Seisoiko Pilatuksen edessä kaksi Jeesusta?

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Evankeliumien pääsiäiskertomuksissa on tunnettu kohta, jossa maaherra Pilatus kysyy kansalta, haluaako se hänen vapauttavan Jeesuksen vai murhasta tuomitun kapinallisen, Barabbaan. Lapseni alakoulun uskonnonkirjassa sanotaan, että myös Barabbaan etunimi oli todennäköisesti Jeesus. Onko näin, ja mihin tämä tieto perustuu?

Oletus, että kyseisen rikollisen koko nimi oli Jeesus Barabbas, perustuu kohtalaisen vankasti siihen, että Matteuksen evankeliumin varhaisissa säilyneissä versioissa (jakeissa 27:16–17)  nimen on kokonaisuudessaan mainittu olevan Jeesus Barabbas. Myöhemmissä käsikirjoitusversioissa etunimi Jeesus on kuitenkin poistunut.

Joidenkin tutkijoiden mukaan kirkkoisä Origenes (n. 185–254) olisi määrännyt nimen poistettavaksi, koska se tuntui pyhäinhäväistykseltä Kristuksen nimeä kohtaan. Koska todistusaineisto Matteuksen varhaisimmista versioista on kuitenkin vankkaa, voidaan todennäköisin syin olettaa nimen olleen Jeesus Barabbas – olihan Jeesus tuon ajan juutalaisuudessa yleinen miehen nimi.

Arameankielinen yhdyssana Barabbas puolestaan tarkoittaa suomeksi ”isän poika”.

Pilatuksen edessä todellakin seisoi siis kaksi Jeesusta – sikäli kun Barabbas todellisuudessa oli haetettu paikalle.


Onko totta, että Uuden testamentin sisällöstä merkittävä osa on alun perin kirjoitettu arameaksi ja että näitä arameankielisiä alkutekstejä on säilynyt niin paljon, että niistä on mahdollista tehdä käännös, joka tuo paremmin esiin Uuden testamentin kirjoittajien tarkoituksen? Nykyäänhän käännökset on tehty säilyneiden kreikankielisten tekstien perusteella.

Jeesuksen aikana juutalaiset puhuivat arameaa, joten oletus arameankielisten tekstien  olemassaolosta ei ole lainkaan tuulesta temmattu. Uudessa testamentissa on säilynyt sekä arameankielisiä suoria lainoja, joista esimerkiksi mainittakoon ”Talita kuum!” (Mark 5:41), että arameankielisiä rakenteita kreikan kielelle käännettyinä.

Joidenkin tutkijoiden mukaan esimerkiksi kirkkoisä Papias (n. 70–163) antaisi vihjeen, että koko Matteuksen evankeliumi olisi kirjoitettu kaikista evankeliumeista ensimmäisenä ja alunperin seemiläiselle kielelle eli joko hepreaksi tai arameaksi. Tällaista versiota Matteuksesta ei kuitenkaan ole löydetty, eikä olemassa oleva Matteus ole niin sanottua käännöskreikkaa, eli todistusaineisto ei puolla Papiaksen nimiin laitettua väitettä.

Tämä ei poista sitä, etteikö Matteuksen tai muiden evankeliumien taustalla jopa todennäköisesti ole ollut suullisen perimätiedon ohella arameankielisiä tekstejä. Sitä, kuinka pitkiä tekstejä ne ovat olleet, on kuitenkin mahdoton enää sanoa, sillä yhtäkään niistä ei ole säilynyt. Itse asiassa jotkut olettavat, että jopa koko Uusi testamentti oli alun perin arameankielinen, ja että kaikki kreikankieliset käsikirjoitukset ovat vain käännöksiä. Tämä oletus perustuu erityisesti varhaiseen syyriankieliseen Raamattuun, joka tunnetaan nimellä Peshitta. Aramea ja syyria ovat läheisiä kielisukulaisia, ja arameaa puhuu edelleen pienehkö joukko ihmisiä muun muassa Syyrian ja Irakin alueella. Ensimmäiset maininnat syyrian- eli arameankielisestä Uudesta testamentista ovat kuitenkin vasta 300–400-luvuilta eikä Peshittan ensisijaisuutta ole muutenkaan onnistuttu uskottavasti todistamaan. Tutkijoiden enemmistö näkee sen olevan käännös kreikasta eikä toisin päin.

Suurin osa raamatuntutkijoista ajatteleekin kreikankielisen Uuden testamentin olevan kaikkein alkuperäisin, eikä tätä näkemystä ole onnistuttu varteenotettavasti haastamaan. On selvää, että esimerkiksi apostoli Paavali kirjoitti – tai saneli – kirjeensä vastaanottajien kielellä eli kreikaksi.

Mikäli Uuden testamentin jonkun tekstiosion taustalta voidaan kuitenkin hahmottaa arameankielinen rakenne, sen huomioon ottaminen voi todellakin valaista tekstin alkuperäisiä vivahteita ja painopisteitä.


Miksikähän Jeesuksen äidin nimi on käännetty Raamatussa Mariaksi, vaikka todellisuudessa se kai oli Mirjam, joka on käytössä muun muassa messiaanisilla juutalaisilla ja on ymmärrettävä nimi suomeksikin?

Hyvä kysymys. Mooseksen isollasiskolla ja Jeesuksen äidillä on sama nimi niin hepreaksi kuin arameaksikin: Miriam (tai Maryam tai Mariam, riippuen tavasta, jolla nimi on muutettu toisen kielen kirjaimille).

Kun Vanha testamentti käännettiin kreikaksi, Mooseksen siskon nimen kreikankieliseksi versioksi tuli Mariam. Sen sijaan Uudessa testamentissa Jeesuksen äidin nimi tuli kreikaksi muotoon Maria. Alkuperäiset lukijat ovat kuitenkin luultavimmin tunnistaneet nimet samaksi. Itse asiassa kreikankielisissä evankeliumikäsikirjoituksissakin nimi kirjoitetaan muodossa Mariam jakeissa Matteus 13:55 ja Luukas 1:9.

Yleisesti omaksuttu selitys Marian ja Mariamin vaihtelulle evankeliumeissa on se, että Maria oli nimelle ominaisempi muoto kreikkaa puhuvien keskuudessa ja Mariam arameaa puhuvien keskuudessa. Joidenkin tutkijoiden mukaan Luukas kuitenkin valitsi Mariam-muodon enkeli Gabrielin ilmestyksestä kertovaan kohtaan myös siksi, että hän halusi painottaa Jeesuksen äidin persoonan ja äidintehtävän yhteyttä Mooseksen sisareen. Toiset  tutkijat näkevät nimen käytön vain osoituksena Luukkaan kaksikielisyydestä.

Roomalaiseen kuuloon sopivampi Maria oli joka tapauksessa lopulta se muoto, joka vakiintui latinankielisiin ja sitä kautta länsieurooppalaisiin käännöksiin. Joissakin kielissä Mooseksen siskon ja Jeesuksen äidin nimet ovat säilyneet samana.


Sirkku Hoikkala
Kirjoittaja on seurakunta-aktiivi ja syksystä alkaen teologian tohtorikoulutettava Åbo Akademissa.





Onko sinulla noussut Raamatun äärellä mieleen jokin kysymys, joka on jäänyt askarruttamaan? Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteella tai kirjeessä osoitteella:

Aikamedia Oy / Ristin Voitto -lehti (Kysy Raamatusta),
Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava.

Kysy Raamatusta -palsta julkaistaan noin kerran kuukaudessa. Toimitus pidättää oikeuden valita lähetetyistä kysymyksistä vastattavat. Vastaajina toimivat tunnetut helluntailiikkeen raamatunopettajat.

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan