KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 51ï¿½ï¿½ï¿½52/2019

Kristittyjen yhteys on ensiarvoisen tärkeä asia, jonka puolesta myös Jeesus rukoili – Mitä teemme ollaksemme vastaus hänen rukouksiinsa?

Kristittyjen yhteyden tarve ylittää omien tarpeidemme täyttämisen.(Shutterstock)

10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena

1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu liittoja, yhteisöjä ja alliansseja. Se on suuri askel oikeaan suuntaan, mutta Kristuksen ruumiin täydelliseen yhteyteen, kuten Herra Jeesus Kristus rukoili, on vielä pitkä matka. –– että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Rukoilen, että hekin olisivat yhtä meissä, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. (Joh. 17:21.)

Uskon vahvasti Kristuksen ruumiin yhteyteen, yhtenäisyyteen ja yhteistyöhön ja haluan puhua sen puolesta.

1. Seurakunnan perusta ja synty

Seurakunta- ja kirkko-sanoihin liitetään monia merkityksiä, mutta tässä käytän niitä vain kristityistä, Herran Jeesuksen Kristuksen seuraajista. En käsittele kirkkokuntia vaan puhtaasti niitä, jotka ovat hyväksyneet Jeesuksen opetukset, uskoneet häneen ja päättäneet seurata häntä.

Jeesuksen seuraajia kutsuttiin ensimmäisen kerran kristityiksi Antiokiassa, ja siitä lähtien kristityn nimi muodostunut Jeesuksen seuraajien identiteetiksi (ks. Ap. t. 11:22–26). Kristityt ovat Kristuksen ruumis eli seurakunta, ja Herra Jeesus Kristus on sen pää (ks. 1. Kor. 12:27; Kol. 1:18; Ef. 1:22–23).1

Varhaisten uskovien joukko oli yhtenäinen, yhtä sydäntä ja mieltä.

Jeesus sanoo Pietarille: Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani –– (Matt. 16:18). ”Rakennan” tarkoittaa, että hän on perustaja, ja ”seurakuntani” tarkoittaa, että hän on omistaja. Näin hän on kirkon pää. Jeesus ei puhunut Pietarille kirkkorakennuksen rakentamisesta, vaan hän sanoi rakentavansa tiiminsä, uskovien joukon, joka voisi jatkaa hänen aloittamaansa tehtävää.

Tämä onkin kirkon pääasiallinen tarkoitus. Viimeisinä päivinään Jeesus sanoi seuraajilleen: Menkää siis ja tehkää kaikista kansoista minun opetuslapsiani. Kastakaa heidät Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne maailmanajan loppuun saakka. (Matt. 28:19–20.)

Ylösnousemuksen jälkeen helluntaipäivänä Jeesuksen seuraajat saivat Pyhän Hengen voiman ja alkoivat tehdä juuri sitä, mitä Jeesus käski heidän tehdä. Tuhansia uusia uskovia liittyi heidän joukkoonsa, ja seurakunta alkoi kasvaa (ks. Ap. t. 2). Varhaisten uskovien joukko oli niin yhtenäinen, yhtä sydäntä ja mieltä, että heille kaikki oli yhteistä. Jumalan armo vaikutti voimakkaasti heidän kauttaan. He viettivät yhdessä aikaa oppien, murtaen leipää, rukoillen, ylistäen Jumalaa ja kokoontuen kodeissa, temppelissä ja julkisissa paikoissa (ks. Ap. t. 2:42–47, 4:32–35, 20:20; 1. Kor. 16:19).

2. Kristittyjen yhteyden haasteet ja esteet

Kristuksen seuraajien jakautuminen alkoi jo ensimmäisellä vuosisadalla. Apostoli Paavali joutui käsittelemään kuulemaansa eripuraa: –– joku teistä sanoo: ”Minä olen Paavalin puolella”, toinen taas: –– ”Minä Kristuksen”. Onko Kristus jaettu? Ei kai Paavalia ole ristiinnaulittu teidän tähtenne? Vai Paavalinko nimeen teidät kastettiin? (1. Kor. 1:12–13.)

Todelliset erimielisyydet ja jakautuminen alkoivat vasta neljännen vuosisadan lopulla, erityisesti Nikean ensimmäisen kirkolliskokouksen jälkeen. Nykyisin maailmassa on noin 2,4 miljardia kristittyä ja 45 000 kristillistä suuntausta.2

Kristittyjen jakautumisen juurisyy on syvä ja monimutkainen, ja sen hedelmän voimme nähdä kaikkialla maailmassa. Ongelma on sekä sisäinen että ulkoinen. Merkittävässä roolissa ovat edelleen ne, jotka ovat Jumalaa, uskoamme ja yhtenäisyyttämme vastaan.

Kristittyjen yhteyden esteinä ovat rajamme, sääntömme, opetuksemme, kulttuurimme, kielemme, rotumme, elämäntapamme, taustamme, rikkautemme, asenteemme, ylpeytemme, väärinkäsityksemme, Kristuksen kaltaisen johtajuuden puute, valtataistelu, turvattomuus, todellisen rakkauden, nöyryyden ja tiedon puute, synti, anteeksiantamattomuus, politiikka, vihollisen työ ja niin edelleen. Joidenkin mielestä suurimmat esteet Kristuksen ruumiin yhtenäisyydelle ovat kirkon koko ja vauraus. Onkin muistettava, että emme vie mukanamme taivaaseen mitään muuta kuin veljemme ja sisaremme. Tarvitsemme enemmän toisiamme, ikuiseen elämään tarkoitettuja, kuin materiaa, jonka jätämme maan päälle.

Kristittyjen yhteyden tarve ylittää omien tarpeidemme täyttämisen.

Vihollistamme ruokkii se, jos emme siedä erilaisuuttamme ja erimielisyyttämme. Paholainen ei nuku vaan etsii aina tapaa hyökätä meitä vastaan joka suunnalta. Meidän on oltava siitä tietoisia ja tultava lähemmäs toisiamme. Varas ei tule muuta kuin varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut tuomaan elämän ja yltäkylläisyyden. (Joh. 10:10.)

Jeesus rukoili, että he kaikki olisivat yhtä meissä, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut (Joh. 17:21). Rukouksen perimmäinen tavoite oli, että hänen seuraajiensa keskinäinen yhteys ja täydellinen yhteys Jumalaan saisivat maailman uskomaan häneen. Hajaannus estää sen.

Meillä on enemmän yhteistä kuin erottavaa. Jos haluamme nähdä Kristuksen ruumiin täydellisen yhteyden, meidän on poistettava esteet alkaen omasta elämästämme, seurakunnistamme ja kristillisestä yhteisöstä ympäri maailman. Meidän on sanottava toisillemme, mitä apostoli Paavali sanoi aikansa kristityille: Onko Kristus jaettu? (1. Kor. 1:12–13)

3. Kristittyjen yhteyden tarve ja hyödyt

Kristittyjen yhteyden tarpeesta käydään laajaa keskustelua. Yhteyttä tarvitaan yhteistyöhön, rauhaan, sovintoon, rakkauteen, ystävyyteen, siunauksen saamiseen, voimaan, sielujen voittamiseen Kristukselle, hengelliseen kasvuun, menestykseen, tukemiseen, jakamiseen, välittämiseen ja toistemme tarpeiden täyttämiseen.

Ilman yhteyttä emme saa aikaan mitään vaan rohkaisemme vihollista tuhoamaan meidät. Kuten Jeesus sanoi: Jos valtakunta riitaantuu itsensä kanssa, se ei voi kestää, ja jos perhe riitaantuu itsensä kanssa, se ei voi kestää (Mark. 3:24–25).

Seurakunnassa on paljon tarpeita, jotka voimme täyttää. Voimme tunnistaa ne vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Onko lähelläni joku, joka tarvitsee apua? Mitä hän tarvitsee? Miten voin auttaa? Uskon, että olemme veljiemme ja siskojemme vartijoita ja meidän on ojennettava heille auttava kätemme. Totisesti minä sanon teille: kaiken, minkä olette tehneet yhdelle näistä vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle (Matt. 25:31–46).

Vuosien ajan suomalaiset kirkot ja lähetystyöntekijät ovat menneet kaikkialle maailmaan ja tehneet suuria tekoja, mutta nykyisin kirkot kohtaavat Suomessa monia haasteita sekä sisäisesti että ulkoisesti. Muista maista tulleiden täytyy muistaa, että Jumala antoi meille mahdollisuuden tulla tähän maahan emmekä ole täällä vain elääksemme maailman onnellisimmassa maassa. Voimme osoittaa rakkauttamme ja kiitollisuuttamme ojentamalla auttavan käden suomalaisille veljillemme ja sisarillemme (ks. 2. Moos. 17:11–13).

Voimme mennä paikallisiin seurakuntiin, puhua johdon kanssa, luoda hyvän suhteen ja yrittää tehdä ainakin jotain paikallisseurakuntien hyväksi. Samalla kun yritämme auttaa muita, voimme rakentaa yhteyden ja yhteistyön siltaa.

Kristittyjen yhteyden tarve ylittää omien tarpeidemme täyttämisen. Kun olemme yhdessä ja yhteydessä toisiimme, koko ruumis hyötyy kaikista Pyhän Hengen lahjoista. Voimme palvella toisiamme tehokkaammin lahjoillamme ja kutsumuksillamme (ks. 1. Kor. 12:1–11; Ef. 4:11–13).

Kristittyjen yhteyden hyödyt ovat valtavat. Se sulkee kuilut, rakentaa veljeyden ja luottamuksen henkeä, vahvistaa uskoamme, siunaa ja auttaa meitä kaikkia tekemään Jumalan tahdon ja estämään tuhon. Se vastaa Jeesuksen rukoukseen yhtä olemisesta. Kuinka hyvää ja suloista onkaan, kun veljekset elävät sopuisasti yhdessä! (Ps. 133:1)

4. Kuinka rakentaa vahvaa kristittyjen yhteyttä?

Vahvan kristittyjen yhteyden rakentamiseksi meidän on aivan ensiksi kunnioitettava Jeesuksen täyttä valtaa seurakunnassa. Hän on seurakunnan perustaja, omistaja ja pää. Kehon osina meidän vastuumme on kuunnella Päätä ja tehdä osuutemme.

Kristityille yhteys, ykseys ja yhteistyö eivät ole valinnaisia vaan välttämättömiä. Ruumiille on raamatullista ja luonnollista olla yhdessä, yhteydessä ja yhtä. Aivan kuten kaikki kehomme osat ovat yhteydessä toisiinsa, kristittyinä meidän on oltava yhteydessä toisiimme. Niin kuin ruumis on yksi ja siinä on monta jäsentä – mutta kaikki ruumiin jäsenet, vaikka niitä on monta, ovat yksi ruumis ––. Te olette Kristuksen ruumis ja jokainen osaltanne hänen jäseniään. (1. Kor. 12:12, 27.)

Vahvan kristittyjen yhteyden rakentamiseksi meidän ei tarvitse mennä minnekään tai tehdä monimutkaisia tutkimuksia. Katso vain omaa kehoasi sisältä ja ulkoa ja näe, kuinka kaikki sen osat toimivat yhteiseksi hyödyksi. Teenkö minä niiden lailla työtä veljieni ja sisarteni kanssa Kristuksen ruumiin hyväksi? Jos me kaikki vastaisimme tähän kysymykseen rehellisesti ja yrittäisimme tehdä juuri niin kuin kehomme osat tekevät, voisimme helposti rakentaa vahvaa kristittyjen yhteyttä (ks. 1. Kor. 12:12–27).

Yhdessä ihmiskehossa on biljoonia soluja. Ne kaikki tekevät työnsä pitääkseen kehomme aktiivisena ja elossa. ”Jokainen solu -- tekee yhteistyötä muiden solujen kanssa. Yhteistyössä samanlaiset solut muodostavat kudoksia, ja yhteistyö kudosten välillä muodostaa elimiä, jotka suorittavat elämän ylläpitämiseksi tarvittavat toiminnot.”3

Jos biljoonat solut voivat elää, kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja työskennellä yhdessä yhden ainoan elimen ylläpitämiseksi, on myös mahdollista, että miljardit kristityt ympäri maailmaa voivat elää, kommunikoida, tehdä yhteistyötä ja työskennellä yhdessä Kristuksen ruumiin hyväksi. Kuinka moni meistä kommunikoi ja tekee yhteistyötä toisen kristityn kanssa, joka elää lähellämme: naapurimme, työtoverimme tai oman seurakuntamme jäsenen kanssa?

Joskus eri kristittyjen ryhmät käyttävät samaa kirkkorakennusta. Yksi ryhmä kokoontuu aamulla, toinen iltapäivällä ja kolmas illalla. Niiden toiminnot ovat erillisiä eikä niiden välillä ole yhteyttä eikä yhteistyötä. Tämän on muututtava, jos tavoittelemme yhteyttä.

Tiedämme, että vuosisatojen aikana välillemme on rakennettu monia jakolinjoja, muureja ja aitoja. Kysymys onkin, kuinka ylittää ne. Kun otat vain yhden askelen eteenpäin, Jeesuksen rististä tulee silta. Muurin suuruudella tai paksuudella ei ole merkitystä, yritä vain ylittää se millä keinolla tahansa. Jos me kaikki otamme vain yhden askeleen toisiamme kohti, olemme yhden askeleen kauempana hajaannuksesta (ks. Ef. 2:11–22).

Yhteenveto

Loppu on lähellä, maailmamme muuttuu huikealla vauhdilla, ja vaara kolkuttaa ovillamme. Kristillisen yhteisön on yhdistyttävä haasteiden voittamiseksi. Nyt ei ole aika syytellä toisiamme tai korostaa erojamme. On aika sulkea kuilut ja löytää syvempi yhteys. Meidän on luotava pohja kommunikaatiolle ja annettava yhtenäisyyden hengen virrata koko Kristuksen ruumiin läpi. Se tapahtuu, kun

kunnioitamme Jeesuksen Kristuksen valtaa seurakunnassa
käytämme Raamattua perustana ja ylimpänä yhteyteen ohjaavana periaatteena
rukoilemme voimallisesti, sillä taistelu ei ole lihaa ja verta vaan pahoja voimia vastaan

valitsemme yhteyden purkamalla erottavan seinän
ojennamme auttava kätemme toisillemme yli jakolinjojen
yhdistymme ja työskentelemme yhdessä täyttääksemme lähetyskäskyn ja saavuttaaksemme yhteisen tavoitteen
pidämme tarjolla kristittyjen yhteyttä edistäviä asioita paikallisissa seurakunnissa yhdistääksemme koko kristittyjen yhteisön jokaisesta kansakunnasta, sukupolvesta, rodusta, kulttuurista, kielestä ja taustasta
sanomme toisillemme: Kehotan siis teitä vaeltamaan saamanne kutsumuksen arvoisesti, kaikessa nöyrinä, lempeinä ja pitkämielisinä, kärsien toisianne rakkaudessa. Pyrkikää rauhan yhdyssiteen avulla säilyttämään Hengen ykseys. (Ef. 4:1–3.)
kannustammme toisiamme sanoen: Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että te kaikki olisitte yksimielisiä puheissanne ja ettei teidän keskuudessanne olisi hajaannusta vaan että olisitte täysin yhtä ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus (1. Kor. 1:10).

Lisäluettavaa: Room. 15:5–6, 16:17–20; 1. Kor. 11:18–19; Kol. 3:12–15; Ef. 4:4–16, 6:10–12.

Kirjoittaja, Wosenu-Bacha Dandena, PhD on Suomessa asuva etiopialainen lähetystyöntekijä, Etiopian Guennet Church -liikkeen kansainvälisten suhteiden johtaja ja Cross Cooperation Ministry -järjestön kristillisen johtajuuden konsultti. Suomessa hänen seurakuntansa on Helsingin Saalem.

Viitteet:

1 Lisätietoa seurakunnan merkityksestä: King James Bible Dictionary – Strongs Number – G1577 ja CHURCH – Definition from the KJV Dictionary (av1611.com)

2 QuickFacts About Global Christianity. Center for the Study of Global Christianity (gordonconwell.edu)

3 Ks. Cell | Definition, Types, Functions, Diagram, Division, Theory, & Facts | Britannica.