Joulun seimiasetelmissa eläimillä on
keskeinen rooli. Paavalin mukaan koko luomakunta odottaa vapautumista
turmeluksen orjuudesta (Room. 8:19–22), ja Vanhan testamentin eskatologisissa
kuvauksissa puhutaan myös eläimistä (esim. Jes. 11:1–10). Onko tulevassa
Jumalan valtakunnassa siis eläimiä? Entä onko mahdollista, että jotkut
eläinlajit voisivat jo nyt jollakin tavalla tiedostaa Jumalan olemassaolon?
Olisi tietysti vaikea kuvitella Jumalan valtakuntaa ilman jo
nyt luomakunnassa olevia elementtejä, kuten eläimiä ja kasveja. Samalla on
oltava varovainen, kun symbolisesta kielestä lähdetään rakentelemaan oletuksia
siitä, millainen esimerkiksi taivas on. On myös todettava, että Raamatussa aiheesta
ei opeteta mitään edes rivien välissä. Tällaisissa tilanteissa teologiaa on tehtävä
käsijarru päällä.
Erikoisia tapauksia, joissa eläimet ovat havainneet esimerkiksi
enkelin läsnäolon tai kummitteluilmiöitä, tunnetaan. Tästä voisi varovaisesti päätellä,
että myös eläimet pystyvät jollakin tavalla mahdollisesti aistimaan niin
sanottua henkimaailmaa. Tapaukset ovat kuitenkin useimmiten moniselitteisiä,
joten opinkappaletta tästä ei kannata lähteä sorvaamaan.
Eläinten psykologiaa on tutkittu varsin paljon erityisesti
ihmisapinoiden osalta. On vielä epäselvää, millä tasolla eläin tiedostaa oman
olemassaolonsa puhumattakaan, että voitaisiin sanoa mitään niiden kyvystä tai
kyvyttömyydestä aistia Jumalan olemassaoloa. Raamatun yleisilmoituksen valossa
tuntuu kuitenkin erittäin epätodennäköiseltä, että eläin pystyisi varsinaisesti
uskomaan Jumalaan, mutta näyttää siltä, että eläinkin voi ainakin ajoittain
aistia Jumalasta lähtöisin olevia voimavaikutuksia.
Viime kerran Kysy Raamatussa -palstalla
opetettiin, että Jumala ei luonut pahaa vaan Paholaisen pahuuskin on peräisin
sen omasta lankeemuksesta. Mutta miksi Jumala ylipäänsä antoi luomilleen
olennoille mahdollisuuden langeta kapinaan häntä vastaan: miksi pahan valinnan
vaihtoehto ylipäänsä on olemassa?
Kysymys pahuuden olemassaolosta ja lankeamisen mahdollisuudesta
on askarruttanut teologeja ja filosofeja vuosituhansia. Kukaan ei ole vielä
niin sanotusti tyhjentänyt teologista pajatsoa kysymyksen osalta, joskin
syvällisiä ja hyviä ajatuksia aiheesta on esitetty paljonkin.
Varsin yksimielisiä ollaan siitä, että valinnan mahdollisuus
liittyy läheisesti kykyyn rakastaa aidosti. Teema on ollut viime aikoina esillä
muun muassa siksi, että alustavalla prototyyppitasolla on kehitetty rakkausrobotteja,
jotka periaatteessa voisivat toimia ihmisen puolisona. Rakastamaan ohjelmoitu
robottivaimo, joka suorittaa toivotut liturgiat niin keittiössä kuin
makuuhuoneessakin, voi monista tuntua houkuttelevalta ajatukselta. Kuitenkin
suuri osa miehistä vierastaa ajatusta ja mieluummin valitsee elävän rouvan,
jolta ei tilauksesta huolimatta aina saa lasagnea ruuaksi.
Myöskään Jumala ei halunnut luoda ”rakkausrobottia” vaan
itsenäiseen valintaan kykenevän ihmisen. Hyvyyden käsitteen puolestaan voidaan katsoa
sisältävän mahdollisuuden tämän hyvän valitsemiseen.
Jumalan olemus ja luonne tulevat parhaiten esille Jeesuksen
elämässä ja toiminnassa. Jeesus, lihaksi tullut Jumala, antoi ihmisille
toistuvasti mahdollisuuden joko seurata häntä tai hylätä hänet. Hän ei
suhtautunut ihmisiin kuin ennalta rakastamaan ohjelmoituihin robotteihin vaan halusi
vapaaehtoisia seuraajia. Kuvaavaa on Johanneksen evankeliumiin talletettu
kohtaus, jossa Jeesuksen rajuihin sanoihin loukkaantuneet ihmiset jättivät
hänet.
Jeesuksen tämän jälkeen opetuslapsilleen kohdistamat sanat ”tahdotteko tekin
mennä pois” kuvannevat hyvin Jumalan suhtautumista ihmisen vapaaseen tahtoon.
Vapaaehtoinen valinta tekee rakkaudesta aidompaa.
Jeesuksen tuomitsemisen yhteydessä eräs
vartija löi häntä ja sanoi: ”Profetoi, kuka sinua löi?” (Luuk. 22:64).
Tunnettiinko tuon ajan juutalaisuudessakin siis tiedon sanojen armolahjaan
verrattavissa oleva profetoimisen muoto? Olen ajatellut, ettei tuon ajan
juutalaisuus ollut kovin karismaattista.
Profetoiminen oli ilmiönä tietysti varsin tuttu juutalaisille,
koska heidän pyhässä traditiossaan eli meidän Vanhana testamenttina tuntemassa
kirjakokoelmassa oli paljon esimerkkejä profetoinnista. Vastaavia ilmiöitä
odotettiin ja kaivattiin myös Jeesuksen aikana. Ensimmäisen vuosisadan
juutalaiset odottivat esimerkiksi uutta profeetta Eliaa, joka tunnettaisiin
ihmeistään.
Juutalaisessa ajattelussa Jumala ei toisin sanoen ollut
niinkään filosofinen ajatusrakennelma vaan konkreettisesti toimiva voima. Lähes
kaikille kulttuureille ja uskonnoille ominainen yliluonnollisen todellisuuden
kanssa operoiminen oli siis totta myös Jeesuksen ajan juutalaisuudessa.
Itse asiassa juutalaiset olivat Rooman valtakunnassa tunnettuja
eksorkisteja eli riivaajien ulosajajia. Tämäkin osaltaan viittaa siihen, että
karismaattisuus ei ollut hävinnyt juutalaisuudesta. Säilyneistä tekstilähteistä
tunnetaan esimerkiksi Hanina ben Dosa ja Honi Ympyränpiirtäjä -nimiset miehet,
joiden kerrotaan tehneen ihmeitä.
Jeesukselle esitettynä kysymys on luonteva myös siksi, että
hänet tunnettiin poikkeuksellisena karismaatikkona ja profeettana. Jeesuksen
aikaansaamat yliluonnolliset teot olivat kiistattomia: veristä kiistaa käytiin vain
siitä, oliko näiden tekojen lähde Jumala vai saatana. Vartijalla tosin tuskin oli
kovin teologisia kategorisointeja mielessään, vaan ivallinen kysymys edusti
vain yhtä esimerkkiä ihmiselle tyypillisestä sadismin leimaamasta
tilannehuumorista.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...