Miehen ja naisen välisellä avioliitolla edelleen vahvat perusteet

1. Miehen ja naisen välinen avioliitto on Jumalan luoma ja tahtoma.
Raamatun alkuluvuissa kerrotaan, kuinka Jumala loi miehelle täydentävän kumppanin, naisen. Fyysisesti tämä täydentävyys tarkoittaa, että miehellä ja naisella on ”luonnollinen” tapa toimia toistensa kanssa ja siten luonnolliset seksuaaliset halut toisiaan kohtaan. Samalla luomiskertomus antaa pohjan sille, että miehen ja naisen tulee harjoittaa seksiä vain vakiintuneen parisuhteen sisällä, koska se tarjoaa turvallisen ympäristön antaa itsensä toiselle. Yhdyntä ja avioliitto yhdistävät kaksi erilaista ihmistä ”yhdeksi lihaksi”.

Kaksi samanlaista ihmistä yhteen tuova homoseksuaalinen suhde on tämän kuvan ja luomistarkoituksen vastainen – niin kuin on myös heteroseksuaalinen haureus tai heteroseksuaalisessa parisuhteessa tapahtuva alistaminen.

Uusi testamentti toistaa tämän luomisteologialle rakentuvan ajattelutavan. Jeesus vahvistaa käsityksen avioliitosta miehen ja naisen välisenä pysyvänä liittona, jossa mies ja nainen ”tulevat yhdeksi lihaksi” (Matt. 19:3–12). Heterosuhteen vaihtoehdoksi Jeesus selkeästi antaa naimattomuuden, ei homosuhdetta. Myöhemmin apostolit pitävät Jumalan tahdon vastaisena kaikenlaista samaa sukupuolta olevien henkilöiden välistä seksiä – näin siitä huolimatta, että he epäilemättä olivat tietoisia sen ajan hellenistisessä kulttuurissa myös esiintyvästä kahden aikuisen pitkäaikaisesta ja tasaveroisesta homosuhteen mallista.


2. Ikiaikainen perheyksikkö.
Kautta aikojen kaikissa yhteiskunnissa on tunnistettu yhteisön kannalta erityinen naisen ja miehen välinen, pysyvä ja muut kumppanit ulkopuolelle rajaava suhdemuoto, avioliitto. Tämän liiton erityisenä tuntomerkkinä on sukupuoliyhteys ja (yleensä) sen luontaisena seurauksena lasten saaminen ja kasvattaminen.

Se, että tämä liitto on monissa kulttuureissa sukujen välinen taloudellinen ja poliittinen suhde, ei tee liiton perusideaa tyhjäksi – ei myöskään se, että joissakin yhteisöissä homoseksuaalisuus on ollut hyväksyttyä tai sitä on jopa ihannoitu. Näissäkin yhteisöissä perheinstituutio on perustunut miehen ja naisen väliselle erityissuhteelle. Jopa moniavioisissa yhteisöissä noudatetaan samaa perusratkaisua: jos heimopäälliköllä on esimerkiksi kuusi vaimoa, niin hän ja hänen vaimonsa eivät solmi liittoa, jossa on kuusi naista ja yksi mies, vaan päällikkö solmii eri avioliiton jokaisen naisen kanssa.


3. Perinteisen parisuhdemallin juridinen erityisasema suojaa ”villeiltä” avioliittoratkaisuilta.
Sukupuolineutraalin avioliittolain taustalla on uskomus, että avioliiton määritelmä on vapaasti lainsäätäjien päätettävissä. Tällaisesta lähtökohdasta käsin on hyvin vaikea pitää kiinni esimerkiksi siitä, että avioliittoon kuuluu pysyvyyden normi tai että avioliitto on kahden ihmisen liitto. Jos ”luonnollisen avioliiton” idea hävitetään, niin miksei myös niin sanottu monisuhteisuus eli polyamoria ja muut nykyisen lain ulkopuolelle jäävät suhdemuodot pääsisi avioliiton määritelmän piiriin?


4. Miehen ja naisen välinen avioliitto on ainutlaatuisen kokonaisvaltainen.

Perinteisen avioliittonäkemyksen perustan muodostaa se todellisuus, että miehet ja naiset täydentävät psykofyysisesti toisiaan ja että ihmisen lisääntyminen edellyttää miehen ja naisen ruumiillista yhteistoimintaa.

Länsimaisen kulttuurin perustana muodostavassa juutalais-kristillisessä ajattelussa ruumis on olennainen osa persoonaa: ihmiset eivät ole henkiä tai tietoisuuksia, jotka vain asuttavat ruumiita. Tästä syystä sellainen kahden ihmisen välinen liitto, joka ei sisällä orgaanista ruumiillista yhteyttä, ei ole yhtä kokonaisvaltainen kuin liitto, johon tämä yhteys sisältyy. Fyysisesti erilaisten miehen ja naisen sukupuoliyhdynnässä ”yhdeksi lihaksi tuleminen” toteutuu syvällisemmin kuin missään muussa kahden henkilön liitossa.

Tämä kokonaisvaltainen yhteys muodostaa myös lisääntymisen perustan. Lisääntyminen on ainoa asia, jossa ihminen tarvitsee toista ihmistä orgaanisesti: vain siinä kaksi ihmistä muodostaa yhden biologisen kokonaisuuden.

Nämä seikat antavat avioliitolle ja sen heteronormatiivisille edellytyksille vahvan luonnollisen perustan. Siksi yhteiskunta ei päätä avioliiton ideaa vaan ”löytää” sen siitä, millainen ihmisluonto ja sen fysiologiset, biologiset ja sosiologiset realiteetit ovat. Lainsäätäjän tehtävänä on vain tunnistaa ne sekä kunnioittaa ja suojella niitä.

5. Tutkitusti paras kasvuympäristö lapsille.
Viime vuosikymmeninä tehdyt laajat sosiologiset tutkimukset osoittavat selvästi, että lasten hyvinvoinnin kannalta heidän paras kasvuympäristönsä on biologisen isän ja äidin muodostama ehyt perhe. Tilastollisesti tämä näkyy esimerkiksi koulumenestyksessä, tunne-elämän terveydessä sekä seksuaalisuuden kehityksessä. Tulokset ovat olleet samansuuntaisia kaikissa laajoihin väestöotoksiin perustuvissa tutkimuksissa.

Tämä ei tarkoita, että homoseksuaalit tai yksinhuoltajat olisivat huonoja vanhempia, vaan siitä, että ero biologisesta isästä tai äidistä vahingoittaa lasta.


6. Tunneperusteinen avioliittokäsitys heikentää avioliittoinstituutiota.
Avioliiton olemuksen irrottaminen sen luonnollisesta ja lasten hyvinvointia tukevasta perustasta ja kiinnittäminen pelkästään kahden ihmisen väliseen tunnesuhteeseen heikentää avioliittoa sosiaalisena instituutiona.

Tämä johtuu siitä, että tunnesuhteelle rakentuva avioliittonäkemys murentaa ajatusta liiton pysyvyydestä ja avioliittoinstituution muut henkilöt poissulkevasta luonteesta – ovathan tunteet usein vaihtuvaisia.

Toki moni nykyisistä heteroavioliitoistakin rakentuu suurelta osin tunnesuhteelle. Silti näilläkin henkilöillä voi ajatella olevan ainakin alitajuinen tietoisuus siitä, että yhteiskunnan (ja sukulaisten?) silmissä avioliitto merkitsee muutakin. Koska kulttuuriset ja juridiset normit vaikuttavat ajatteluumme ja toimintaamme, avioliiton taustafilosofian uudelleen määrittelyn myötä tämän tietoisuuden voi ennakoida heikkenevän entisestään.


7. Perinteinen malli turvaa paremmin lasten ihmisoikeudet.
Ihmisyyteen kuuluva itsensä ymmärtäminen ja identiteetin etsiminen ovat yhteydessä oman alkuperän tuntemiseen: jokaisella lapsella on sisäsyntyinen tarve tuntea biologiset vanhempansa ja elää persoonallisessa suhteessa heihin. Keinohedelmöityksen tuloksena syntyneitä ja ilman isää kasvaneita lapsia koskevissa tutkimuksissa on ilmennyt, että näillä lapsilla on monia syviä ja häiritseviä kysymyksiä, jotka koskevat heidän biologista taustaansa.

Samaa sukupuolta olevien parisuhdemalli murentaa lapsen identiteetin perustaa erottamalla hänet aina joko isästään tai äidistään sekä heidän tarjoamastaan historiallisesta ja sukuun paikantuvasta identiteetistä. Lainsäädäntöön kirjattuna sukupuolineutraali avioliittokäsitys tekee tällaisesta isättömyydestä tai äidittömyydestä yhteiskunnallisen normaalitilan.

Uuden teknologian avulla aikuiset voivat tyydyttää lapsen kaipuutaan, mutta samalla he siirtävät kaipuun tuskan lapselleen.

Lapsen tarve ja oikeus taustansa tuntemiseen tunnustetaan myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, jonka mukaan jokaisella lapsella on syntymästään lähtien oikeus – mikäli mahdollista – tietää omat vanhempansa ja olla heidän hoidettavanaan. Sopimustekstiä tulkitsevat YK-asiakirjat osoittavat, että vanhemmilla tarkoitetaan tässä lapsen biologista isää ja äitiä.


8. Osa ihmisistä elää joka tapauksessa avioliiton ulkopuolella.
Vaikka useimmat ihmiset kaipaavat läheisyyttä ja mielekkäitä ihmissuhteita, moni näistä henkilöistä ei elämäntilanteensa tai muiden syiden vuoksi voi astua avioliittoon. Homoseksuaalisia tunteita kokevien lisäksi tämä on todellisuutta monen heteroseksuaalin elämässä.

Tämä kaipaus on tervettä ja oikeaa, mutta oikea tapa tukea näitä ihmisiä ei ole yrittää muuttaa avioliiton olemusta sellaiseksi, mitä se ei luonnostaan ole.

Avioliiton ulkopuolellakin henkilö voi kokea huolenpitoa, toveruutta, kiintymystä ja sitoutumista – ystävyyssuhteissa. Pelkässä ystävyydessäkin voi olla läheisyyttä, vaikka siinä ei olisikaan seksiä. Nykyajan seksuaalisesti ylikorostunut länsimainen kulttuuri on väärässä väittäessään, ettei ole mahdollista elää täyttä elämää ilman seksuaalista kanssakäymistä.

Raamatun seksuaalieettinen opetus merkitsee sitä, että homoseksuaalisia tunteita kokevaa henkilöä tuetaan elämään selibaatissa kuten muitakin sinkkuja. Aina se ei ole helppoa. Silti Jumalalla on yhtä arvokas ja mielekäs kutsumus myös heille: avioliitto ei ole kaikki, mitä Jumala meille lahjoitti, kun hän loi meidät ihmisiksi. Siksi kenenkään naimattoman henkilön ei tarvitse määritellä olemassaoloaan avioliittostatuksensa kautta.


9. Perinteinen avioliittonäkemys ei ole epätasa-arvoinen.

Perinteinen sukupuoliperusteinen avioliittolaki takaa jokaiselle täysi-ikäiselle henkilölle (henkilön seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta) oikeuden mennä naimisiin vastakkaista sukupuolta olevan henkilön kanssa. Se, että homoseksuaalisia tunteita kokevat henkilöt eivät voi tai halua mennä naimisiin toista sukupuolta olevan henkilön kanssa, ei tee heistä lain edessä epätasa-arvoisia – niin kuin avioliittolaki ei tee epätasa-arvoisia niistä heteroseksuaaleistakaan ihmisistä, jotka eivät kykene löytämään puolisoa tai jostain muusta syystä kykene astumaan siihen kokonaisvaltaiseen ihmissuhteeseen, joka kuuluu avioliiton olemukseen.

Toiseksi väite perinteisen avioliittolain epätasa-arvoisuudesta on perusteeton siksi, että tämänkaltaisiin lakeihin kuuluu aina rajoitteita: yhteiskunta asettaa aina joitakin rajoitteita sille, millä edellytyksillä esimerkiksi avioliiton voi solmia. Silti tämä ei tee näistä laeista sortavia.

Jotta avioliittolaki olisi epätasa-arvoinen, sen pitäisi kieltää oikeus avioliiton solmimiseen joltakin sellaiselta ihmisjoukolta (kuten joltakin etniseltä ryhmältä), jolla on avioliitoksi kutsutun elämäntavan harjoittamiseen yhtäläiset mahdollisuudet kuin niillä, joille se laissa on sallittu.

Koko epätasa-arvoargumentissa onkin kyse termien harhaanjohtavasta käyttämisestä ja kehäpäättelystä. Päättelyn lähtökohtana on avioliiton määritteleminen ensin uudelleen kahden aikuisen väliseksi erityisen läheiseksi suhteeksi. Tämän uuden määritelmän pohjalta sitten väitetään (sinänsä aivan oikein), että kahdelta samaa sukupuolta olevalta henkilöltä ei voida kieltää oikeutta tällaiseen erityiseen suhteeseen. Väite syrjinnästä on kuitenkin väärä, sillä aiempi lainsäätäjä on tarkoittanut koko avioliittokäsitteellä ihan muuta.

Se, tulisiko valtion huomioida tai tukea pysyvästi yhdessä asuvia ihmisiä (olivatpa he sitten samaa sukupuolta olevia henkilöitä tai vaikkapa samassa taloudessa eläviä vanhapoika- ja vanhapiikasisaruksia), on oma erillinen asiansa. Aiemmin aviopuolisoille annettujen taloudellisten ja juridisten etujen ulottaminen myös muissa suhteissa eläville ei tee näistä suhteista olemukseltaan avioliittoja.

Entä voiko kukaan syyttää Jeesusta syrjinnästä? Silti hän puhui avioliitosta  luomiskertomuksen mukaisesti miehen ja naisen liittona ja jopa totesi, että jos joku ei voi sovittaa sitä omalle kohdalleen, hän on ”avioliittoon kelpaamaton” (Matt. 19:11–12).


10. Turvaa sukupuolierojen esillä pitämistä ja sananvapautta.
Kansainvälisten kokemusten perusteella on perusteltua uskoa, että avioliittolainsäädännön muuttaminen sukupuolineutraaliksi uhkaa uskonnon-, sanan- ja mielipiteenvapautta.

Lakimuutos itsessään tarkoittaa sitä, että lainsäätäjä ei enää pidä pätevänä perinteistä avioliittokäsitystä tukevia perusteluja, mistä seuraa, että perinteisen avioliittonäkemyksen kannattajien ajatellaan tekevän ihmisten välille perusteettomia vihamielisiä erotteluja.

Tämä puolestaan johtaa esimerkiksi siihen – kuten sukupuolineutraaliin avioliittolakiin siirtyneissä maissa on jo nähty –, että lakimuutoksen myötä lasten päivähoidossa ja koulussa ei ole mahdollista opettaa aiempaan tapaan isistä ja äideistä ja sukupuolten toisiaan täydentävyydestä, joka hyödyttää lasten kehitystä.

Silti Jumala loi ihmisen juuri mieheksi ja naiseksi. Molemmilla sukupuolilla ja niiden keskinäisellä täydentävyydellä on tärkeä rooli siinä, että ihmisinä toteutamme sitä Jumalan kuvana oloa, joksi ihmiskunta on luotu. Isän ja äidin ideaalista luopuminen opetuksessa ja julkisessa keskustelussa heikentää myös tulevien sukupolvien mahdollisuuksia oppia arvostamaan tätä ulottuvuutta Jumalan luomistyössä.



Artikkelin lähteenä on käytetty muun muassa TT Sammeli Juntusen artikkelia ”Mitä avioliitto on?”, TT Juha Ahvion artikkelia ”’Tasaarvoinen’ avioliittolaki ja sen hyväksymisen radikaalit yhteiskunnalliset seuraukset” sekä KT Tapio Puolimatkan Seurakuntalainen.fi-sivustolla julkaistuja blogikirjoituksia. Juntusen ja Ahvion artikkelit löytyvät netistä nimellä googlaamalla.


Heikki Salmela


Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan