Kysy Raamatusta: Kultausmallia ortodokseilta?

Kuva: Flickr / Anton Vakulenko
Kuva: Flickr / Anton Vakulenko

Miksi Jumalalle piti rakentaa ilmeisen kallis pyhäkköteltta ja myöhemmin temppelit – sanotaanhan Raamatussa, ettei hän asu ihmiskäsin tehdyissä rakennuksissa (Ap.t. 17:24; ks. Jes. 66:1; 1. Kun. 8:27)? Esimerkiksi pelkästään pyhäkköteltan lampunjalkaan ja sen varusteisiin tarvittiin talentti eli noin 35 kiloa puhdasta kultaa (2. Moos. 37:17–24). Vai pitäisikö muiden kirkkojen ottaa mallia kultausta runsaasti käyttäviltä ortodokseilta?


Pyhäkköteltan ja temppelien rakentamisessa käytettiin todellakin erittäin kalliita materiaaleja. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että niitä käytettiin sen tähden, että ne – kuten monet muutkin asiat pyhäkköteltassa ja temppelissä – painottivat Israelin pyhän Jumalan asuvan kansansa keskuudessa.

Kun Jumala antoi israelilaisille ohjeet pyhäkköteltan ja temppelien rakentamisesta, hän käski tehdä niihin muun muassa purppuranpunaisia verhoja.1 Purppura oli tuohon aikaan erittäin kallis väri, minkä takia purppuraa käyttivät värinä erityisesti kuninkaalliset. Pyhäkköteltan purppuraverhot symboloivat siis Israelin Jumalan kuninkuutta.

Symbolista merkitystä oli myös sillä, että mitä lähemmäksi tultiin Jumalaa eli sitä paikkaa, missä Jumalan läsnäolo vahvimmin asui, sitä arvokkaammasta metallista erilaiset esineet on tehty.

Esimerkiksi pyhäkköteltan esipihan esineiden tekemisessä käytettiin (Jumalan Käskystä) pronssia ja hopeaa,2 kun taas itse teltan sisällä käytettiin kultaa ja vielä arvokkaampaa ”puhdasta kultaa”.3 Tarkoituksena oli jälleen korostaa Jumalan pyhyyttä.

Entä pitäisikö muiden kirkkojen ottaa mallia ortodokseilta ja käyttää nykyistä runsaammin esimerkiksi kultausta rukoushuoneissaan? En usko, että se on tarpeen, koska vanhan ja uuden liiton välillä on eräs tärkeä ero: uudessa liitossa uskovat itse ovat nyt temppeli, jossa Jumala asuu Pyhän Henkensä kautta.4

Vanhan liiton pyhäkköteltta ja temppelit ainoastaan osoittivat tähän tulevaan ja suurempaan Jumalan läsnäoloon kansansa keskellä, joka toteutui Jeesuksessa.5 Samalla pyhäkköteltta ja temppelit olivat esikuvia siitä, kun tulevaisuudessa taivas ja maa yhdistyvät Uudessa Jerusalemissa ja Jumala asuu lopullisesti kansansa keskuudessa.6

Raamatussa jakeiden alapuolelle on merkitty niin sanottuja ristiviitteitä eli viittauksia muihin jakeisiin. Miksi nämä ristiviitteet ovat olemassa? Onko tarkoitus alleviivata Raamatun luotettavuutta osoittamalla, että samoista asioista puhutaan muuallakin?

Ristiviitteitä on olemassa montaa eri lajia. Niistä ensimmäisessä ristiviite ilmoittaa lukijalle, että kyseiselle Raamatun tapahtumalle tai sanonnalle on olemassa rinnakkaiskohta muualla Raamatussa.

Toiseksi ristiviitteitä käytetään silloin, kun kahdessa tai useammassa raamatunkohdassa käytetään hyvin samankaltaista kieltä tai puhutaan samasta teemasta. Tästä hyvänä esimerkkinä käy vaikkapa jae Luuk. 5:32, jossa on ristiviite Luuk. 19:10:een ja 1. Tim. 1:15:een. Kaikissa noissa jakeissa puhutaan siitä, miten Jeesus kutsuu syntisiä ihmisiä pelastukseen.

Kolmanneksi ristiviitteitä käytetään silloin, kun halutaan osoittaa, että Uusi testamentti lainaa kyseisessä kohdassa jotakin Vanhan testamentin tekstikohtaa.

