Tiede ei kykene kiistämään ihmeiden mahdollisuutta
Viime vuosisatojen aikana länsimaissa on hyökätty raskaalla tykistöllä ihmeiden mahdollisuutta vastaan. Kristittyjen uskoa Raamattuun, joka on täynnä kuvauksia yliluonnollisista asioista, on alettu kuvata lapselliseksi ja vanhentuneeksi jäänteeksi esitieteelliseltä ajalta.
Klassista kristinuskoa kritisoineen saksalaisteologi Rudolf Bultmannin (1884–1976) kuuluisin sanoin: ”On mahdotonta käyttää sähkövaloja, radiolähettimiä ja modernia lääketiedettä sekä samaan aikaan uskoa Uuden testamentin maailmaan, joka on täynnä henkiä ja ihmeitä.”
Varsinkin seurakuntien nuoret joutuvat koulumaailmassa kohtaamaan yliluonnollisuuden olemassaoloa koskevan haasteen. Olisi kuitenkin väärin sanoa, etteivä myös aikuiset kohtaisi ongelmia tässä asiassa esimerkiksi työpaikoilla. Kristityillä ei kuitenkaan pitäisi olla mitään hävettävää, koska Jumalaan uskovalla ei ole syytä epäillä ihmeiden mahdollisuutta.
Tuttu ilmiö Raamatusta
Raamatunlukija kohtaa pyhän kirjan lehdillä useita kertomuksia, joita ei voi kuvata muuten kuin sanalla ”ihme”. Maailman luominen (1), enkelin sotilaallinen toiminta suurta armeijaa vastaan (2), Jeesuksen neitseellinen syntymä (3), useat ihmeteot (4) ja Jeesuksen ruumiin ylösnousemus (5) — joitain esimerkkejä mainitakseni — ovat aitoja ihmeitä, joita ei voisi tapahtua ilman Jumalan toimintaa.
Mutta mistä ihmeissä on kysymys? Vaikka käsitteen merkitys saattaa kuulostaa itsestään selvältä, se on ollut hankalasti määriteltävissä. Yksi ensisilmäyksellä varsin osuvalta tuntuva muotoilu on sanoa, että ”ihme on Jumalan aktiivista maailman kulkuunpuuttumista”. Tämä määritelmä on kuitenkin ongelmallinen, sillä se viittaa epäsuorasti sellaiseen näkemykseen, jonka mukaan Jumala on kyllä luonut maailman mutta ei normaalisti ole sen kanssa missään tekemisissä.
Tästä deismiksi kutsutusta näkemyksestä poiketen Raamattu kuvaa Jumalan aktiivisena toimijana, joka ylläpitää maailmaa sanallaan ja voimallaan, (6) Parempi tapa määritellä ihme onkin seuraava: ”Ihme on Jumalan harvinaisempi tapa puuttua maailman kulkuun tarkoituksenaan osoittaa valtansa ja voimansa ihmisille.”
Brittiläinen kristitty kirjailija ja ajattelija C. S. Lewis (1898–1963) aloittaa kirjansa Ihmeet (Kirjapaja 2016) lyhyellä viittauksella henkilöön, joka oli nähnyt aaveen. Ennen tapahtumaa henkilö ei uskonut aineettomien henkien olemassaoloon eikä hän uskonut niihin tapauksen jälkeenkään: hän selitti kokemuksen hallusinaatiolla.
Lewis tekee esimerkistä sen huomion, että jos henkilö ajattelee jo filosofisella tasolla, että ihmeet eivät ole mahdollisia, silloin kokemuksetkaan eivät vakuuta häntä. Henkilö, jonka ajatusmaailmassa ei ole tilaa ihmeille, ei usko niihin, vaikka kuollut heräisi eloon hänen silmiensä edessä. Näin ollen filosofian tulee edeltää kokemuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että asiaa on pohdittava myös järjellä. Pelkät esimerkit tapahtuneista ihmeistä eivät aina riitä vakuuttamaan ihmisiä.
Valistuksen uudet aatteet
Länsimaissa puhe ihmeistä alkoi saada osakseen rajua kritiikkiä 1600–1700-luvuille tultaessa. Fyysikko Isaac Newtonin (1642– 1726) tieteelliset julkaisut paljastivat mekanistisen maailman, jota ohjasivat rautaiset luonnonlait. Aluksi ajatus maailmasta suurena kellokoneistona tulkittiin vahvaksi todistukseksi Jumalan olemassaolon puolesta, mutta pikkuhiljaa uusi maailmankuva alkoi kääntyä tätä näkemystä vastaan.
Jos ja kun maailmankaikkeus oli mahdollista nähdä kellokoneistona, joka toimi täysin omavaraisesti, kellosepälle ei ollut tarvetta.
Juuri tänä ajanjaksona esille nousi edellä kuvattu teologinen näkemys, deismi. Deismin mukaan on siis olemassa Jumala, joka on luonut maailman mutta jonka hän on jättänyt pyörimään oman onnensa nojaan. Jumala on olemassa, mutta hän ei toimi maailmassa aktiivisesti.
On helppo ymmärtää, miksi tällänäkemyksellä oli useita teologisia seurauksia. Yksi looginen johtopäätös oli todeta, että ihmeet ovat mahdottomia.
David Hume — skeptisyyden soihdunkantaja
Tuskin kenenkään muun ajatukset ovat antaneet enempää aineksia skeptisyyden liekkeihin, kuin skotlantilaisen filosofin David Humen (1711–1776). Vuonna 1748 hän julkaisi kuuluisan teoksensa Tutkimus inhimillisestä ymmärryksestä (engl. An Enquiry Concerning Human Understanding), johon on hän kirjoitti lyhyen osion ihmeistä. Kirjan seurauksena Humen katsottiin osoittaneen ihmeet mahdottomiksi. Humen väitteiden näennäinen nokkeluus oli muotoilla ihmeen merkitys luonnonlain rikkoutumiseksi. Hume kirjoittaa: ”Ihme on luonnonlakien rikkomista, ja koska vankka ja muuttumaton kokemus on näyttänyt nämä lait toteen, todistus ihmettä vastaan on tämän tosiasian perimmäisen olemuksen nojalla yhtä täydellinen kuin mikä hyvänsä kuviteltavissa oleva kokemukseen perustuva väite.”
Kaikkien ihmisten yhtenäinen kokemus on siis esimerkiksi osoittanut, että kuolleet henkilöt pysyvät kuolleina. Joskus kuolema voi olla epätavallinen, esimerkiksi tilanteessa, jossa näennäisesti hyväkuntoinen nuori mies menettää yhtäkkiä henkensä. Silti kukaan ei Humen mukaan ole koskaan havainnut, että kuollut ihminen olisi palannut elävien kirjoihin kaksi päivää kuolemansa jälkeen.
Filosofiassa Humen esittämiä väitteitä on käsitelty paljon ja niissä on huomattu ilmeisiä heikkouksia. Ensiksikin Hume on varmasti oikeassa siinä, että mikäli on olemassa jokin ehdoton ihmeiden mahdollisuuden kiistävä yhtenäinen kokemus, toisin sanoen, jos ihmeitä ei koskaan ole tapahtunut, silloin niitä ei myöskään ole tapahtunut. Mutta onko ihmisten kokemus todella yhtenäinen? Maailmassa on tällä hetkellä satoja miljoonia ihmisiä, jotka väittävät nähneensä tai kokeneensa ihmeen. Tai mitä tulee kuolleiden henkiin heräämiseen, kaikki Uuden testamentin kirjoittajat väittävät, että Jeesus Kristus nousi todella kuolleista.
Mitään ”vankkaa ja muuttumatonta” kokemusta ei siis ole olemassa.
Luonnolakien rajallinen perspektiivi
Toiseksi huomiota on kiinnitetty Humen näkemyksiin luonnonlaeista.
Nykyään juuri kukaan ei määrittele luonnonlakeja Humen tavalla. Luonnonlait eivät nimittäin kerro, miten asiat tulevat aina tapahtumaan, vaan ne ovat eräänlainen raportti tai kuvaus siitä, miten asiat näyttävät sujuvan silloin, kun mikään yliluonnollinen tekijä ei puutu asioihin.
Jos kaikki maailman tapahtumat tapahtuisivat suljetussa laatikossa, luonnonlait kuvaavat, miten tämä suljettu maailma toimii. Mutta jos tämä laatikko on avoin ja Jumala puuttuu asioiden kulkuun, luonnonlait eivät enää päde. Tämä johtuu siitä, että jos Jumala päättää tehdä ihmeen, järjestelmä ei enää toimi suljettuna, eivätkä luonnonlait päde normaalilla tavalla.
Kouluissa pätevät ennalta päätetyt lukujärjestykset, mutta rehtori voi tarvittaessa tehdä päivän ohjelmaan muutoksia. Alvin Plantinga (s. 1932), yksi tämän hetken arvostetuimmista kristityistä filosofeista, on sanonut, että ajattelevilla ihmisillä ei ole mitään ongelmia tilanteissa, jossa Jumala jakaa meren kahtia, muuttaa veden viiniksi, herättää kuolleen henkilön tai vaikka luo raamattukoulun keittiön eteiseen täysikokoisen hevosen. Näin siitä syystä, että näissä tilanteissa ei ole kysymys suljetusta järjestelmästä, jota luonnonlait kuvaavat, vaan Jumalan aktiivisesta puuttumisesta maailman kulkuun.
Luonnonlait eivät toisin sanoen kykene ennustamaan Jumalan toimintaa.
Paikkansapitämätön uskomus
Tavallisen kansan keskuudessa on syvälle juurtunut ajatus, että tiede on osoittanut, ettei ihmeitä tapahdu. Myös monet nykyajan oppineista ovat väittäneet, että perinteinen ihmeen käsite on yhteensovittamaton modernin luonnontieteen kanssa. Esimerkiksi kuuluisa uusateisti Richard Dawkins (s. 1941) on todennut, että ihminen ei voi pitää kiinni tieteellisistä käsityksistä ja samaan aikaan uskoa hengellisiin ja yliluonnollisiin asioihin. Onko tiede siis osoittanut ihmeet mahdottomiksi?
Tällaiseen näkemykseen sisältyy useita heikkouksia. On selvää, että tiede itsessään on hyvä tapa saada selville, miten maailma toimii. Tieteen piirissä on eletty kulta-aikaa viimeiset viisisataa vuotta, ja uutta teknologiaa on kehitetty ennennäkemättömällä tavalla. Samaan aikaan on kuitenkin muistettava, että tiede ei ole kaikkivoipa.
Tämä johtuu siitä, että tieteen rajojen ulkopuolelle jää useita osa-alueita, joita tieteelliset kokeet eivät voi osoittaa sen enempää todeksi kuin epätodeksi. Esimerkkeinä voitaisiin mainita vaikkapa matematiikka ja eettiset kannanotot.
Tiede ei voi edes periaatteessa todistaa matemaattisen päättelyn pätevyyttä. Mikään tieteellinen testi ei voi osoittaa, että 1+1=2. Sen sijaan tieteentekemisessä nojataan siihen oletukseen, että matematiikka toimii. Samalla tavalla tieteen pohjalta ei voida tehdä eettisiä kannanottoja. Koeputki ei anna vastausta siihen, onko oikein tappaa syntymätön lapsi tai tehdä kansanmurha.
On hyvä ymmärtää, että tiede auttaa meitä selvittämään melko tarkasti, miten asiat toimivat luonnollisessa maailmassa silloin, kun mikään yliluonnollinen ei puutu asioiden kulkuun. Tiede itsessään ei kuitenkaan voi koskaanpoissulkea ihmeitä – mikään tieteellinen testi ei voi edes periaatetasolla osoittaa, että yliluonnollisia asioita ei voi tapahtua.
On siis kaksi eri asiaa todeta tutkivansa asioiden luonnollisia syitä kuin todeta, että asioille ei voi olla muita selityksiä kuin luonnolliset syyt. Tällainen kannanotto ei ole tieteellinen, vaan filosofinen.
Janne Saarela
Viitteet: 1) 1. Moos. 1.–2. 2) 2. Kun. 19:35. 3) Matt. 1:18–25. 4) mm. Mark. 2:1–12; Joh. 11:1–44. 5) 1. Kor. 15:4. 6) Ps. 104:14; Matt. 5:45; Hepr. 1:3.
Silminnäkijät: ihmeitä tapahtuu
Skeptinen suhtautuminen ihmeisiin on näkynyt jo kauan myös Uuden testamentin tutkimuksessa. Raamatussa esiintyvät ihmeet ovat filosofi David Humen aikoinaan esittämistä lähtökohdista käsin ohitettu legendoina tai tarinoina. Tämäntapaista suhtautumistapaa on kuitenkin alettu kyseenalaistaa rajusti viime aikoina myös akateemisten tutkijoiden keskuudessa.
Mainitsemisen arvoinen on vuonna 2011 ilmestynyt Uuden testamentin professorin Craig Keenerin (s. 1960) kirja Miracles — The Credibility of the New Testament Accounts (suom. Ihmeet — Uuden testamentin kertomusten luotettavuus). Tämä 1200-sivuinen tiiliskivi on yksi merkittävimpiä ihmeitä käsitteleviä teoksia, joka aiheesta on koskaan kirjoitettu.
Kirjassa Keener esittää tutkimuksiin ja silminnäkijälausuntoihin nojautuvia huomioita, jotka kyseenalaistavat skeptisen suhtautumisen ihmeisiin. Tosiasia on, että tälläkin hetkellä maailmassa elää satoja miljoonia ihmisiä, jotka väittävät kokeneensa ihmeen.
Tutkimusten mukaan pelkästään helluntailaisissa ja karismaattisissa piireissä yli 200 000 ihmistä väittää olleensa silminnäkijänä yliluonnollisen ihmeen sattuessa. Eräiden tutkimusten mukaan noin 90 prosenttia kristinuskoon kääntyneistä miljoonista kiinalaisista on antanut kääntymyksensä syyksi yliluonnollisen ihmeen kokemisen.
Näin valtavan silminnäkijätodistusten joukon ohittaminen toteamalla ”ihmeitä ei tapahdu” on silmien ummistamista todellisuudelta.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...