Integraation edistäminen seurakunnassa

Yhteyttä erilaisuudessa

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Yhteys erilaisuudessa on osa Uuden testamentin seurakunnan olemusta.

Kristillinen seurakunta on erilaisten ihmisten yhteyttä Kristukseen ja toinen toisiinsa. Seurakunnan identiteetin ja kristillisen todistuksen keskeinen muoto on yhteys. Pyhä Henki yhdistää Jeesukseen uskovia ja vahvistaa heissä rakkaudellista yhteyttä. Yhteinen usko Kristukseen ja uusi syntymä Jumalan lapsiksi yhdistävät uskovat Jumalan kansaksi ja perheväeksi, johon kuuluu ihmisiä eri kansoista ja kulttuureista.

 

Kristuksessa ylitetään raja-aitoja, joita on tuotu Jumalan ja ihmisten sekä ihmisten keskinäisten suhteiden esteiksi. Raamattu opettaa uskovia olemaan samassa hengessä ja yhdenvertaisia kulttuurisista eroista huolimatta.

 

Paavali ohjasi seurakuntia siihen, että ei-juutalaisille kansoille tuli antaa vapaus lähestyä Jumalaa oman kulttuurinsa kautta. Rajan­veto piti tehdä Jumalan valta­kunnan ja epäuskoisen maail­man välille. Kaikkien piti luopua tottumuksista, jotka olivat Jumalan tahtoa vastaan, ja suuntautua Jumalan valtakunnan arvojen mukaan voidakseen edustaa uuden elämän mahdollisuutta kaikille.1

 

Oman historian ja nykytilanteen tiedostaminen

Kukin herätysliike on omaksunut tiettyjä tapoja tulkita Raamattua, elää kristillistä elämää ja toimia seurakuntina. Seurakunnan johto ja vastuuhenkilöt tarvitsevat Jumalan sanan ja oman aikansa tuntemusta erottaakseen, mikä on pysyvää ja luovuttamatonta ja missä suhteessa tarvitaan muutosta. Tätä helpottaa, kun ymmärtää, millaisesta yhteiskunnallisesta tilanteesta ja kulttuurista seurakunta, esimerkiksi perinteinen suomalainen helluntai­seurakunta, on tullut nykypäivään.

 

Kestävien hengellisten pilareiden varaan voidaan laskea osin uusia ja tuoreita kristityn elämän muotoja. Elinvoima piilee kehityksessä, jonka myötä Jumalan valtakunta vahvistuu ja etenee seurakunnan elämässä ja ympäristössä. Rakkaudellinen yhteys kantasuomalaisten ja maahantulijoiden kesken on osa tätä.

 

Monien kulttuurien olemassa­olo herättää seurakunnan sen omakulttuurikeskeisyydestä, jossa nykytilannetta pidetään helposti itsestään selvänä. Oman historian ja kulttuurin sekä niihin liittyvien kirjoittamatto­mien sääntöjen tiedostaminen lisää avoimuutta nähdä myös toisen­laisia mahdollisuuksia, joita maahanmuuttajataustaiset kristityt edustavat.

 

Yhteyden luonne ja tarkoitus selväksi

Kulttuurirajat ylittävään toiminta­ympäristöön on totuttu lähetystyössä. Siinä on tarvittu evankeliumin sisäistämistä itselle vieraan kulttuurin näkökulmasta sekä kykyä kommunikoida ja elää yhdessä Jumalan valtakuntaa todeksi eri kulttuureja edustavien kristittyjen kanssa. Kulttuurirajat ylittävä yhteys on ajankohtainen tavoite myös Suomessa. Sen saavuttaminen edellyttää muutoksia totuttuun seurakuntakulttuuriin.

 

Tarkoitus ei ole luopua omista suomalaisista juurista vaan joustaa niin, että myös muualta tulleet voivat tuntea seurakunnan kodikseen. Tätä voi tukea opettamalla ihmisten tasa-
arvoisuudesta Jumalan edessä. Seurakuntalaisten muutos­pelkoja voidaan hälventää korostamalla, ettei kristityn turva ole seurakunnan muuttumattomissa toimintatavoissa vaan pysyvissä Raamatun periaatteissa, jotka edellyttävät ajoittain tuoreita sovelluksia.

 

Integraatio on kaksisuuntaista

Integraatio kantasuomalaisten ja maahanmuuttajataustaisten välillä on kaksisuuntaista. Tulijat pyrkivät sekä ylläpitämään omia kulttuuriperinteitään että luomaan yhteyden enemmistö­kulttuuriin. Antaakseen myönteisen sysäyksen integraatiolle suomalaisen valtakulttuurin edustajien tulee osoittaa vieraanvaraisuutta, lähestyä tulijoita ystävällisesti, oppia tuntemaan heitä ihmisinä ja hyväksyä heidät yhteyteensä täysivaltaisina jäseninä. Kulttuurinen avartuminen merkitsee luopumista etu­oikeuksista, joita seurakunnan totunnaisiin tapoihin sisältyy, ja herkistymistä lähimmäisen erilaisuudelle. Sekä kanta­suomalaiset että maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat asenteellista avoimuutta toisiaan kohtaan.

 

Tulijoiden on pyrittävä sitoutumaan Raamatun ja kristillisen elämäntavan opetukseen, kasvamaan uskossaan sekä kunnioittamaan seurakunnan historiaa ja johtoa. Erityisesti kristittynä kasvamisen alkuvaiheissa tulkattu tai oman­kielinen opetus sekä yhteys oman etnisen ryhmän muihin uskoviin ja pastoreihin on välttämätöntä. Myös muualla Suomessa tarjolla olevaa omankielistä opetusta on suositeltavaa hyödyntää kristillisen kasvun tukena. On kuitenkin vältettävä pelkästään tapahtumasta toiseen kiertelyä, joka haittaa juurtumista omaan seura­kuntaan. Ensisijainen vastuu tulee olla paikallisella seurakunnalla, jonka yhteydessä tulijoiden ryhmät ovat.

 

Osallisuuden edellytykset

Jäsenistön monimuotoisuus vaikuttaa seurakunnan toimintaan. Mitä moninaisempi seurakunta­yhteisö on, sitä kattavammin sen tulisi vaikuttaa seurakunnan rakenteisiin ja toimintaan. Moninaisuuden tulisi vaikuttaa myös seurakunnan johdosta ja vastuuhenkilöistä koostuvan ryhmän kokoonpanoon niin, ettei johtajuus ole enää vain kanta­suomalaisten tehtävänä. Seurakuntien johdossa tarvitaan uuden­tyyppistä johtamisosaamista, jotta kyetään johdattamaan seurakuntaa tilanteessa, jossa seurakunnan toiminta­ympäristö ja jäsenistö ovat monikulttuurisia.

 

Kulttuurinen herkkyys on ytimessään toisen ihmisen huomioon­ottamista ja samanarvoista kohtaamista. Seurakunnassa tulisi vahvistaa ilmapiiriä ja rakenteita, jotka sallivat ja kannustavat ihmisten osallistumista jumalanpalveluksiin, pienryhmiin ja muihin toimintamuotoihin yhdenvertaisesti riippumatta etnisestä tai kulttuurisesta alkuperästä.

 

Toimintamuotojen johtajia on tärkeää rohkaista ja kouluttaa ottamaan huomioon erilaisista taustoista tulevia. Maahanmuuttajataustaisia on hyvä ottaa mukaan toimintojen suunnitteluun. Seurakuntayhteisö tarvitsee opastusta kristillisiin arvoihin ja käytöstapoihin suhteessa eri taustoista tuleviin. Tämä koskee niin perinteisiä vähemmistöjä kuten romaneja kuin uudempiakin tulijoita.

 

Yhteyttä ja osallisuutta edistävä ilmapiiri ja jumalanpalvelus

Yhteyttä lujittaa se, että uudet tulijat kokevat osallisuutta ja omistajuutta. Heistä ollaan kiinnostuneita ihmisinä, heidän uskoaan ja elämäänsä tuetaan kokonaisvaltaisesti ja heidät otetaan mukaan yhteisöön. Heihin halutaan tutustua ja heitä otetaan mukaan myös arkeen, olipa kyse kuntosalille menemisestä, peli-illasta, luontoretkestä tai kalareissusta.

 

Myös jumalanpalvelusten sisältöjä ja toteutustapaa on suositeltavaa tarkastella uudelleen ottaen huomioon yleisön monimuotoisuus. On hyvä varmistaa, että tulkkaus on järjestetty suomen kieltä taitamattomille. Eri taustoista tuleville voidaan antaa osallistumisen mahdollisuudet esimerkiksi musiikkivastuuseen, puheenvuoroihin, rukoukseen, tilaisuuden johtamiseen ja niin edelleen, siten että he saavat ilmentää tässä omaa kulttuuriaan. Opetuksen sisällön tulisi mielellään olla selkokielistä ja konkreettiseen elämään sovellettavaa. Raamatunkohtien näkyminen yleisölle ruudulla tai valkokankaalla helpottaa opetuksen seuraamista, jos suomen kielen taito on puutteellinen.

 

Maahanmuuttajataustaisille on tärkeää saada esittäytyä ja kertoa omasta uskostaan, kulttuuristaan ja kokemuksistaan Suomessa muun ohjelman lomassa tai erillisissä teema­tilaisuuksissa. Uudet maahanmuuttajataustaiset kristityt tarvitsevat puheenvuorojen pitämiseen opastusta ja usein myös tulkkausapua.

 

Monikulttuurisen työn tiimit kulttuuritulkkeina

Kulttuurienvälisen yhteyden lujittamisessa avainasemassa ovat maahanmuuttajien kanssa paljon tekemisissä olevat seurakunnan työntekijät ja vapaa­ehtoiset – sekä kantasuomalaiset että ulkomaalaistaustaiset maahanmuuttajatyöntekijät. Heitä on syytä kannustaa toimimaan rohkaisijoina ja neuvojina pyrittäessä siihen, että maahanmuuttajat voivat palvella eri tehtävissä osana seurakunnan tavallisia toimintoja. 

 

Mahdollisuudet osallistumiseen ja palveluun ovat laajat: keittiö, tapahtumat, draama, leiri­keskuksen talkoot, liikunta, solut, musiikki, tervetulotiimit, kansainväliset illat ja niin edelleen. Palvelu edistää tutustumista, tiivistää yhteyttä muuhun seurakuntaan ja auttaa kohti molemminpuolista integraatiota. Maahanmuuttajalle se on myös terapeuttista ja omaa selviytymistä tukevaa.

 

Puheeksi ottamisen foorumit

Kunnioitus ja luottamus luovat kasvualustan molemmin­puoliselle yhteydelle ja erilaisuudesta rikastumiselle. Sama koskee tilanteita, joissa erilaiset asenteet, ajattelumallit ja tottumukset törmäävät toisiinsa. Seura­kunnassa tarvitaan keskustelukulttuuria ja puheeksi ottamisen foorumeja ennakkoluulojen hälventämiseen.

 

On normaalia, että vieraan kulttuurin kohtaaminen vaatii totuttelua. Kulttuurinen herkkyys eli kyky ymmärtää ja kohdata luontevasti eri kulttuureista tulevia ihmisiä kehittyy vähitellen. Se etenee parhaiten asennoitumalla myönteisesti, tutustumalla ihmisiin ja tekemällä asioita yhdessä.

 

Tuki kulttuurierojen sovitteluun ja vanhemmuuteen

Seurakunnissa tarvitaan myös sovittelumekanismeja, joissa kulttuurisia yhteentörmäyksiä voidaan käsitellä ja ratkaista rakentavasti. Tulijoiden yhteisöllinen kulttuuri ja kasvatustapa törmäävät länsimaiseen yksilöllisyyttä ja valinnanvapautta korostavaan kasvatusajatteluun. Toisen polven maahan­muuttajan parhaaksi ei ole rohkaista häntä karistamaan vanhempien ”rajoittava” ohjaus kannoiltaan ja heittäytymään täysin suomalaisen kulttuurin syliin. Ei ole hyvä menettää juuriaan vaan omaksua identiteettiinsä uusia aineksia, jotka tukevat elämää uudessa maassa. Vanhan ja uuden kulttuurin rakentavan yhdistelmän löytämiseen tulisi kannustaa sekä vanhempia että nuoria.

 

Vanhempien roolin tukeminen voi olla tärkeää myös siksi, että pakolaistaustaiset vanhemmat ja lapset ovat kokeneet traumoja. Surutyö vie paljon henkistä energiaa, eikä leimaamisen pelossa helposti etsitä ulkopuolista apua. Lapsi ei puhu traumoistaan, ellei hän koe oloaan turvalliseksi. Rakkaudellinen yhteisön huolenpito, ihmisen kunnioittaminen ja hänen venymiskykynsä arvostaminen ja tukeminen on keskeistä surutyöstä ja traumoista selviytymisessä. Koska henkisestä terveydestä puhuminen on esimerkiksi Lähi-idän kulttuurissa leimaavaa, on hyvä käyttää mahdollisimman neutraaleja, konkreettiseen elämään liittyviä sanoja.

 

Kunnioittava asennoituminen ja kieli

Tunneperäiset ennakkoluuloista kumpuavat reaktiot tulevat usein ensimmäisenä, kun kohdataan vieraista kulttuureista tulevia. Yksilö voi ottaa tietyn kannan toiseen ihmiseen ulkoisten merkkien pohjalta ja uskoa näin muodostuvaan mieli­kuvaan. Maahanmuuttajista aletaan käyttää yksipuolista ja leimaavaa kieltä.

 

Väärät asenteet, ennakkoluulot ja valhetieto vievät hetteikköön, jota pitkin on vaikea lähestyä vieraan kulttuurin edustajaa ihmisenä ja kokea yhteyttä. Raamattu kehottaa tarkkailemaan kieltä ja sen vaikutusvaltaa.2


Kieli ilmaisee ja luo merkityksiä ja vaikuttaa sitä kautta todellisuuteen. Sillä voi rakentaa tai haitata yhteyttä. Tämä koskee myös keskustelua sosiaalisessa mediassa. Arvokasta on kieli, joka ei haavoita vaan parantaa. Seurakuntayhteisössä tulisi olla nollatoleranssi sille, että jostakin ihmisryhmästä puhutaan halventavasti.

 

Viitteet: 

1) Kol.3, Room. 8. 2) Jaak. 3:5–12, 1. Piet. 3:10.

 

Teksti on yksi Suomen Helluntai­kirkon suosituksista käytännön seurakuntatyöhön. Teksti on toimitettu ja löytyy kokonaisuudessaan kirjasta Kaikkien kansojen koti – seurakunta monikulttuurisessa Suomessa (Suomen Helluntai­kirkko, Aikamedia 2019).




Opetus
51

Opetus10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena


1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder
En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Opetus27.3.2024 | Samuel Tedder


Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela
Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024
Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala
Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Opetus14.2.2024 | Maarit Eronen

Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart
Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Opetus11.1.2024 | Christian Knorr


Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus5.1.2023 | Christian Knorr, Friedhelm Holthuis


Raamatussa kuvataan useita ajanjaksoja, jolloin ihmiset joko ryhmänä tai yksilöinä erottautuivat keskittymään Jumalaan ja omistautumaan...
Opetus4.1.2023 | Juan ja Katja Castillo

Palstalla vastataan kerran kuussa lasten teologisiin kysymyksiin.



Miksi Jeesuksen piti kuolla? – Iisak, 8 v.
Miksi J...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio
Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Opetus5.12.2023 | Anssi Tiittanen


Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi.
Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Opetus21.11.2023

Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus15.11.2023 | Elina Rautio

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus tästä.



Varmasti jokainen uskova on kokenut elämässään vaiheita, joll...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen
Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala
Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus1.11.2023 | Juan & Katja Castillo, Lari Launonen, Miika Tolonen


Miksi Jeesus loi kivun? – Lukas, 4 v.

Kipu on elimistön tapa hälyttää, että jokin on vikana. Ju...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila
Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri.
...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi
Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen
Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus1.10.2023 | Juan ja Katja Castillo


Miten Jeesus voi olla niin ihmeellinen? – Beata, 7 v.

No niinpä, Beata! Jeesus on tyyppinä parasta, mitä meille ihmisille on annettu. J...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen
Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen
Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi
On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus5.9.2023 | Miika Tolonen, Lari Launonen


Miika ja Lari ovat isiä, raamattukoulun opettajia ja teologian tohtoreita (eli ovat opiskelleet paljon Raamattua). He vastaavat mielellään...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola
Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023
Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela
Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023
Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusMilka Peltomäki | 23.7.2023


IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan Juhannuskonferenssin vieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä nä...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023
Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn
Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
OpetusMartti Ahvenainen | 10.6.2023

Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
OpetusDavid Koontz | 1.6.2023

Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusKatja Castillo (10.5.2023)
Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta, ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.1
Sananlaskujen kirjan ensimmäisestä luvussa...
OpetusTanja Närhi
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
OpetusHarri Kröger


(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi
(11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi
Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
OpetusMatti Kankaanniemi (29.3.2023)


Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela
Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi
(16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
OpetusVille Kalaniemi


(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen
(1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela
(22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi
Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen
(2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela
Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio
Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas?
Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen
(30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen
Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen
The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
OpetusNina Kakriainen


Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen
Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
OpetusSara Saarela


Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
OpetusJyrki Palmi


Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
OpetusLari Launonen


Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl
Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen
Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela
Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
OpetusJanne Saarela


Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen
Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen
Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen
Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts
Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen
Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä
Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen
Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki
Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio
Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä
Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen
Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen
Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio
”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela
Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
OpetusPekka Havupalo

Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen.
Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusSydän.



Siellä se pompottaa hellittämättä sisällämme, päivin ja öin, ilman pieninta...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka kautta Jumala hallitsee.

...
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana.
I...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan