Esillä olemisella voi torjua negatiivisia ennakkokäsityksiä.
Suomen helluntaiseurakunnissa on vaihtelevia tapoja tiedottaa. Sosiaalisen median kanavat kasvattavat suosiotaan, mutta myös lehti-ilmoituksia, tapahtumakutsuja ja juttuvinkkejä laaditaan.
Rautavaaran helluntaiseurakunta viestii aktiivisesti monia eri kanavia käyttäen. Seurakunta tiedottaa asioistaan muun muassa paikkakunnan omassa Facebook-ryhmässä sekä uuden sähköisen infotaulun avulla, joka keväällä asennettiin seurakuntarakennuksen tuntumaan. Seurakunta tarjoaa aktiivisesti myös juttuvinkkejä ja tiedotteita paikallisiin tiedotusvälineisiin ja pitää huolta, että seurakunnassa myös tapahtuu kiinnostavia asioita. Palstatilaa ovat saaneet muun muassa leader-rahoitteiset hankkeet.
– Kannattaa miettiä, mitä uutta ja poikkeuksellista seurakunnassa tapahtuu ja mikä näkökulma tekisi asioista mielenkiintoisia lukijalle, Rautavaaran helluntaiseurakunnan pastori Ilkka Roininen sanoo.
– Uutisten esille saanti edellyttää sitä, että on uutisoitavaa. Jos ilmassa on tyytymättömyyttä siihen, että seurakunta ei ole riittävästi esillä mediassa, niin voi olla, ettei ole ollut tarpeeksi uutisoitavaa. On välttämätöntä, että hoidetaan yhteiskuntasuhteiden ohella myös mediasuhteita.
Roininen kannustaa ottamaan rohkeasti yhteyttä toimituksiin ja tarjoamaan uutisaiheita.
– Ei seurakuntia lähtökohtaisesti haluta pitää mitenkään pimennossa, hän toteaa.
– Meidän pitää vain itse olla kiinnostavia!
Roinisella on useita kehitysideoita: seurakunta voisi laatia toimintasuunnitelman liitteeksi erillisen tiedotussuunnitelman, johon olisi kirjattu, miten ja mistä asioista viestitään. Myös esimerkiksi seurakunnan vuosikertomuksesta voisi tehdä medialle suunnatun version.
– Ei pidä vähätellä seurakunnan arkea. Jos seurakunta täyttää vuosia tai jotakin tapahtumaa suunnitellaan hiki hatussa, niin siitä kannattaa tiedottaa. Sehän on osa onnistunutta tapahtumaa, Roininen toteaa.
”Maanlaajuista medianäkyvyyttä on luvattoman vähän”
Pienessä seurakunnassa voi olla hankala löytää henkilöä, joka ottaisi vastuulleen tiedottamisen. Ilkka Roininen rohkaiseekin jakamaan vastuuta.
– Jos seurakunnassa on vain vähän toimihenkilöitä, pastori tai maallikkovastuunkantaja yksin puurtamassa, niin kannattaa etsiä vaikka omasta lähipiiristä joku hyvä kirjoittaja.
– Minusta on hyvä, että IK-opisto järjestää kirjoittajakoulutusta. Ihmisiä pitäisi kannustaa lähtemään sinne.
Kirjoittajakoulun seuraava kaksipäiväinen kurssi toteutuu 2.–3. marraskuuta Helsingin IK-opistolla.
Roininen toteaa kristillisten toimijoiden saavan kohtuullisesti palstatilaa esimerkiksi paikallislehdissä. Laajempilevikkisten julkaisujen kohdalla tilanne on toinen.
– Maanlaajuista medianäkyvyyttä kristillisillä toimijoilla on luvattoman vähän, Ilkka Roininen harmittelee.
– Valtakunnallisessa mediassa nousevat esille yksittäiset persoonat, kuten Viktor Klimenko tai Jippu. Maakuntataso on kuitenkin kaikkein heikoimmin hoidettu sarka.
Mitä hyötyä seurakunta saa medianäkyvyydestä?
– Sillä on väliä, millaisen mielikuvan seurakuntaan kuulumattomat saavat seurakunnasta, Roininen toteaa.
– Jos perusviestintä on positiivista, sillä näytetään, että olemme ihmisten puolella emmekä heitä vastaan. Yleisiä ennakkokäsityksiä voidaan torjua tällaisella esillä olemisella.
Roinisen mukaan seurakunnan kannattaa myös tuoda esille, millä palveluilla se voi vastata aikansa akuutteihin ongelmiin, kuten vaikkapa yksinäisyyteen. Hän rohkaisee myös osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun.
– Seurakunta voi käyttää hyväksi ajankohtaisia jännitteitä suunnitellessaan uutisoitavia tapahtumia. Esimerkiksi Tapio Puolimatkan Kuopion-vierailua koskevassa tiedotuksessa oivallettiin mainiosti tuo kaikille näkyvä yhteiskunnallinen jännite, jota hyödynnettiin myös tapahtumailmoittelussa ja -uutisoinnissa.
Teksti: Inkeri Tuikka
- - - - -
Seurakunta sosiaalisessa mediassa
sisältö suunnitellaan hyvin – eri työmuodot monipuolisesti esillä
julkaisuja säännöllisesti sopivalla rytmillä
sisältö heijastaa seurakunnan arvoja
laadukkaat kuvat
sopivan asiallinen muttei liian virallinen ilme – ihmisiltä ihmisille
Vältä näitä some-tileillä!
kaanaan kieli
kielioppivirheet
alkuinnostus ja sitten unohdus
harkitsemattomat tai tunteen vallassa tehdyt julkaisut
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...