Lopuksi on vielä tärkeä sanoa, että ristiviitteet ovat eri asia kuin alaviitteet. Alaviite löytyy vuoden 1992 käännöksessä esimerkiksi Matt. 19:9:stä (alaviite on merkitty tekstiin asteriskilla *), jolloin viite antaa lisätietoa siitä, että tuon jakeen tietyt sanat puuttuvat joistakin tärkeistä käsikirjoituksista. (Raamattu kansalle -käännöksestä alaviitteet merkitään pienellä numerolla yläindeksissä.)

Ristiviitteiden tarkoitus ei siis ole niinkään osoittaa Raamatun luotettavuutta, mutta tekstiä selittäviä alaviitteitä näkee joskus käytettävän tähän tarkoitukseen.

Johanneksen evankeliumin mukaan juutalaiset odottivat tuohon aikaan "Kristusta, Eliaa ja profeettaa" (1:21–25). Kristuksen eli Messiaan odotus on ymmärrettävä, samoin Elian, jonka paluusta puhuu Vanhan testamentin Malakian kirja (4:5/3:23). Mutta mistä oli kyse profeetan odotuksessa? Entä kuinka kirjaimellisesti Elian paluu -profetia tuon ajan juutalaisuudessa otettiin: odotettiinko Elian itsensä todellakin inkarnoituvan uudelleen ihmishahmoon?

Jeesuksen ajan juutalaiset todellakin odottivat Elian – joka ei ikinä kuollut vaan otettiin taivaaseen tulisilla vaunuilla7 – palaavan takaisin maan päälle samalla tavalla, kuin hän oli lähtenytkin.

Jotkut odottivat Elian tulevan ratkaisemaan rabbien välisiä erimielisyyksiä; toiset ajattelivat hänen tekevän suuria ihmeitä tai esittelevän Messiaan kansalle voitelemalla hänet. Joka tapauksessa hänen uskottiin ”asettavan kaiken kohdalleen”8 ja kääntävän isien ja
 asten sydämet toistensa puoleen.9

Kysymyksessä mainitussa kohdassa Johannes Kastaja kielsi olevansa kirjaimellisesti sama Elia, joka otettiin satoja vuosia aiemmin taivaaseen. Toisaalta Jeesus sanoo toisaalla,10 että Johannes Kastaja oli Elia, ja jo ennen Johannes Kastajan syntymää enkeli profetoi hänen isälleen Sakariaalle, että Johannes tulisi kulkemaan ”Elian hengessä ja voimassa”.11

Johannes Kastaja siis luultavasti kieltää tässä Johanneksen evankeliumin kohdassa olevansa kirjaimellisesti sama henkilö kuin profeetta Elia. Hän kuitenkin ilmeisesti tiesi toimivansa ”Eliana” eli Elian hengessä ja voimassa ja täyttävänsä näin Malakian profetian.

Kysymyksessä mainitussa profeetan odotuksessa puolestaan oli kyse Mooseksen ennustaman12 tulevan profeetan odotuksesta. Vaikka monissa tuon ajan juutalaisissa teksteissä kyseisen lupauksen tulkitaan viittaavan yleiseen Vanhan testamentin kaltaisten profeettojen ”viran” palauttamiseen, jotkut uskoivat ”profeetan” viittaavan tiettyyn yksilöön, joka tulisi ennen Messiasta. Näin ajateltiin esimerkiksi Qumranin yhteisössä.

Apostolien teoissa Pietari antaa ymmärtää, että Jeesus täytti tämänkin Vanhan testamentin profetian.13

Viitteet:
1) 2. Moos. 26:31–37.
2) 2. Moos.27:1–19.
3) 2. Moos. 25.
4) 1. Kor. 6:12–20.
5) Joh. 1:14.
6) Ilm. 21–22.
7) 2. Kun. 2:11.
8) ks. Matt. 17:11.
9) ks. Mal. 4:5–6/3:23–24.
10) esim. Matt. 11:14.
11) Luuk. 1:17.
12) 5. Moos. 18:15–19.
13) Ap.t. 3:17–24.


Tommi Lenho

Kirjoittaja on Iso Kirja -opiston opettaja.


Onko sinulla noussut Raamatun äärellä mieleen jokin kysymys, joka on jäänyt askarruttamaan? Lähetä kysymyksesi sähköpostitse osoitteella tai
kirjeessä osoitteella Aikamedia Oy / Ristin Voitto -lehti (Kysy Raamatusta), Jäspilänkatu 2, 04250 Kerava. Kysy Raamatusta -palsta julkaistaan noin kerran kuukaudessa. Toimitus pidättää oikeuden valita lähetetyistä kysymyksistä vastattavat. Vastaajina toimivat tunnetut helluntailiikkeen raamatunopettajat.



51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja