Jumalanpalvelus on Jumalan perheen erityinen juhla. Se sisältää siunauksen, jonka Jumala on tarkoittanut kaikenikäisten yhdessä koettavaksi. Samaa siunausta ei voi saada ikäryhmien erillisissä tapahtumissa. Jeesus sanoikin opetuslapsilleen: ”Sallikaa lasten tulla minun luokseni älkääkä estäkö heitä, sillä heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.”1
Käytännössä seurakuntien jumalanpalveluksesta on kuitenkin tullut hyvin pitkälti aikuisten juhla, jonka aikana lapset kokoontuvat omiin ryhmiinsä. Ikäryhmien eriytyminen on seurakuntaa laajempi ilmiö, joka näkyy yhteiskunnan eri osa-alueilla, kuten koulussa, mediassa ja perheissä. Eri-ikäiset etääntyvät nykyisin toisistaan huolestuttavalla tavalla.
Siksi seurakunnan jumalanpalvelusta kehitettäessä meidän olisi syytä tehdä seuraavat kysymykset: Missä lapset olivat, kun Raamatun aikainen seurakunta ja perhe kokoontuivat jumalanpalveluksiin ja hartaudenharjoituksiin? Missä lapset ovat nykyään, kun seurakunta kokoontuu yhteen? Mitä nykyajan seurakunta on tehnyt vaaliakseen kaikkien ikäryhmien yhteyttä? Entä mikä rooli lapsilla on jumalanpalveluksessa?
Lapsi juutalaisessa ja varhaiskristillisessä yhteisössä
Vaikka Vanhan ja Uuden testamentin ajan elämä rakentui aikuisten ympärille eikä Raamatun tekstejä ei ole kirjoitettu lapsilähtöisesti, on mielenkiintoista huomata, että Raamattu kuvaa hyvin selkeästi lapsen asemaa hengellisessä yhteisössä.
Vanhassa testamentissa Jumala antoi tarkat määräykset koskien lapsia. Poikalapset liitettiin uskonnolliseen yhteyteen kahdeksan päivän ikäisinä ympärileikkaamalla heidät.2 Lisäksi eri-ikäisten yhteinen hartaudenharjoitus kuului kiinteästi lastenkasvatukseen. Se sisälsi kodin hartaudet, kolme päivittäistä rukoushetkeä, ruuan siunaamisen, sapatin viettämisen sekä seitsemään vuotuiseen juhlaan liittyvät seremoniat, synagogajumalanpalvelukset (12-vuotiaasta lähtien) ja pyhiinvaellusmatkat Jerusalemin temppeliin. Aikuisten ja vanhusten velvollisuutena oli hengellisen perinnön siirtäminen sukupolvelta toiselle. Tämä tarkoitti käskyjen, säädösten ja jumalanpalvelusmenojen opettamista lapsille.3
Yhtä tärkeää oli huolehtia siitä, että seuraava sukupolvi saa kuulla Jumalan voimasta, teoista ja ihmeistä. Tavoitteena oli tehdä lapsista Jumalaa pelkääviä ”liiton kansan” jäseniä. Samalla nuori sukupolvi sai esimerkin, jota he jakoivat vuorostaan omille lapsilleen. 4
Esimerkiksi jumalanpalvelusmenoja ja hartaudenharjoituksia opetettiin yksinkertaisesti niin, että lapset osallistuivat niihin. Siten lapset oppivat näkemästään ja kuulemastaan. Lisäksi vanhemmat opettivat lapsiaan kertomalla heille oman kansansa historiaa ja lakeja. Vuorovaikutus oli molemminpuolista lasten ja aikuisten kesken.5
Kun lapset osallistuivat yhteisiin hartaushetkiin ja juhliin, heille heräsi kysymyksiä, joihin aikuiset vastasivat. Esimerkiksi pääsiäisaterialla perheen nuorimmaisen tehtävänä oli kysyä pääsiäisateriaan liittyviä kysymyksiä, joihin perheen päämies vastasi kertomalla vapautumisesta Egyptin orjuudesta.
Jeesus vahvisti lapsen aseman
Jeesus vahvisti toiminnallaan lapsen aseman Jumalan valtakunnan täysiarvoisena jäsenenä. Samoin tekivät Raamatun kirjoittajat teksteissään. Tämä oli tarpeellista, sillä vallitseva kulttuuri väheksyi lapsen kykyä osallistua uskonnolliseen toimintaan. Ylipapit ja kirjanoppineet jopa raivostuivat, kun lapset ylistivät Jeesusta temppelissä. 6 Myös opetuslapset yrittivät estellä lasten ja Jeesuksen kohtaamista.7 Siksi Jeesus halusi määrätietoisesti opettaa aikuisille oikeanlaista asennetta. Esimerkiksi Markuksen evankeliumissa kuvataan, kuinka Jeesus teki lasten kohdalla samat ihmeet kuin aikuisten kanssa. Näin hän osoitti, etteivät Jumalan valtakunnan lahjat ole riippuvaisia vastaanottajan iästä, kyvyistä tai ominaisuuksista. Päinvastoin Jumalan valtakunnassa se, jonka tarve on suurin, on etusijalla. 8 Jeesus näytti valitsevan lapsen ennen aikuista, sairaan ennen tervettä ja köyhän ennen rikasta.
Myös oikeus osallistua jumalanpalvelukseen kuuluu tasapuolisesti jokaiselle uskovalle ilman mitään poikkeuksia. Lasten osallistumista voidaan perustella seuraavilla näkökulmilla:
Jeesus julisti Jumalan valtakunnan kuuluvan lapsille yhtä hyvin kuin aikuisille.9 Toiseksi Jeesus on ”valmistanut ylistyksen lasten ja imeväisten suusta” – hän on siis halukas kuulemaan lasten ylistävän häntä.10 Kolmanneksi seurakunnan syntyessä Pyhä Henki vuodatettiin kaikkien ihmisten päälle ikään, sukupuoleen, kansallisuuteen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta.11 Neljänneksi Paavali opetti seurakunnasta Kristuksen ruumiina, jonka Jumala näki hyväksi koota erilaisista ihmisistä. Siinä sukupuolella, kansallisuudella, sosiaalisella asemalla tai iällä ei ole merkitystä. Yksilö voi kasvaa ja oppia palvelemaan ainoastaan yhteydessä seurakunnan toisiin jäseniin.12
Kaikkien sukupolvien yhteinen jumalanpalvelus
Varhaiskirkossa lapsille ei järjestetty omia tilaisuuksia, vaan he olivat mukana yhteisön jumalanpalveluksissa. Jumalanpalveluksen keskeinen elementti oli yhteyden kokeminen. Yhteinen usko ja Pyhän Hengen läsnäolo yhdistivät kokoontuneet Jumalan lapset ainutlaatuisella tavalla. Jumala ei säätänyt lapsille omaa oppia eikä omaa jumalanpalveluselämää, vaan hän näki hyväksi antaa Sanansa ja Pyhän Henkensä kaikille – yhtä hyvin lapsille kuin aikuisille.
Lapsi kykenee vastaanottamaan hengellisiä lahjoja ja ymmärtämään hengellisiä totuuksia oman ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Australialainen kristillisen lapsityön kehittäjä ja kouluttaja Tammy Tolman painottaa eri sukupolvien tarvetta kohdata toisensa ja niiden tarvetta kohdata Jumala yhdessä. Jumala haluaa toimia eri-ikäisten kautta niin, että sukupolvet kokevat toisensa siunauksena. Jokaisen yksilön onkin syytä kysyä, minkä lahjan hän voisi antaa jumalanpalveluksen yhteydessä jollekin toisen sukupolven edustajalle ja mitä hän voisi vuorostaan oppia tältä. Tällaisessa sukupolvia yhdistävässä jumalanpalveluksessa seurakunnan jäsenet saavat arvokkaita ihmissuhteita, jotka tukevat heidän hengellistä kasvuaan.
Jos jumalanpalveluksen halutaan yhdistävän kaikkia ikäryhmiä, on mietittävä jo jumalanpalvelusta suunniteltaessa, mitkä elementit palvelevat yhteyden kokemista. Jos seurakunnan toimintamuodot ovat erottaneet ikäryhmät toisistaan, yhteyden uudelleen rakentaminen vaatii käytännön tekoja. Sellaisia ovat esimerkiksi eri-ikäisten rukouskumppanuus, vierailut, yhteiset lounaat, lasten ja nuorten valmistamat huomionosoitukset vanhemmille ihmisille sekä pienet kohtaamiset ja keskustelut ennen tai jälkeen jumalanpalveluksen.
Myös lasten siunaaminen on raamatullinen ja jumalanpalvelukseen luontevasti sopiva elementti. Siunaamalla lapsia rukoilemme heidän elämäänsä hyvyyttä, jonka Jumala antaa.
Juutalaisessa kulttuurissa lapset olivat vanhemmilleen siunaus. Perheen isät ja isoisät siunasivat lapsia niin lapsen syntymän yhteydessä kuin oman kuolemansa lähestyessä.
Jeesus puolestaan kosketti ja siunasi lapsia osoittaakseen heille rakkauttaan ja antaakseen aikuisille esimerkin lapsen kohtaamisesta.13
Jumalanpalveluselämän tulee yhdistää sukupolvet
Peruskysymys jumalanpalvelusta suunniteltaessa on, missä lasten halutaan jumalanpalveluksen aikana olevan ja miksi. Vaikka esimerkiksi helluntaiseurakunnissa pyritään Hengen johtamaan luovuuteen, on jumalanpalveluksiin juurtunut malli, jossa lapset ovat alkuosan jumalanpalveluksessa ja loppuosan omissa kokoontumisissaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jumalanpalveluksen merkittävimmät asiat, saarna ja ehtoollinen, tapahtuvat lasten poissaollessa.
Tämän epäkohdan korjaamiseksi jumalanpalveluksen suunnittelun lähtökohdaksi tulisi ottaa tavoite, että koko seurakunta rukoilee, ylistää Jumalaa ja kokee ehtoolliseen liittyvän siunauksen. Tämän jälkeen lapset voivat siirtyä omiin tiloihinsa saamaan ikätasolleen sopivaa opetusta.
Osa jumalanpalveluksista voi olla kokonaisuudessaankin kaikille yhteisiä, jolloin kaikkien seurakuntalaisten osallistumiseen, käytettävän kielen ymmärrettävyyteen ja saarnan pituuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Lapsi kokee jumalanpalveluksen oman ikä- ja kehitysvaiheensa mukaisesti. Hän aistii, tarkkailee ja imee itseensä sen ilmapiiriä. Yleisen ilmapiirin lisäksi lapsi kokee Jumalan läsnäoloa musiikin, rukouksen ja siunatuksi tulemisen välityksellä. Saarna, joka perustuu raamatunkertomukseen, on kaikille helppo omaksua. Silloin seurakunta jatkaa vanhaa juutalaista kertomusperinnettä, jossa Jumalan teot ja sanat välittyivät sukupolvelta toiselle. Tämä edellyttää jumalanpalveluksen suunnittelua siten, että kaikenikäisillä on mahdollisuus osallistua siihen.
Lapsille sopivia tehtäviä ovat musiikin esittäminen, Raamatun lukeminen, rukoileminen, omasta uskosta kertominen tai vaikkapa vahtimestarin tai muun uhrilahjan kantajan apulaisena toimiminen. Myös lasten vanhemmilla on keskeinen tehtävä auttaa lapsiaan kiinnostumaan jumalanpalveluksesta.
Jumalanpalveluksen uudistaminen on seurakunnan johdon vastuulla.
Rakenteiden muuttaminen vaatii hienovaraisuutta ja aikaa. Jokaisen seurakunnan on löydettävä oma kulttuurinsa, joka kannustaa toimimaan yhdessä. Parhaimmillaan jumalanpalvelus on koko seurakunnan yhteinen juhla, jossa myös lapset voivat kokea Jumalan läsnäoloa ja keskinäistä yhteyttä.
Päivi Isoaho Kirjoittaja on vanhempainvapaalla oleva Jees- ja Noste-lehtien päätoimittaja, joka on toiminut myös lapsityöstä vastaavana pastorina.
Artikkeli on toimitettu tiivistelmä kirjoittajan kirjoittamasta luvusta Jumalanpalvelus ja lapset, joka on teoksessa Jouko Ruohomäki: Kutsu ylistämään ja palvomaan. Jumalanpalveluksen historiaa ja nykypäivää. (Aikamedia, 2016)
Ehtoollinen ja lapset
Kun Jeesus asetti ehtoollisen, hän ei sulkenut ketään pois ateriayhteydestä. Hän rohkaisi kaikkia syömään leipää ja juomaan viiniä uudessa merkityksessä: hänen kuolemansa muistamiseksi (Luuk. 22:19–20).
Ehtoollisen alkuperäinen merkitys on nähtävä nimenomaan ateriayhteytenä. Yhteiselle rakkausaterialle eli agape-aterialle kokoontuminen merkitsi yhteyttä, keskinäistä rakkautta, iloa ja Jeesuksen läsnäolon kokemista.
Ilmeisesti ateria nautittiin ensin ja sen päätteeksi ehtoollinen. Aterialla olivat luonnollisesti mukana lapset. Vasta toisella vuosisadalla ehtoollinen erotettiin omaksi rituaalikseen rakkausateriasta.
Lasten ehtoolliskäytäntö on vaihdellut kirkon historian aikana suuresti. Ortodoksit jatkoivat alkukristillistä perinnettä, jossa pienetkin lapset saivat osallistua ehtoolliselle. Läntisessä kristikunnassa kirkot ovat välillä kieltäneet lapsilta ehtoollisen tai asettaneet osallistumiselle ehtoja, kuten ikärajoja. Nykyisin katolisessa kirkossa ehtoolliselle voi osallistua noin yhdeksänvuotias kirkon jäsen ja luterilaisessa kirkossa kastettu lapsi vanhempiensa, isovanhempiensa tai kummiensa läsnä ollessa.
Vapaakristillisissä seurakunnissa ehtoollisyhteys on tarkoitettu Jeesukseen uskoville kristityille, ja esimerkiksi helluntaiseurakunnissa paikallisseurakunta voi päättää ehtoolliskäytännöstään.
Joissakin seurakunnissa ehtoolliselle osallistuminen edellyttää upotuskastetta (suljettu ehtoolliskäytäntö), toisissa ehtoolliselle voivat osallistua kaikki Jeesukseen uskovat (avoin ehtoolliskäytäntö). Joissakin uskovien kastetta edellyttävissä seurakunnissa ehtoolliselle voi osallistua myös toiseen kristillisen kirkkoon kuuluva uskova, joka vierailee jumalanpalveluksessa (ehtoollisvieraanvaraisuus). Lasten ehtoolliskelpoisuuteen ei ole otettu selvää kantaa.
Kuinka sitten lapsi voi kokea osallisuutta Jeesuksen asettamaan suureen siunaukseen, ehtoolliseen? Jos lapselle on annettu opetusta ehtoollisen tarkoituksesta, hän kyllä ymmärtää tilaisuuden arvon ja aistii ehtoolliseen liittyvän pyhyyden, jossa koetaan Jeesuksen läsnäolo ja yhteys toisiin uskoviin. Jos seurakunnassa on suljettu ehtoolliskäytäntö ja lapset ohjataan pyhäkouluihin ehtoollisen ajaksi, lapsi jää täysin osattomaksi ehtoollistapahtumasta. Näin ei saisi olla.
Ehtoollishetki pitäisi sijoittaa jumalanpalveluksen ohjelmaan niin, että siihen voi osallistua koko seurakunta yhdessä. Lasten osallistuminen tulisi suunnitella etukäteen, ja siihen liittyvät periaatteet tulisi tiedottaa seurakunnalle.
Jos lapsille ei anneta ehtoollista, heidät tulisi huomioida jollakin muulla tavalla, järjestämällä esimerkiksi siunaushetki ehtoollisen jaon yhteyteen.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...