Amerikkalainen sosiaalipsykologi James W. Pennebaker teki 1980-luvulla kokeen, jossa osallistujat jaettiin kahteen ryhmään. Toista ryhmää pyydettiin kirjoittamaan traumaattisimmista kokemuksistaan mahdollisimman yksityiskohtaisesti ja eläytyen, kun taas toinen ryhmä kirjoitti jostakin neutraalista aiheesta, johon heillä ei liittynyt suuria tunteita. Molempien ryhmien jäsenet jatkoivat harjoitusta neljänä perättäisenä päivänä 15 minuuttia kerrallaan.
Pennebakerin tarkoitus oli tutkia, miten kirjoittaminen vaikuttaa ihmisen hyvinvointiin. Kävi ilmi, että merkittävästi: traumoistaan kirjoittaneiden vointi oli seuraavina kuukausina paljon parempi kuin verrokkiryhmällä. He kyllä kertoivat, että raskaista aiheista kirjoittaminen oli aluksi järkyttänyt heitä, mutta pitkällä aikavälillä heillä oli esimerkiksi paljon vähemmän lääkärikäyntejä kuin neutraaleista aiheista kirjoittaneilla.
Samankaltaisia tutkimuksia on järjestetty myöhemminkin, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Ikävien asioiden käsittely kirjoittamalla näyttää tosiaan kohentavan oloa. Tämän tietää toki ilman tutkimuksiakin moni sellainen, joka on tottunut vuodattamaan tunteensa päiväkirjan sivuille.
Oivalluksia itsestä
Tarinoiden voima on tunnettu jo tuhansia vuosia, mutta kirjallisuusterapiasta on alettu puhua vasta 1900-luvulla. Siinä lukemista ja kirjoittamista käytetään tietoisesti toipumisen ja kasvun välineenä. Tekstien kautta voi löytyä kanava omille tunteille, joita on muuten vaikea ilmaista. Menetelmää hyödynnetään yksilöterapian lisäksi erilaisissa kasvuryhmissä esimerkiksi kansalaisopistoissa.
Suomessa järjestetään kirjallisuusterapiaohjaajakoulutusta ammatillisena täydennyskoulutuksena. Sen käyneillä on yleensä pohjakoulutus sosiaali- ja terveysalalta tai kulttuurialalta.
Ryhmätyöskentely sopii kirjallisuusterapiaan, sillä vuorovaikutus on olennainen osa sen ideaa. Ryhmissä muun muassa luetaan omia kirjoituksia ja annetaan toisille palautetta. Ero luovaan kirjoittamiseen on siinä, että tekstejä ei arvioida taiteellisina tuotoksina. Huomio kiinnittyy siihen, millaisia omaa elämää koskevia oivalluksia kirjoitus- tai lukuprosessin kautta voi saada.
Myös itsenäinen lukeminen ja kirjoittaminen voivat olla terapeuttisia kokemuksia. Niiden etuna on se, että ne ovat helposti saavutettavissa: kirjastot ovat ilmaisia ja paperi halpaa.
Raamattupiirien terapeuttisuus
Kristinuskoa sanotaan kirjauskonnoksi, ja varsinkin protestantit etsivät mielellään neuvoa ja lohtua suoraan Raamatusta. Usko ei syvimmillään ole riippuvainen edes lukutaidosta, mutta mahdollisuus tutkia pyhiä kirjoituksia itsenäisesti on hieno etuoikeus, joka alkaa olla yhä useamman saavutettavissa.
Tietyssä mielessä kirjallisuusterapeuttiset menetelmät ovat kristityille hyvin luontevia: kukapa ei olisi joskus alleviivannut itselle tärkeitä raamatunjakeita tai etsinyt samastumiskohtia Sanasta. Seurakunnissa puolestaan on totuttu kokoontumaan pienryhmiin lukemaan Raamattua yhdessä. Silloinkin, kun pääpaino on opetuksessa, näihin tilanteisiin liittyy usein oman elämän, tunteiden ja ihmissuhteiden reflektointia. Omakohtainen pohdiskelu ja avoin keskustelu syventävät opetusta ja painavat sen tehokkaammin mieleen.
Raamatussa on loputtomasti materiaalia kirjallisuusterapeuttisten harjoitusten pohjaksi. Oheisia harjoituksia voi kokeilla yksin tai ryhmässä.
Säde Loponen
Kirjoittaja on Ristin Voiton toimittaja ja kirjallisuusterapiaohjaaja
Harjoituksia
Tajunnanvirtaa
* Tämä harjoitus sopii vaikkapa säännöllisen raamatunlukuohjelman tueksi. Lue jokin katkelma Raamatusta. Aseta sen jälkeen kello herättämään 5–15 minuutin päähän ja ryhdy kirjoittamaan kaikesta, mitä mieleesi nousee lukemasi pohjalta. Älä sensuroi äläkä pysähdy miettimään sanavalintoja, vaan pidä kynä koko ajan liikkeessä. Kirjallisuusterapeuttisissa harjoituksissa aika on usein tarkoituksella lyhyt, jotta ohitetaan itsekritiikki. Pysähdy lopuksi lukemaan tekstisi ja mieti, mitä se kertoo sinusta. Ryhmässä on mielenkiintoista vertailla, miten erilaiset elämäntilanteet vaikuttavat siihen, millaisia tunteita tai kysymyksiä sama teksti herättää.
Lapsuuden 10 käskyä
* Mieti kasvuympäristöäsi ja kirjoita sen 10 käskyä. Ne voivat olla sellaisia, jotka ilmaisiin sinulle selkeästi (”pidä huoneesi siistinä”), mutta yhtä hyvin sellaisia, joiden vaistosit olevan voimassa ilman että kukaan sanoi niin (”älä ole kenellekäänvaivaksi”). Usein juuri jälkimmäiset ovat kiinnostavimpia. Kun saat listan täyteen, katso sitä kriittisesti. Mitä ajattelet käskyistä nyt? Mitkä niistä haluat pitää ja mitkä hylätä? Mitä käskyjä noudatat huomaamattasi edelleen, vaikka ne olisivat haitallisia?
Oma psalmi
* Kirjoita psalmi, jossa kuvaat tuntojasi yhtä rehellisesti kuin psalminkirjoittajat konsanaan. Harjoitus helpottuu, kun poimit psalmeista itseäsi puhuttelevia sanoja tai säkeitä oman tekstisi lähtökohdaksi. Voit myös halutessasi koota koko psalmin valmiista sanoista ja katkelmista, jotka asettelet uudenlaiseksi kokonaisuudeksi.
Kirje Jumalalle
* Kirjoita kirje Jumalalle jostakin mieltäsi vaivaavasta aiheesta. Kun saat sen valmiiksi, kirjoita vastaus, jonka kuvittelisit saavasi, jos Jumala todella vastaisi. Lopuksi kirjoita sellainen vastaus, jonka toivoisit saavasi. Harjoitus ei todennäköisesti tuota profeetallisia viestejä, mutta se paljastaa jotakin olennaista omasta jumalakuvastasi ja siitä, mitä syvimmiltään kaipaat.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...