Musiikkiin liittyvistä asioista kiistellään jatkuvasti myös seurakuntayhteisöissä. Hengellisestä musiikista on tullut erilaisia ihmisiä ja ryhmiä erottava tekijä.
Myös helluntailiikkeen historiassa musiikki on ollut aina jonkinasteinen kiistakapula. Kynnyskysymykseksi on muodostunut usein se, miten Jumalaa tulee ylistää tai millaisia lauluja pitäisi laulaa. Väittelyä eri musiikkityylien paremmuudesta on käyty vuosikymmeniä, eikä välttämättä aina kovin hyvässä hengessä. Omasta musiikkimausta poikkeavia mieltymyksiä ei ole kunnioitettu. Vastakkainasettelussa on ollut samalla kyseessä myös valta-asetelma. Siitä käsin oma musiikkikulttuuri on yritetty tehdä ainoaksi oikeaksi ja hyväksyttäväksi ja siten jyrätä toisen musiikkityyli.
Kun musiikki määritellään makuasiaksi, sen tyylilajeihin liittyvä kiistely tuntuu perin kummalliselta, tulisihan seurakunnan olla eri-ikäisten ja erilaisen kokemusmaailman omaavien ihmisten yhteinen koti. Kirkossa jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua sellaiseen musiikkiin, jonka hän kokee hoitavana, virkistävänä ja iloa tuottavana.
On myös tärkeä muistaa, että musiikin merkitys jumalanpalveluksessa ei suinkaan ole yksiselitteinen. Siinä missä joku ylistää Jumalaa musiikin avulla, jotkut muut rukoilevat, kokevat yhteyttä toisten uskovien kanssa, miettivät itseään ja elämäänsä, iloitsevat, itkevät, kokevat voimaantumista tai etsivät lohdutusta. Myös musiikilla on monia merkityksiä ja tehtäviä seurakuntaelämässä. Koska seurakunta on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteisö, tämä tarkoittaa luonnollisesti sitä, että terveessä seurakunnassa jumalanpalveluksen musiikin tulisi sisältää tasapuolisesti tarjontaa kaikille perheen jäsenille. Musiikin tulisi vastata erilaisiin tarpeisiin ja sisältää erilaisia musiikin tyylejä erilaisissa kokoonpanoissa.
Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda tieteellinen näkökulma siihen, mikä musiikissa vaikuttaa ihmiseen ja miksi musiikki tosiaan on makuasia.
Musiikki aktivoi tunteet
Musiikki on sekä kulttuurinen että henkilökohtainen kokemus. Se liittyy ihmisen identiteettiin, vaikuttaa sosiaalisiin prosesseihin ja edistää samalla yhteenkuuluvuuden tunnetta. Musiikki sekä yhdistää ihmisiä että erottaa heitä toisistaan.
Vanhempi polvi ei useinkaan ymmärrä nuoremman polven musiikkia – ja päinvastoin. Yksi selitys tälle on se, että eri ikäryhmillä on ollut omassa nuoruudessaan oma mielimusiikkinsa. Se on synnyttänyt merkityksellisiä kokemuksia siinä elämänpiirissä, jossa nämä ihmiset ovat kasvaneet. Tällaista tunneperäistä kokemusta on nykyajan teknologiasta huolimatta usein mahdotonta jakaa aidosti sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat syntyneet ja kasvaneet kokonaan eri aikakaudella.
Mona Lisa Chandan ja Daniel J. Levitinin (2013) tutkimus osoittaa, että ihminen muistaa parhaiten sellaisen musiikin, jota hän on kuunnellut ollessaan noin 14-vuotias. Muun muassa Alzheimerin tautia ja dementiaa sairastavat muistavat erityisesti ne laulut, joita he lauloivat ja kuulivat noin 14-vuotiaina. Tämä johtuu aivojen kehittymisestä, joka tapahtuu juuri murrosiän vaiheessa. Lisäksi nuori on tuolloin erityisen tunneherkkä ja kokee kaikki tunnekokemukset maksimaalisesti. Siksi myös tämän ikäkauden musiikilla on tärkeä tunnevaikutus koko ihmisen loppuelämään.
Toisaalta musiikkimaku voi ylittää myös eri ikäryhmät. Kaikki nuoret tai vanhat ihmiset eivät pidä samasta musiikista kuin toiset ikätoverinsa. Olemme ihmisinä yksilöitä. Tunne-elämäämme koskettavat ja aktivoivat erilaiset kokemukset, myös erilainen musiikki.
Tämä ilmiö voidaan selittää neurologisesti. Aivojen limbisessä järjestelmässä, erityisesti mantelitumakkeessa (amygdala) ja hippokampuksessa säädellään tunteita ja varastoidaan muistoja. Erilaisiin menneisyyden kokemuksiimme liittyen tietty musiikki aktivoi meissä erilaisia tunteita. Koska aivojen limbinen järjestelmä varastoi muistoja ja niihin joskus liittyneitä tunteita, kahden ihmisen reaktio samaan musiikkiin voi olla jopa täysin vastakkainen. Musiikki siis aktivoi meissä sekä tunteita että muistoja riippuen siitä, mitä limbiseen systeemiimme on varastoitu ja mikä siitä musiikin avulla milloinkin aktivoituu. Joskus katalysaattorina toimii musiikin rytmi, joskus taas harmonia, melodia tai laulun sanat. Jo pelkästään tietty musiikkityyli tai soitinkokoonpano voi toimia aktivoijana.
Nostalgisen musiikin syvä kokemus perustuu juuri tähän. Laulu, jota ihminen on kuunnellut tullessaan uskoon tai rakastuessaan ensi kerran, saa hänessä aikaan nostalgisen tunteen. Samoin sellainen musiikki, jota joku on kuunnellut käydessään läpi vaikeaa elämänvaihetta tai tehdessään surutyötä, palauttaa mieleen juuri tuohon elämänvaiheeseen liittyneet tunteet.
Joskus kuuntelemamme musiikki aktivoi ensin tunteen ja sitten muiston, joskus taas päinvastoin. Limbisen systeemin aktivoitumisesta johtuu myös se, että joskus saatamme itkeä ja nauraa musiikin vaikutuksesta. Musiikin avulla on helpompi ilmaista ja työstää tunnemaailman sisältöjä kuin pelkästään sanoja käyttäen. Musiikki on tunteiden tulkki. Koska se on samalla myös makuasia, me joko rakastamme tai inhoamme sitä.
Musiikki aktivoi hormonitoiminnan
Musiikki, josta ihminen pitää, saa hänessä aikaan monenlaisia positiivisia vaikutuksia. Sen sijaan musiikki, jota ihminen inhoaa, tuottaa pelkästään negatiivisia vaikutuksia.
Aivojen talamus säätelee hormonitoimintaamme hypotalamuksen avulla aivojen limbisessä keskuksessa. Tutkimusten mukaan musiikki aktivoi monia hormonitoimintoja, riippuen siitä, miten ihminen kokee kyseisen musiikin.
Endorfiinit ovat erityisiä mielihyvähormoneja, jotka lisääntyvät musiikin kuuntelun, laulamisen tai soittamisen avulla. Mieltä kohottava ja tunteita nostattava musiikki aktivoi aivojen limbisen systeemin vapauttaen endorfiineja. Tutkimusten mukaan jo pelkästään 30 minuutin mittainen mieltä kohottava musiikin kuuntelu vapauttaa yhtä paljon endorfiineja kuin Valium-lääke. Mikä tahansa musiikki ei kuitenkaan saa tällaista aikaan vaan ainoastaan sellainen musiikki, joka löytää aivoissa kosketuksen tunteisiin – siis musiikkiin, josta ihminen pitää.
Monien tutkijoiden mukaan tietynlaiset melodiset ja harmoniset rakenteet miellyttävät aivoja aivan erityisesti ja aikaansaavat muodon ja rakenteen järjestymistä aivoissa. Tällä teorialla voitaisiin selittää, miksi tutunomaiselta kuulostavat sointurakenteet ja melodiat ovat yleensä ihmisistä miellyttävimmän kuuloisia.
Musiikin harmonian ja eri sävellajien kokeminen on samalla aina myös kulttuurinen asia. Esimerkiksi suomalaisille on tyypillistä, että iloisetkin laulut soitetaan usein mollissa.
Tutkimus osoittaa, että ihmiset ovat kaikkein vastaanottavaisimpia omalle äidinkielelleen, samoin sille musiikkikulttuurille, jonka keskelle he ovat syntyneet. Tämä johtuu siitä, että aivomme ovat ikään kuin valmiiksi viritettyjä reagoimaan ja odottamaan tiettyjä harmonisia ratkaisuja. Myös tietynlainen musiikki on aivoissamme helpommin järjestettävissä olevaa, miellyttävämpää ja koskettavampaa kuin jokin toinen.
Tutkimusten mukaan useat aivojen osa-alueet aktivoituvat, mikäli ihminen pitää laulusta. Jos hän pitää laulusta todella paljon, erityinen aivojen osa, nucleus accumbens, aktivoituu. Tällä alueella on todettu olevan tärkeä rooli myös ajatustoimintojen prosessoinnissa ja oppimisessa.
Meille on tyypillistä, että haluamme kuunnella ainoastaan sellaista musiikkia, josta pidämme. On siis hyvin henkilökohtainen kokemus, miksi jokin musiikki kuulostaa meistä tutunomaiselta ja siksi koskettavalta ja merkitykselliseltä.
Koska useiden tutkimusten mukaan musiikin herättämät tunteet liittyvät aina siihen, mitä limbiseen systeemiimme on varastoitu, aikaisempiin lapsuuden ja nuoruuden kokemuksiin ja tunteisiin yhdistyvä musiikki koetaan yleensä aarteena, joka säilyy meissä loppuun asti. Se ei tuhoudu edes Alzheimerin tai dementian kaltaisten sairauksien vaikutuksesta.
Oksitosiini ja yhteyden kokeminen
Oksitosiini on hormoni, jota erittyy esimerkiksi äidin ja vastasyntyneen lapsen välisessä vuorovaikutuksessa, mutta myös tilanteessa, jossa ihmiset soittavat ja laulavat yhdessä. Tämän takia musiikilla on niin tärkeä merkitys eri yhteisöjen kokoontumisissa.
Koska musiikki herättää oksitosiinia erittäessään yhteenkuuluvuuden tunteen, musiikkia käytetään yleisesti erilaisissa joukkokokoontumisissa, juhlissa, häissä, hautajaisissa ja myös seurakunnan tilaisuuksissa. Oksitosiini auttaa ihmisiä luottamaan toisiinsa. Sekä oksitosiinia että dopamiinia kutsutaan aivan aiheellisesti rakkaushormoneiksi, koska molempia tarvitaan yhteyden kokemisessa.
Joidenkin tutkimusten mukaan jo pelkkä ennakko-odotus miellyttäväksi koetusta musiikillisesta kokemuksesta, esimerkiksi tutusta kertosäkeestä tai hienosta laulun kohdasta, saa aikaan valtaisan dopamiinin vapautumisen kehoon. Dopamiinista johtuu myös yhtäkkinen hyvien muistojen nouseminen mieleen musiikkia kuunnellessa. Muistamme asioita ja ihmisiä, jotka olivat meille tunteenomaisesti tärkeitä. Siksi tietynlaiset laulut koskettavat meitä läpi elämän.
Prolaktiini ja lohduttava musiikki
Musiikki lisää myös serotoniinin määrää kehossamme. Tämä on tärkeä tieto, sillä masennus liittyy vähäiseen serotoniinin määrään veressä.
Prolaktiini-hormonin vaikutusta on puolestaan se, että ihmiset itkevät musiikkia kuunnellessaan. Musiikki lisää prolaktiinin määrää saaden aikaan tällaisen ”hyvän” itkun, joka jo itsessään auttaa vähentämään stressiä.
Vaikka musiikki saattaa meidät tuntemaan surua, musiikissa itsessään ei ole mitään sen kummemmin iloista tai surullista. Nuotit, melodiat, rytmit, harmoniat ja muu sellainen eivät siis itsessään sisällä mitään tiettyjä tunteita. Musiikin meissä herättämät tunteet liittyvät ainoastaan siihen, mitä meidän aivoissamme aktivoituu ja millaisia tunteita limbisessä systeemissämme on herännyt. Reaktiomme musiikkiin liittyvät siis aina aikaisempiin kokemuksiimme.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että yleensä koemme surumielisen musiikin lohduttavana. Prolaktiini, jota meissä erittyy sen aikana, onkin aivan sama hormoni, jota erittyy äidissä, kun tämäimettää vastasyntynyttä lastaan. Kun kuuntelemme surumielistä musiikkia, ensin sen tunnelma valtaa mielen ja sitten talamus auttaa kehoa erittämään prolaktiinia, joka puolestaan saa aikaan lämpimän ja lohduttavan tunteen. Sen jälkeen prolaktiini sallii meille ”hyvän” itkun, joka tuntuu vapauttavalta ja puhdistavalta.
Surullisen musiikin hoitavuuteen saattaa liittyä myös empatian kokeminen. Ihmisestä voi olla lohduttavaa kokea, että joku muukin – säveltäjä tai laulun tekijä – on käynyt läpi samanlaisia surullisia kokemuksia kuin hän. Se, että oma kokemus voidaan näin jakaa toisten kanssa, voi itsessään olla hoitavaa.
