Helluntailiikkeen kehitysyhteistyönpioneerit ovat poissa

Pääministeri Kalevi Sorsa, Kalevi Helimäki (keskellä) ja Pauli Rantanen neuvottelevat valtioneuvoston kansliassa Homa Bayn lastenkodin rakentamisesta vuonna 1977. Kuva: Bengt Andersson
Pääministeri Kalevi Sorsa, Kalevi Helimäki (keskellä) ja Pauli Rantanen neuvottelevat valtioneuvoston kansliassa Homa Bayn lastenkodin rakentamisesta vuonna 1977. Kuva: Bengt Andersson
Kolmannen maailman ongelmat alkoivat näkyä suomalaisessa mediassa 1970-luvun alussa. Myös solidaarisuusliike aktivoitui silloin taistelemaan kehitysmaiden epäoikeudenmukaisuutta vastaan.

Maamme lähetysjärjestöt olivat tehneet jo vuosikymmeniä ruohonjuuritason työtä niin Afrikassa kuin Aasiassakin, ja siihen oli kuulunut osana sosiaalinen työ. Pelastussanoma oli kaikunut selkeänä, mutta sen lisäksi oli perustettu myös kouluja, orpokoteja ja klinikoita. Köyhien auttamista ja eriarvoisuuden murtamista oli pidetty luonnollisena osana lähetystyötä.

Myös helluntaiseurakunnissa syntyi uudenlaista halua toimia kehitysmaissa. Yhä useampi hyvän koulutuksen saanut ammatti-ihminen koki kutsua lähteä palvelemaan omalla ammattitaidollaan kehitysmaiden ihmisiä.

Valtion tukea vuodesta 1974

1970-luvun alkupuolella heräsi keskustelu siitä, olisiko myös lähetysjärjestöjen mahdollista saada valtion tukea sosiaaliseen työhön ja kehitysyhteistyöhankkeisiin. Helluntailaisetkin lähtivät mukaan selvitystyöhön, jonka seurauksena syntyi Lähetyksen Kehitysapu eli LKA. Siitä piti ensin tulla yhteiskristillinen järjestö, mutta lopulta se päätyi helluntailiikkeen omaksi kehitysyhteistyöjärjestöksi.

Ulkoministeriön kehitysyhteistyöosaston apulaispäällikkönä toiminut Martti Ahtisaari  ehdotti vuonna 1973 lähetysjärjestöille, että ne tekisivät omat hanke-esityksensä valtionavun saamiseksi. Näin tapahtuikin, ja myös Suomen Vapaa Ulkolähetys ry (nykyisin Fida International) sai vuonna 1974 ensimmäisen valtionavustuksen. Vaikka avustussumma 46 000 markkaa oli varsin vaatimaton, se oli merkittävä päänavaus nyt jo yli 40 vuotta kestäneelle valtion tuelle ja yhteistyölle ulkoministeriön kanssa.

Martti Ahtisaari oli seurannut henkilökohtaisesti Suomen Lähetysseuran työtä Namibiassa ja todennut siihen liittyen: ”Lähetystyö on parasta kehitysyhteistyötä. Se jättää yhteiskuntiin pysyvän jäljen ja kehityksen siemenen. Kun ihmisissä herää tulevaisuuden toivo, he saavat todellisen motivaation kestäviin muutoksiin.”

Kolmen miehen tuloksellinen työ

Alusta alkaen helluntailiikkeessä ilmeni myös vahvaa periaatteellista vastustusta Lähetyksen Kehitysavun toimintaa kohtaan. LKA:n puuhamiehinä oli kuitenkin vahvoja seurakuntaihmisiä, kuten hiljattain edesmenneet, Helsingin Saalem-seurakuntaan kuuluneet ekonomi Kalevi Helimäki ja lääkäri Vilho Kivikangas. He vaikuttivat ratkaisevasti siihen, että avustustyö saatiin käyntiin ja helluntailiikkeen valtiosuhteet toimimaan. He eivät myöskään sortuneet siihen ”teologiseen kikkailuun”, jota esiintyi usein vastustajien joukossa.

Helimäen ja Kivikankaan lisäksi tässä yhteydessä on mainittava myös Pauli Rantanen, jolla oli merkittävä rooli LKA:n ja nykyisen Fidan kirpputoritoiminnan kehittämisessä. Alun perin tämä toiminta suunniteltiin kehitysyhteistyön omarahoitusosuuden keräämiseen, mutta kirpputoreilla on ollut myös tärkeä yhteiskunnallinen merkitys, ja ne ovat luoneet helluntailiikkeelle myönteistä imagoa.

Myöhemmin kirpputorit muutettiin Lähetystoreiksi, jolloin niiden tuottoja voitiin ohjata myös lähetystoimintoihin.

Helimäen, Kivikankaan ja Rantasen aktiivinen ja esimerkillinen toiminta herättää helluntailiikkeen keskuudessa monia lämpimiä muistoja. Ne saivat myös minut kirjoittamaan tämän artikkelin. Kalevi Helimäki rekrytoi minut ja vaimoni Tansaniaan vuonna 1989. Vilho Kivikankaan elämäkertateoksessa (Vilho Kivikangas & Leevi Launonen: Tohtori  Hyvätahto, Aikamedia 2014) on mielenkiintoisia kuvauksia siitä, kuinka helluntaiseurakunnissa pelättiin aluksi lähetystyön ohjautuvan valtion tuen myötä väärille raiteille. Näitä uhkakuvia on sittemmin nostettu esille aina näihin päiviin asti.

Nyt yli 40 vuoden jälkeen voidaan kuitenkin todeta, että helluntailiikkeen kehitysyhteistyö on tuottanut valtavasti tulosta. Se näkyy myös monien kohdemaiden seurakuntien vahvassa panostamisessa sosiaaliseen työhön. Tutkijoiden mukaan yksi helluntailiikkeen kasvun ja menestyksen syy onkin – Pyhän Hengen vaikutuksen lisäksi – sen vahva sosiaalinen työ erityisesti kehitysmaissa.

Näky ohjasi toimintaa

Siinä missä valtion kehitysyhteistyöhön antamat varat ovat olleet siunaus, ne ovat myös jakaneet mielipiteitä ja luoneet kateutta. Monet tahot helluntaiherätyksessä vastustivat LKA:n toimintaa, kun varoja ei voinut käyttää vapaasti julistustoimintaan vaan siihen tarkoitukseen, johon ne oli myönnetty. Monista kyseenalaistajistakin tuli kuitenkin kehitysyhteistyön tukijoita, heti kun heidän omaan työhönsä saatiin kehitysyhteistyövaroja.

Nyt kun on kulunut 43 vuotta ensimmäisen valtion avustuserän saamisesta, voidaan kysyä, mitä Suomen helluntailiikkeen lähetysjärjestö Fida olisi ilman sen kokonaisvaltaista toimintatapaa, johon kuuluu oleellisesti myös kehitysyhteistyö ja humanitaarinen apu. Osana kokonaisvaltaista lähetystyötä Fida on rakentanut myös alkuseurakunnan mallin mukaista teologista ajattelu- ja toimintatapaa lähetyskentillä.

Kalevi Helimäki, Vilho Kivikangas ja Pauli Rantanen ymmärsivät kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun merkityksen ja mahdollisuudet osana lähetystyötä. Heidän näkyään arvosteltiin, ja monien vastustajien argumentiksi nousi väite: LKA on liian kaukana lähetystyön ytimestä. Miesten määrätietoinen näky kantoi kuitenkin ryöpytyksen läpi ja ohjasi toimintaa itse asian keskipisteeseen.

Lähetyksen Kehitysavun aloittaman työn tuloksena voidaan puhua sadoista tuhansista köyhistä ja syrjäytyneistä, jotka ovat saaneet elämäänsä kokonaisvaltaisen avun, sekä sadoista seurakunnista, joiden työ on vahvistunut toiminnallisesti. Tämä suuri joukko on kiitollinen Fidan ja LKA:n panoksesta, samalla kun Suomen helluntailiikkeessä vielä joku pohtii, onko köyhien auttaminen tarpeeksi hengellistä.

Tulokselliset vuosikymmenet ovat merkittävä todistus asian oikeutuksesta – samoin kutsumuksesta, uskollisuudesta ja sitoutumisesta. Nämä kolme miestä – Kalevi Helimäki,  Vilho Rantanen ja Pauli Rantanen – jättivät hienon esimerkin siitä, miten yksittäisestä kahvikampanjasta noustiin kansainvälisesti arvostetuksi avustusjärjestöksi. Ehkä LKA heidän johdollaan ohjasikin helluntailiikkeen lähetystyön painopisteen itse asiaan.

Meille, heidän työnsä seuraajille, nouseekin uusi haaste: Mistä nyt löytyvät seurakunnissamme ne uudet innostujat, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja nousta toteuttamaan Jumalalta saamaansa näkyä ihmisten mielipiteistä välittämättä?


Olli Pitkänen

Kirjoittaja on työskennellyt aiemmin Fida Internationalin kehitysyhteistyön ohjelmapäällikkönä ja toimii nykyisin Kirkon Ulkomaanavun (KUA) alueellisena ohjelmapäällikkönä Lähi-idässä.


Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan