Ihminen ja Jumala

Syntyi Neitsyt Mariasta

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock

Eikö olekin ihmeellistä, että tallissa syntynyt ja seimessä maannut poikalapsi aiheuttaa liikenneruuhkia 2 000 vuotta syntymänsä jälkeen?

Jeesuksen syntymään kätkeytyy jotain yliluonnollista ja jumalallista. Uskoipa hänen jumalallisuuteensa ja historiallisuuteensa tai ei, useimmat tunnustavat, että kyseessä on ollut jotain poikkeuksellista, jonka vaikutukset näkyvät ja kuuluvat edelleen postmodernissa maailmassamme.

 

Uskovan tulee olla kiitollinen joulun ajasta eikä suostua luopumaan joulusta. Se julistaa kristillisen uskomme yhtä suurinta ihmettä, nimittäin neitseestä syntymistä.

 

Hyökkäys Raamatun totuutta vastaan

Vuosisatojen ajan neitseestä syntymistä on pidetty yhtenä uskomme keskeisenä fundamenttina Kristuksen ylösnousemuksen ja toisen tulemisen rinnalla. Valistuksen ajasta lähtien liberaalit ajattelijat ovat pitäneet sitä tarpeettomana ja irrationaalisena oppina, johon yksikään älyllinen ihminen ei usko. 

 

2000-luvun alkuvuosina ns. Jeesus-seminaari määritteli neitseestä syntymisen legendaksi, jolla ei ollut historiallista pätevyyttä ja jota kutsuttiin teologiseksi fiktioksi.

 

Saatamme Raamattuun uskovina hymyillä tällaisille väitteille, mutta niihin tulee suhtautua vakavasti. Näiden ajatusten takaa löytyy salakavala teologia, joka hyökkää kristillisen uskomme yhtä keskeistä totuutta vastaan, nimittäin sitä, että Jumala tuli ihmiseksi Jeesuksen Kristuksen persoonassa. 

 

Neitseestä syntymisen kieltämisestä on vain yksi askel Jeesuksen jumalallisuuden kieltämiseen. Ensin hyökätään syntymän kimppuun, sitten itse lapsen. Jeesuksen jumalallisen maailman tulemisen kieltämisestä liu’utaan helposti hänen jumalallisuutensa ja jopa hänen historiallisuutensa kieltämiseen.

 

Kristillisen kirkon piirissä laajasti hyväksytty klassinen apostolinen uskontunnustus sanoo seuraavaa: ”Minä uskon –– Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi Neitsyt Mariasta ––.” Sen mukaan Jeesuksessa Kristuksessa Jumala tuli yhdeksi meistä. Uusi testamentti selkeästi vahvistaa tämän tapahtuneen ajassa ja paikassa, historiallisena tosiasiana.

 

Halutessaan ihminen voi kieltäytyä uskomasta siihen, mutta sitä ei voi kieltää, etteikö Raamattu opeta sitä ja etteikö varhainen kristillinen seurakunta olisi uskonut siihen. Se on jotain, jota kristillinen seurakunta on uskonut laajasti jo lähes 2 000 vuoden ajan.

 

Ihmeiden mahdottomuus?

Miksi joku sitten epäilee neitseestä syntymistä? Siihen voi löytyä useitakin tekijöitä.

 

Ensinnäkin, kyseessä on ihme. Ihmeet ovat ihmiselle selittämättömiä. Niitä on vaikea ymmärtää, puhumattakaan uskomisesta. Meidän tulee muistaa, että sitä oli vaikea uskoa jo tapahtuma-aikana. Joosef ja Maria molemmat olivat ymmällään asian edessä.

 

Kukaan ei tänäkään päivänä osaa tarkalleen selittää, mitä tapahtui. Enkeli Gabriel ei kuvannut tapahtumaa Marialle kovinkaan tarkasti: ”Pyhä Henki tulee päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut.”


Varjoaminen puhuu suorasta ja henkilökohtaisesti Jumalan läsnä­olosta. Samaa verbiä käytetään Uuden testamentin kaikissa kirkastusvuorikuvauksissa puhuttaessa, kuinka pilvi peittää Jeesuksen, Eliaan ja Mooseksen.2 Tämän ”varjoamisen” kautta Pyhä Henki asetti Jeesuksen Marian kohtuun. Kyseessä on korkeinta laatua oleva jumalallinen ihme. Kukaan ei osaa sitä tarkemmin selittää tai toistaa. Kristuksen neitseestä syntyminen on ainutlaatuinen tapahtuma historiassa, eikä sellaista tule tapahtumaan uudelleen. Ihmeistä puhuttaessa toiset uskovat, toiset epäilevät.

 

Toinen seikka nousee Uuden testamentin teksteistä. Vain kaksi evankeliumeista mainitsee neitseestä syntymisen, eikä sitä tuoda erikseen esille Apostolien teoissa eikä Paavalin, Pietarin tai Johanneksen kirjeissä lukuun ottamatta Galatalaiskirjeen lukua neljä ja jaetta neljä, jonka katsotaan viittaavan siihen suuntaan. Neitseestä syntyminen löytyy vain Mat­teuksen luvusta 1 ja Luukkaan luvuista 1–3.

 

Kolmas asia, jota käytetään neitseestä syntymisen väheksymiseen on ajatus, että neitseestä syntymisen kaltainen yksityis­kohta on tarpeeton eikä ole oleellista. Tosiasia on, että hylättäessä neitseestä syntyminen jää vain inhimillisiä teorioita siitä, miten Maria tuli raskaaksi. Tunnetuimpia näistä ovat ajatukset, että Joosef oli Jeesuksen todellinen biologinen isä tai että Marialla oli luvaton suhde roomalaiseen sotilaaseen. Tämän kaltaista huhua saatettiin levittää tuona aikana. Viittausta tällaiseen nähdään joskus keskustelussa, jossa Jeesus sanoo fariseuksille, että nämä haluavat tappaa hänet ja näin tekevät isiensä tekoja. Siihen fari­seukset vastasivat, etteivät ole ”haureudesta syntyneitä”.3


Jos hylkäämme neitseestä syntymisen, joudumme kuitenkin kohtaamaan kysymyksen Jeesuksesta: mistä hän on tullut ja kenen poika hän on?

 

Vahvalla historiallisella ja raamatullisella pohjalla

On kuitenkin olemassa merkittäviä seikkoja, jotka puhuvat Jeesuksen neitseestä syntymisen puolesta.

 

Ensinnäkin, kristillinen kirkko on uskonut siihen universaalisti jo lähes 1 900 vuotta. Aiemmin mainitun apostolisen uskon­tunnustuksen lisäksi se mainitaan kaikissa tunnetuimmissa kristillisissä uskontunnustuksissa. Muutamaa hereettistä ryhmää lukuun ottamatta (kuten ebioniitit) kaikki kristilliset pääsuuntaukset ovat vahvistaneet neitseestä syntymisen. Ennen valistuksen aikaa ei näkemystä haastettu laajemmin. Sen jälkeen siitä muodostui yksi kiistakysymyksistä, joka huipentui 1900-luvun alun fundamentalistien ja modernistien välisessä vastakkainasettelussa. 

 

Toiseksi myös nykyiset kristillisen uskon pääsuuntaukset uskovat neitseestä syntymiseen edelleen. Evankelikaaliset uskovat siihen. Katolinen kirkko uskoo vahvasti tähän oppiin, samoin ortodoksinen kirkko, puhumattakaan maailmanlaajasta helluntai-karismaattisesta liikkeestä.

 

Maailmanlaajuisesti kristillinen seurakunta kasvaa erityisesti latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa, joissa lähes 100-prosenttisesti uskotaan neitseestä syntymiseen. 

 

Kolmanneksi, Uusi testamentti yksiselitteisesti sanoo Jeesuksen syntyneen neitsyestä. Sekä Matteus 1 että Luukas 1 tuovat selvästi esiin, että Jeesuksen sikiäminen tapahtui Pyhän Hengen vaikutuksesta Marian vielä ollessa neitsyt. On erittäin vaikeaa muuttaa neitseestä syntymisen terminologia viittaamaan johonkin muuhun kuin neitseestä syntymiseen. Jos näin tehdään, se tehdään selvän tekstin kustannuksella, antaen sille kontekstista poikkeavan sisällön.

 

Neljänneksi, neitseestä syntyminen on yhdenmukaista sen kanssa, mitä Raamattu muualla sanoo. Viittauksia tähän löytyy muun muassa 1. Mooseksen kirjasta, jossa viitataan Messiaan syntyvän naisen siemenestä. Naisella ei kuitenkaan ole siementä itsessään. Tässä on perinteisesti nähty ensimmäinen viittaus neitseestä syntymiseen.

 

Profeetta Jesaja selkeästi ennustaa4, että neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan. Joosefille ilmestynyt enkeli siteerasi Jesajan profetiaa ja osoitti näin sen olevan Vanhan testamentin profetian täyttymys.5


Johanneksen evankeliumissa sanotaan, että ”sana tuli lihaksi”.6 Se viittaa Jumalan Pojan inkarnaatioon, jossa Jumala tulee ihmiseksi. Teksti ei välttämättä vaadi neitseestä syntymistä, mutta se puhuu selkeästi yliluonnollisesta maailmaan tulemisesta.

 

Paavali puhuu kirjeessään Timoteukselle jumalisuuden salaisuudesta ja sanoo: ”Hän ilmestyi lihassa ––.”7 Teksti viittaa jälleen epätavalliseen maailmaan saapumiseen. Kirjeessään galatalaisille Paavali sanoo, että ”kun aika oli täyttynyt, Jumala lähetti Poikansa, naisesta syntyneen ––.”8 Viittaus naisesta syntymiseen olisi järjetön, jos siihen ei liittyisi mitään erityistä, syntyiväthän kaikki lapset naisesta. Mainitut ajatukset ovat kaikki yhteensopivia neitseestä syntymisen kanssa.

 

Raamattu kohdistaa katseemme kuitenkin ennen kaikkea lapseen, eikä vain hänen syntymäänsä. Se kertoo meille tarpeeksi, jotta voimme ankkuroida uskomme häneen mutta ei riittävästi tyydyttääkseen kaiken uteliaisuutemme. Keskeisintä on, kuka tämä lapsi on, miksi hän tuli maailmaan ja mitä hän maailmassa teki. Jeesuksen yliluonnollinen syntymä vakuuttaa meille, että kyseessä ei ollut kuka tahansa lapsi. Olemme siis vahvalla historiallisella ja raamatullisella pohjalla vakuuttaessamme, että Jeesus todellakin sikisi Pyhästä Hengestä ja syntyi neitsyt Mariasta.

 

Ihminen ja Jumala

Emme voi selittää neitseestä syntymistä sen enempää kuin veden päällä kävelemistä. Kyseessä on Jumalan ihme, jota ei voi koskaan toistaa missään laboratoriossa.

 

Tapahtunut kuitenkin esitetään Raamatussa selvänä ja vakavasti otettavana historiallisena totuutena. Sen huomaa helposti vaikka lukiessaan Luukkaan kuvauksia tapahtumista hänen sitoessaan ne historiallisiin kiinnekohtiin kuten keisari Augustukseen, verollepanoon ja Kviriniukseen, Syyrian maaherraan, jonka aikana verolle­pano tapahtui.9 Luukas ei sano, että ”olipa kerran kaukainen maa, jossa nuori neitsyt synnytti.” Kertomus ei ole iltasatu eikä tarina ”keijukaisista”.

 

Neitseestä syntyminen sopii kaikkeen siihen, mitä me tiedämme Jeesuksesta. Raamattu kuvaa hänet todellisena ihmisenä. Ihme tapahtui sikiämisessä, mutta siitä eteenpäin hän tuli ”kaikessa veljiensä kaltaiseksi”, kuitenkin ilman syntiä.10


Se on kuitenkin vain puolet tarinasta. Hän oli myös täysin Jumala. Siksi hänen maailmaan tulemisensa ja täältä lähtemisensä viitoitettiin jumalallisilla ihmeillä. Hän eli elämänsä sillä kahden maailman rajalla, josta toiseen me syntiset emme näe. Hän oli nälkäinen ja janoinen, kuitenkin hän ruokki 5 000. Hän nukkui veneessä ja käveli vetten päällä. Hän itki haudalla vain herättääkseen Lasaruksen kuolleista. Hän söi Sakkeuksen kanssa ja paransi sitten sokean Bartimeuksen. Hän kuoli perjantaina, nousi kuolleista sunnuntaina.

 

Hän syntyi naisesta, ja hän syntyi neitsyestä. Hän oli kuin me – olematta ollenkaan niin kuin me. Hän tuli keskellemme, mutta hän tuli Jumalan luota. Hän oli Marian poika, mutta hän oli myös Jumalan ainutsyntyinen Poika. Hän on meidän ystävämme, mutta hän on myös meidän Pelastajamme. Häntä kutsuttiin Joosefin pojaksi, kuitenkin hän oli Jumalan Poika.

 

Raamatussa huomaamme jatkuvasti Jeesuksen kaksi puolta: kuin yksi meistä ja kuitenkin Jumalan Poika taivaasta. Tullakseen ihmiseksi hänen tuli syntyä tänne. Kuitenkin koska hän on Jumala, syntymän tuli olla jumalallinen. Niinpä meillä on tässä jumalallinen sikiäminen ja inhimillinen synnytys. Laittaessamme ne yhteen, saamme juuri sen minkä Raamattu meille osoittaa – neitseestä syntymisen ihmeen. Niin voi toimia vain Jumala.

 

Viisainkin raamatuntutkija ja yksinkertaisin lammaspaimen kumartavat Beetlehemin seimen äärellä ja julistavat yhdessä, että poikalapsi Jeesus, neitseestä syntynyt, on heidän Herransa ja Pelastajansa.

 

Viitteet: 

1) Luuk. 1:35. 2) Matt. 17:5. 3) Joh. 8:41. 4) Jes. 7:14. 5) Matt. 1:23.
6) Joh. 1:14. 7) 1. Tim. 3:16. 8) Gal. 4:4. 9) Luuk. 2. 10) Hebr. 2:17, 4:15.



Petri Mäkilä


Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan