Efesolaiskirjeen sota-asu kertoo periaatteista, jotka mahdollistavat toimivan seurakunnan ja laadukkaan elämän uskossa
Efesolaiskirje on kirjoitettu Roomassa, ja se on yksi niin sanotuista vankilakirjeistä. Ennen Roomaan tuloaan Paavali oli ollut tutkintavankeudessa Kesareassa yli kaksi vuotta.1 Kesarea oli siihen aikaan Juudean maaherran hallintokaupunki, jonne oli sijoitettu suuri roomalainen varuskunta.
Legioonalaisen sota-asu ja toiminta oli tullut Paavalille tutuksi tuona aikana. Saihan hän jatkuvasti nähdä, kuinka legioonaa koulutettiin varuskunnassa. Paavalille oli selvää, että legioonalainen oli osa järjestäytynyttä kokonaisuutta, legioonaa.
Hengellisessä yhteydessä puhutaan seurakuntayhteydestä, joka on kristillinen järjestäytymisen muoto.
Uskovan puolustussota
Sota-asusta kirjoittaessaan Paavali puhuu puolustautumisesta hyökkääjää vastaan. Hyökkääjä on Paavalin mukaan näkymätön maailma, joka käyttää hyväkseen heikkouksiamme. Kyse on kristittyä kohtaavasta pahasta päivästä, joka täytyy kestää.
Pahaa päivää varten tulee varustautua hyvänä päivänä ollaksemme valmiita kohtamaan pahat päivät. Taistelun päivänä tulee muistaa, että kun se on kestetty, tulee taas hyviä päiviä.
"Pahaa päivää varten tulee varustautua hyvänä päivänä."
Legioonan aktiivisesta toiminnasta tiedetään, että sillä oli turvanaan paaluista rakennettu leiri, jossa yövyttiin. Leiri rakennettiin aina yövyttäessä, vaikka yhtä yötä varten. Tämä järjestely antoi legioonalle mahdollisuuden pelastua, vaikka taistelu olisi hävitty. Legioona vetäytyi silloin leirin suojaan ja varjeltui tuhoutumasta.
Jokainen sotilas osallistui leirin rakentamiseen. He kantoivat marsseilla mukanaan 150–180 senttimetrin pituista, molemmista päistä teroitettua paalua, joista leirin aita rakennettiin. Legioona ja leiri ovat esikuva järjestäytyneestä seurakunnasta, jossa jokainen jäsen on osa kokonaisuutta ja joka antaa suojan silloinkin, kun kristitty kärsii tappioita elämässään.
Roomalainen legioona kehittyi kohdattavien haasteiden mukaisesti. Sen alkumuoto oli kreikkalainen falangi, joka oli lähes voittamaton edestä tulevia hyökkäyksiä vastaa. Se oli kuitenkin jäykän järjestyksensä vuoksi suojaton sivusta tai takaa uhkaavia ratsujoukkoja vastaan. Roomalainen legioona uudistettiinkin kulloinkin kohdattavien uusien haasteiden mukaiseksi, ja se voitiin voittaa vain, jos sen järjestys saatiin murrettua.
Samalla tavoin seurakunnan tulee olla toiminnallisesti joustava ja kyetä jatkuvaan uudistukseen olosuhteiden mukana. Tänä aikana kyse voisi olla vaikkapa sosiaalisen median haltuunotto, sekä puolustautumista että hyökkäystä varten.
Taisteluvarustus on lahja
Legioona ei ollut voittamaton. Historian mukaan pahimman tappionsa legioona kohtasi nykyisen Saksan alueella, Teutoburgin metsätaistelussa vuonna yhdeksän jKr. Se oli siirtymässä kesäleiristä talvileiriin ja houkuteltiin siirtymään pois varsinaiselta turvalliselta reitiltään soiseen metsään.
Hyökkääjien johtajana oli entinen legioonalainen, joka tunsi legioonan taistelutavat ja osasi järjestää olosuhteet niin, etteivät Rooman joukot kyenneet järjestelmälliseen vastarintaan. Rooma menetti kolme legioonaa, yhteensä 17 000 miestä. Kun seurakunta saadaan houkuteltua Raamatun viitoittamalta turvalliselta tieltä, edessä voi olla katastrofi.
"Kristityn tulee tutustua Sanaan ja oppia käyttämään sitä."
Legioonan taistelukyky perustui järjestyneen joukon voimaan. Taistelussa sotilaat seisoivat vierekkäin ja suojasivat toisiaan. Joukosta eristetty sotilas oli useimmiten tuhon oma, sillä hän oli suojaton takaa ja sivusta tulevaa uhkaa vastaan. Tämän takia legioona oli jaettu ryhmiin, joista pienin oli noin yhdeksän sotilasta. Tämä määrä tarvittiin joka suuntaan kilvillä suojattuun joukkoon. Tällainen ryhmä saattoi eristettynäkin pitää puoliaan, kunnes pääjoukot ehtivät ryhmän avuksi. Sen johtajana oli aliupseeri, jonka arvonimi oli decanus. Tällainen ryhmä on esikuva seurakunnan solutoiminnasta, joka parhaiten mahdollistaa seurakunnallisen yhteyden ja sielunhoidon.
Paavalin aikana legioonalainen sai varusteensa valtiolta ilmaiseksi. Tämän vuoksi Paavali kehottaa kristittyä ”ottamaan päälleen” taisteluvarusteet Jumalan lahjana harjoitettavaksi pahaa päivää varten. Niiden käytön opettaminen kuului legioonan johtajille. Seurakunnassa se tarkoittaa seurakunnan johtajia.
Sota-asun vyö, haarniska, kengät ja kypärä
Legioonalaisen varusteista mainitaan ensin totuuden vyö. Vyö oli varusteista se, joka oli välttämätön haarniskaan pukeuduttaessa ja miekan mukana pysymiseksi. Vyö piti haarniskan koossa ja miekka ripustettiin siihen. Onkin otettava huomioon, että jos kristitty luopuu totuudesta, samalla hän menettää sekä haarniskan että miekkansa.
Vyö sidottiin lantioille ja se kannatteli miekkaa. Vyö oli varmistettu olan yli kulkevalla hihnalla, ja siinä riippui edessä suorakaiteen muotoinen metallilla vahvistettu kaistale, joka suojasi nivusia. Vyö kuvaa totuutta, totuudellisuudessa elämistä opissa ja elämässä.
Haarniska oli metallista tehty rintaa, vatsaa ja olkapäitä suojaava panssari. Efesolaiskirjeessä se kuvaa vanhurskautta. Vanhurskaus on suomeksi oikeudenmukaisuutta. Kristityn perusvanhurskaus on uskon kautta saatu ja on yhtäläinen kaikilla uskovilla. Elämänvanhurskaus on pyhittymistä, muuttumista vähitellen Jeesuksen kuvan kaltaisuuteen. Tässä pyrkimyksessä olemme kukin siinä, mihin valintamme ja Jumalan armo ovat meitä ehtineet kuljettaa.
Vaikka olisimme vajaat pyhityksemme osalta, olemme kykeneviä uskon kautta ja saamamme vanhurskauden nojalla pukeutumaan rautahaarniskaan pitääksemme puoliamme pahan hyökkäyksiä vastaan ja säilyttämään uskomme.
Kengät olivat jalkoihin hihnoilla sidotut lujat anturat, jotka mahdollistivat legioonan pitkät marssit eri puolilla laajaa valtakuntaa ja lujan jalansijan taistelussa. Marsseja varten roomalaiset rakensivat laajan ja hyvän tieverkoston, jota pitkin myös posti, kauppa ja evankeliumi kulkivat.
Kirjassa Kristinuskon ja pakanuuden taistelu evankeliumin maailmanvalloitusta kuvataan näin: ”Niin kuin tähdet syttyvät illan tullen taivaalle, syntyi eri puolille Rooman laajaa valtakuntaa seurakuntia kristittyjen kauppiaiden vaikutuksesta. Kukaan ei tiedä heidän nimiään.” Kengät tässä yhteydessä kuvaavatkin alttiutta, valmiutta kaikenlaiseen evankeliumin edistämiseen.
Legioonalaisella oli päässään metallinen kypärä, joka suojasi päätä päältä, takaa ja sivuilta. Pää ei voinut jatkuvasti olla kilven suojassa, joten kypärä oli pään ensisijainen suoja. Pää on sotilaan strateginen osa. Kun se vahingoittuu, sotilas tulee taistelukyvyttömäksi. Kypärää verrataankin pelastukseen, kristillisyyden olennaiseen osaan.
Uskon kilpi ja Hengen miekka
Kilpi oli Paavalin aikana suorakaiteen muotoinen 75 x 120 senttimetriä oleva puusta valmistettu ja nahalla päällystetty suoja. Koska ihmiset olivat tuohon aikaan lyhempiä kuin nykyään, kilpi ylsi suojaamaan kehon nilkoista kaulaan saakka. Tuliset nuolet olivat palavalla aineella varustettuja ja sytytettyjä tai myrkytettyjä vaarallisia aseita. Jousimiehet olivat harjoitettu joukko ampujia, jotka eivät tähdänneet yksittäisiin vastustajiin. Teho perustui ammuttujen nuolten paljouteen. Nuolia saattoi olla ilmassa yhdellä kertaa niin paljon, että ne pimittivät auringon.
Kilvet kasteltiin vedellä niin, etteivät ne syttyneet tulisten nuolten vaikutuksesta. Vesi kuvaa Raamatussa Jumalan sanaa, johon pitäytyvällä kristityllä on suoja turmiollisia tulisia nuolia vastaan. Tuliset nuolet kuvaavat Raamatulle vieraita elämänarvoja, joita meille tarjotaan niin runsaasti, että vanhurskauden aurinko, meidän taivaallinen Isämme ja hänen hyvät tarkoituksensa, peittyvät joskus silmiltämme.
On syytä muistaa, että raamatullisten arvojen tulee pysyä samoina, vaikka toimintamallit muuttuvat yhteiskunnan mukana. Esimerkkinä tästä muuttuvuudesta on seurakuntamusiikki. Saarnaaja Eino Ahonen sanoi jo seitsemänkymmentäluvulla saarnassaan, että jokainen herätys luo omat laulunsa.
Hyvin harjoitetut legioonalaiset muodostivat kilvistä yhtenäisen suojan, jota kutsutaan kilpikonnaksi. Etummainen rivi piti kilpeä edessään ja takana olevat päänsä päällä. Kohdatessaan vihollisen legioonalaiset työnsivät kilvillään nämä kasaan niin, etteivät he voineet kunnolla käyttää pitkiä miekkojaan. Kilpi oli legioonalaisen etummainen suoja vihollista vastaan ja se vertautuu tässä raamatulliseen uskon vanhurskauteen, johon meidän pelastumisemme ensisijaisesti perustuu.
Legioonalaisten miekka oli lyhyt, noin 60-senttinen kaksiteräinen ase, jota he pystyivät esteettä käyttämään ahtaassakin paikassa. Taistelutilanteessa he vahingoittivat vihollista pistämällä kilpensä sivusta. Miekka vertautuu Jumalan sanaan.
Kun kristitty joutuu taisteluun, hänen tulee pysyä Jumalan sanassa. Tätä varten hänen tulee tutustua Sanaan ja oppia käyttämään sitä. Legioonalaisen miekka oli kaksiteräinen. Vanhat saarnaajat opettivat, että sanaa tulee käyttää sekä ulkoista vihollista että omaa turmelusta vastaan.
Väsyneiden ja haavoittuneiden hoito
Haavoittunut legioonalainen vedettiin taakse suojaan ja toisesta rivistä astui mies hänen tilalleen. Eturivejä johtava sadanpäämies seurasi taistelua takarivistä. Huomatessaan eturivin väsyvän hän antoi pillillä merkin, jolloin eturivi väistyi taakse lepäämään ja seuraava rivi astui eteen vihollista vastaan.
Seurakunnassa voi käydä niin, että aktiivijäsenet uupuvat tuen puutteessa. Johtajien tulee tarkata etulinjalaisiaan ja tarvittaessa järjestää heille tukea ja lepoa. Muuten seurakunta voi menettää heidät.
Sadanpäämiehen ja toisten päälliköiden kypärässä oli päällä viuhkamainen harja osoittamassa heidän asemaansa. Samoin seurakunnalla tulee olla johtajat, jotka tunnetaan ja tunnustetaan. Legioona rakentui siten, että kullakin johtajalla oli sijainen. Esimerkiksi sadanpäämiehellä oli varamies, jota kutsuttiin optioksi. Samoin seurakunnassa kullakin johtajalla tulisikin olla varamies, joka voi ottaa vastuun asioista varsinaisen johtajan joutuessa syystä tai toisesta pois tehtävistään.
Jos esimerkiksi pastori uupuu, seurakunnissamme johtajan korvaa tavallisesti vanhimmisto tai sen valtuuttama henkilö. Myös kaikilla toisilla seurakunnallisen toiminnan eri sektoreilla olevilla johtajilla tulisi olla nimetty varahenkilö. Ellei tällaista ole, seurakunta on liian haavoittuvainen yllättäen eteen tulevissa tilanteissa.
Jokaista tulee tukea
Uskon, että Jumala on rakentanut seurakuntansa niin, että siinä on kaikki tarvittavat jäsenet. Seurakunnan johtajien tulee vain löytää ja tukea heitä.
Ongelma on se, että eri tehtäviin tarkoitetut jäsenet voivat olla vielä niin epäkypsiä, ettei heitä tunnisteta ja hyväksytä oikeille paikoille harjaantumaan tuleviin tehtäviinsä. Vaikka henkilö asetettaisiinkin kutsumustehtävään, hän jää usein yksin ja uupuu, jolloin seurakunta menettää tällaiset henkilöt. Johtajiston tuleekin pitää aktiiveihinsa kiinteä yhteys ja kysellä vähintään kuukausittain, mitä heille kuuluu. Tarvittaessa jokaista tulee tukea.
Jumala toivoo, että seurakunnassa kukin palvelee sillä armolahjalla, mikä hänellä on: ”Sillä niin kuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, joskaan kaikilla jäsenillä ei ole sama tehtävä, samoin me monet olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta olemme kukin toistemme jäseniä.2
Jumalan pääasiallinen työtoveri maailmassa on seurakunta.
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...