Musiikki voi lisätä ja lievittää stressiä
Tutkimusten mukaan miellyttävä musiikki vähentää stressihormonien, kortisolin ja adrenaliinin, määrää kehossa ja vaikuttaa näin ihmisen immuniteettisysteemiin. Stressin väheneminen jo itsessään liittyy moniin terveyttä edistäviin vaikutuksiin.
Kymmenissä tutkimuksissa on todettu, että kortisolin ja adrenaliinin määrä väheni merkittävästi sellaisen rentouttavana pidetyn ja rytmisesti selkeän musiikin avulla, josta ihmiset pitivät. ”Oikeanlainen” musiikki voi siis helpottaa stressin oireita, kuten korkeaa verenpainetta. Toisaalta ”vääränlainen” musiikki voi saada aikaan aivan päinvastaisia vaikutuksia. Se voi muun muassa lisätä kortisolin ja adrenaliinin määriä kehossa eli aiheuttaa stressiä ja lisätä siihen liittyviä oireita.
Mikäli ihmistä pakotetaan osallistumaan pitkiä aikoja musiikkiin, jota hän ei voi jostain syystä sietää, hän ärsyyntyy ja adrenaliinin määrä lisääntyy veressä. Tämän seurauksena keskittymiskyky voi häiriintyä ja ihminen saattaa kokea monia tyypillisiä stressioireita, kuten lihasjännitystä, päänsärkyä tai verenpaineen nousua.
Yksipuolisuus on pahasta
Seurakunnan musiikkitoiminnassa olisikin tärkeää välttää ainoastaan yhdentyyppisen musiikin tarjoamista, oli se sitten mitä tahansa. Jos musiikki on monipuolista ja valittu ”kaikille kaikkea” -periaatteella, kukaan ei joudu osallistumaan liian pitkää aikaa sellaiseen musiikkiin, jonka hän kokee jostain syystä äärimmäisen epämiellyttävänä.
Esimerkiksi 45 minuuttia kestävä, ainoastaan yhdentyyppisen ”ylistysmusiikin” soittaminen jumalanpalveluksen alussa voi olla joillekin kuulijoista kaikkea muuta kuin hoitava kokemus. Jonkun toisen kohdalla sama pätee torvisoittokunnan kuunteluun.
Vastenmielinen musiikki lisää stressihormonituotantoa ja samalla estää oksitosiinin erittymisen, jota tarvittaisiin yhteyden kokemiseen. Myöskään mitään mieltä kohottavia hormoneja, endorfiineja, dopamiinia tai serotoniinia ei erity vastenmielistä musiikkia kuunneltaessa.
Jos ihminen ei koe minkäänlaista tunneyhteyttä kuulemaansa musiikkiin, hän ei myöskään kykene antamaan sille mitään merkityksiä jumalanpalveluksen välineenä. Toisaalta riittävän lyhyet ja siedettävät kokemukset erilaisesta musiikista voivat antaa positiivisia kokemuksia itselle vieraasta musiikkityylistä ja jopa opettaa ihmistä pitämään siitä.
Lisäksi on tärkeä huomioida, että vanhemmat ihmiset voivat kokea kovat äänet ja niihin liittyvät ääniaallot jopa aivan konkreettisena kipuna.
Millaista musiikkia jumalanpalveluksiin?
Musiikki on erilaisia nuotteja, ääniä, sointuja, rytmejä, tempoja ja erilaista dynamiikkaa. Sillä on monia tehtäviä myös seurakuntaelämässä. Ei ole olemassa itsessään hengellistä tai ei-hengellistä musiikkia. Jumalanpalveluksen yhteydessä ihmiset antavat sille eri merkityksiä ja käyttävät sitä eri tavoin eri syistä. Musiikki luo yhteyttä, koskettaa, lohduttaa, vahvistaa, rohkaisee, kommunikoi, auttaa ylistämään, rukoilemaan ja purkamaan erilaisia tunteita sekä sallii niiden kokemista.
Paras resepti seurakuntaelämässä lienee mahdollisimman monipuolinen musiikkitarjonta. Monipuolisen musiikin täyttämässä jumalanpalveluksessa kenenkään ei tarvitse kokea, ettei kuulu joukkoon. Kun erilaiselle musiikin kokemiselle annetaan tilaa, makuasioista ei ole tarvetta kiistellä, ja silloin itselle vastakkaista musiikkikulttuuria edustavien ihmisten tuomitseminen seurakuntayhteisössä voi loppua.
Heidi Ahonen-McKendrick
Lähde: Chanda, M. L. & Levitin, D. J. 2013. The neurochemistry of music. Trends in Cognitive Sciences, 17 (4), 179–193.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...