Samaan hengen vetoon he kuitenkin muistuttavat, että kun Pyhä Henki todella koskettaa ihmisiä, kenellekään ei jää epäselväksi, kuka on tullut paikalle.
Kokemuksen korostaminen Raamatun auktoriteettiin sitoutumisen rinnalla on siis aiheuttanut helluntailaiseen teologiaan jännitteitä. Samanaikaisesti kun helluntailaisuus on julkilausuttuna ollut sitoutunut yksin Raamattu -periaatteeseen, helluntailaisessa käytännön teologiassa tai paremminkin spiritualiteetissa on ollut vaikeuksia vastustaa kiusausta korottaa henkilökohtaiset kokemukset, ilmestykset ja muut karismaattiset manifestaatiot Raamatun sanan tasolle. Tietoisena tästä monet helluntailaiset teologit ja pastorit pyrkivät painottamaan, että on tärkeää rakentaa oppi ja opetus Raamatun sanasta eikä ihmisten kokemuksista.
Varhaista helluntailaisuutta ja sen teologista kehitystä tutkinut Douglas Jacobsen on kuitenkin sitä mieltä, että varhaisessa helluntailaisuudessa teologia ja kokemus kulkivat hyvin käsi kädessä.
Tätä kuvaa hänen mukaansa se, että vaikka kokemus oli välttämätön osa helluntailaisuutta, pelkkää kokemusta pidettiin jopa vaarallisena. Siksi puheissa korostettiin jatkuvasti kokemusten tutkimista ja arvioimista. Hänen mukaansa alusta lähtien kokemus ja teologia ovat olleet kuin kudotut yhteen ja niiden välinen suhde on ollut vastavuoroinen: ”Helluntailainen kokemus on ollut teologian ympäröimä, ja helluntailainen teologia on ollut kokemukseen perustuva.”
Myer Pearlman pyrki luomaan tasapainoisen yhteenvedon kokemuksen ja teologian keskinäisestä suhteesta seuraavasti: ”Varmasti on tärkeämpää elää kristillistä elämää kuin vain tuntea kristillinen oppi, mutta ei olisi mitään kristillistä kokemusta, jos ei olisi kristillistä oppia.”
Takaisin apostoliseen aikaan
Kun edellä kuvattu kokemuksellisuus ja helluntailainen Raamatun tulkinta yhdistetään ajatukseen apostolisen ajan paluusta, joka helluntailaisuudessa on aina ollut vahvana, siitä muodostuu kokonaisuus, jossa Raamatun tapahtumat ja sanat sijoitetaan lukijan elämään ja aikaan ehkä vahvemmin kuin muissa kristillisissä traditioissa on ollut tapana. Niinpä se, mitä Raamatun lehdiltä luetaan tapahtuneeksi, voidaan olettaa koettavaksi myös lukijan aikana.
Helluntailaisuus ei miellä ensimmäisten apostolien muodostavan mitään hengellisten aristokraattien joukkoa siinä mielessä, että näiden kokemukset Hengen vaikutuksista olisivat jotenkin korkeammalla tasolla kuin mitä heidän jälkeensä tulleet sukupolvet voisivat kokea. Tätä perustellaan sillä, että Henki, joka vaikutti ensimmäisten apostolien ja alkuseurakunnan elämässä, on sama Henki, joka on elävä ja toimii seurakunnan keskellä nykyäänkin. Myös Jeesus, jonka Henki voiteli ja josta Henki todistaa, on ”sama eilen, tänään ja iankaikkisesti”. Näin esimerkiksi Raamatun lukemisesta voi tulla Pyhän Hengen johtama tapahtuma, jossa lukija voi tulla vaikutetuksi merkittävällä ja elämää muuttavalla tavalla, ja sen esille tuoma elävä totuus voidaan näin kokea.
Helluntailainen tulkinnallinen kehys
Helluntailaisuudessa Raamatun tekstien tulkinta ei ole ollut ”objektiivisten” tieteellisten metodien ohjaamaa, vaan on uskottu, että Raamatun maailmaan voidaan astua ikään kuin Hengen työn vaikutuksesta, sotkeentumatta tekstin lukemiseen ja ymmärtämiseen liittyviin tulkinnallisiin ongelmiin.
Niinpä perinteisesti helluntailaiset eivät ole osallistuneet väittelyyn esimerkiksi historialliskriittisten metodien pätevyydestä. Tosin 1900-luvun loppupuolen helluntailiikkeen ”evankelikalisoitumisen” myötä tämä tilanne on ollut muutoksessa. Helluntailaisuudessa Raamatun tekstien tulkinnalle – yksittäisen kristityn kokemuksen lisäksi – on ollut merkittävää paikallisen seurakunnan muodostama yhteys ja yhteinen jumalanpalveluselämä, joka muodostaa samalla tulkinnallisen kontekstin kirjoitusten tulkinnalle.
Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että nyt kun helluntailaisuus on teologisesti ja historiallisesti kasvanut ja kun liikkeellä on paljon aiempaa enemmän hyvin koulutettuja teologeja, liike voi yhä paremmin ja itsetietoisesti tutkia ja rakentaa nimenomaisesti ”helluntailaista” teologiaa ja hermeneutiikkaa. On kuitenkin edelleen niitäkin teologeja, jotka ajattelevat, että se ei ole välttämätöntä ja että se voi olla jopa vahingollista. Toisten mielestä systemaattinen ”helluntaiteologia” olisi pitänyt luoda jo kauan sitten.
Joka tapauksessa 1900-luvun aikana helluntailiikkeen sisällä rakentuneet, Raamatun tulkintaan liittyvät periaatteet yhdessä muiden teologisten ja metodologisten periaatteiden kanssa muodostavat sen tulkinnallisen kehyksen, jonka valossa helluntailiike ymmärtää muut teologian opinkohdat. Tällaisia ovat muun muassa ihmisen luominen, lankeemus ja erityisesti lunastus sekä siitä nouseva käsitys esimerkiksi ihmisen uudestisyntymisestä, pyhityksestä, henkikasteesta ja eskatologisesta huipentumasta.
Petri Mäkilä
Kirjoittaja on Ristin Voitto -lehden päätoimittaja. Teksti on kolmas ja viimeinen osa klassisen helluntailaisuuden historiaa ja teologista kehitystä kuvaavaa sarjaa.
Kirjallisuutta:
Veli-Matti Kärkkäinen: Spiritus Ubi Vult Spirat. Pneumatology in Roman Catholic/Pentecostal Dialogue (1972-1989). Diss. Helsinki 1998.
Petri Mäkilä: Helluntailainen. Aikamedia 2019.
Guy P. Duffield, Nathaniel M. Van Cleave: Foundations of Pentecostal Theology. 1983.
Douglas Jacobsen: Thinking in the Spirit. 2003.
French L. Arrington: Christian doctrine 1-3 – A Pentecostal perspective. 1992–1994.
Myer Pearlman: Knowing the Doctrines of the Bible. 1937.
William W. Menzies,9 Robert P. Menzies: Spirit and Power. 2000.
Roger Strondstad: Trends in Pentecostal Hermeneutics. Paraclete 22, no.3,1. 1988.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...