Onko usko sydämen vai järjen asia?

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Nykyajan kristityillä olisi paljon hyödyllistä opittavaa kirkkohistoriasta. Siksi onkin harmillista, että sitä tunnetaan niin vähän.

Myös kysymys Sanan ja Hengen, järjen ja tunteen, teologian ja kokemuksen, dogmatiikan ja mystiikan välisestä suhteesta, joka on jälleen mitä ajankohtaisin teema, saisi paljon valoa kirkkohistoriasta. Esimerkiksi 1100-luvun ranskalaiset kiistakumppanit munkki Bernhard Clairvauxlainen (1090–1153) ja teologi Pierre Abélard (1079–1142) kävivät toistensa kimppuun tavalla, josta meillä olisi opittavaa. Erityisen paljon tuosta keskiajan kuuluisasta debatista voisivat hyötyä kuivat akateemiset teologit ja kokemuksissaan hörhöilevät uuskarismaatikot.

Lähtökohtana hengellinen kokemus

Bernhard Clairvauxlaiselle kristillinen elämä oli enemmän sydämen kuin järjen asia. Hän piti Jumalan rakastamista ja kokemista tärkeämpänä kuin Jumalan selittämistä. Bernhardin mukaan uskon salaisuus ei avautunut akateemiselle erittelylle ja tutkimiselle. Vaikka hän ei asettanut kristillistä elämää ja oppia vastakkain, uskoa oli hänen mukaansa lähestyttävä aina sisältä päin – hengellisen kokemuksen pohjalta.

Syrjäinen Citeaux´n metsäluostari, jossa Bernhard Clairvauxlainen keskittyi elävään Jumalan rakastamiseen ja kohtaamiseen, muodostui 1100-luvulla hengellisen uudistusliikkeen alkupaikaksi. Sen vaikutus levisi pian väkevän virran tavoin koko Eurooppaan ja aina Pohjolaan saakka.

Uudistusliikkeen kärki oli kutsu henkilökohtaiseen opetuslapseuteen. Siinä oli keskeistä kristilliseen elämään kuuluva Jeesuksen seuraaminen, Imitatio Christi -ihanne. Kirjassaan Jumalan rakastamisesta Bernhard kuvaa kristillisyyttä sydämen uskona, jossa palava  rakkaus Jeesukseen on ratkaisevin asia. Munkissa itsessään tuo rakkaus roihusi lämpimänä ja toisiin tarttuvana.

Bernhardin johtamaan yhteisöön alkoi virrata nuoria kaikkialta Euroopasta, ja siitä muodostui hengellisen elämän dynaaminen keskus. Bernhardin kuollessa vuonna 1153 ympäri Eurooppaa oli perustettu 68 sistersiläisluostaria, ja sadan vuoden kuluttua Clairvaux´sta alkunsa saaneita luostareita oli jo viisisataa. Ne olivat levinneet kaikkialle koko länsimaisen kristikunnan keskuuteen. Kymmenet tuhannet nuoret tempautuivat mukaan hengelliseen uudistusliikkeeseen, jonka Bernhard Clairvauxlaisen Jumalan kokemista painottava opetus ja esimerkki olivat synnyttäneet.

Järki uskon tulkkina

Clairvauxlaisen tunnetuin kriitikko oli teologi ja filosofi Pierre Abélard. Hän oli opiskellut Notre Damessa Pariisissa ja kuului aikansa akateemisiin neroihin. Abélard arvosti loogista ajattelua ja pyrki soveltamaan sitä myös uskon kysymyksiin. Hän edusti 1100-luvulla nousevaa skolastiikkaa, järjen merkityksen korostamista teologiassa.

Abélard ei säästellyt sarkastisia sanojaan arvostellessaan perinteistä ja usein sokeaa keskiajan auktoriteettiuskoa, joka vältti kriittisten kysymysten esittämistä. Hän otti  lähtökohdakseen totuuden etsimisessä epäilyn ja haki siihen muiden skolastikkojen tavoin  tukea myös Aristoteleen filosofiasta.

Abélard arvosti aidosti Raamattuun perustuvaa kristinuskoa, mutta ajatteli samalla, ettei jatkuva asioiden kyseenalaistaminen ja totuuden etsiminen ollut ristiriidassa Raamattu-uskollisuuden kanssa. Se oli pikemminkin kestävän totuuden löytämisen edellytys.

Abélard vei keskiajalla kristillistä teologiaa suuntaan, jossa järjestä tuli uskon tulkki ja selittäjä. Monet nykyajan teologit saattavat tuntea sympatiaa Abélardia ja hänen ajattelutapaansa kohtaan.

Bernhard Clairvauxlainen oli eri mieltä. Hän piti vaarallisena suhtautumistapaa, jossa järjelle annettiin mahdollisuus toimia uskon tulkkina. Samoin hän näki kristinuskon ja rationalismin sekoittamisen uhkaavana vakavalla tavalla hengellistä elämää. Yhteentörmäys näkemysten välillä oli väistämätön.

Molempia tarvitaan

Jännite herättää kirkkohistoriallisesti ja teologisesti hedelmällisen kysymyksen: entäpä jos molempien miesten ajattelutapa olisi löytänyt sopivan synteesin? Silloin olisi nähty, ettei rakkautta ja totuutta voi asettaa vastakkain.

Bernhardille uskon eläminen todeksi oli suuri rakkaus ja kokemuksellinen intohimo. Abélardille oli puolestaan tärkeää ymmärtää uskon totuutta. Käytännössä tasapainoiseen uskoon tarvitaan kuitenkin molempia. Järjen rajat ylittävä kokemuksellisuus ja ymmärrettävä Raamatun oppi kuuluvat molemmat erottamattomasti kristinuskoon. Mystiikka ja dogma ovat saman uskon eri puolia.

Bernhard Clairvauxlainen on oikeassa siinä, että uskon teologinen selittäminen menettää arvonsa, ellei siihen liity hengellinen kokemus. Opilliset dogmit ovat mielekkäitä silloin, kun  ne johtavat Jumalan todellisuuden kohtaamiseen ja varjelevat ihmisen terveessä uskossa.

Pierre Abélard on puolestaan oikeassa siinä, että hengellisiä ilmiöitä ja kokemuksia tulee arvioida kriittisesti Raamatun valaiseman ymmärryksen ja totuuden valossa.

Ilman kokemusta teologia on tyhjä, ja ilman teologiaa kokemus on sokea. Siksi ne tarvitsevat toisiaan. Ja siksi usko on sekä sydämen että järjen asia.


Leevi Launonen

Kirjoittaja on Ristin Voitto -lehden päätoimittaja. Artikkeli on julkaistu aiemmin blogina Seurakuntalainen.fi -sivustolla.

Lukijalta
51���52/2019

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan