Artikkeli: Sota muuttaa lähetystyötä – Ukrainan sodan tuomien jännitteiden lisäksi länsimaissakin näkyy kehityssuuntia, jotka voivat vaikeuttaa perinteistä lähetystyötä

Kiovan lähetyskoululaisia lähdössä lähetystyöhön. Rauli Lehtonen kuvassa edessä kolmas vasemmalta. (Kuvat: Rauli Lehtosen arkisto)
Kiovan lähetyskoululaisia lähdössä lähetystyöhön. Rauli Lehtonen kuvassa edessä kolmas vasemmalta. (Kuvat: Rauli Lehtosen arkisto)

6.9.2023 | Rauli Lehtonen 

Ukrainan sota on luonut suuria jännitteitä eri poliittisten liittoutumien välille. Jopa länsimaissa cancel-kulttuuri ja somen valvonta lisäävät kansalaisten kontrollointia. Tämä voi tuoda haasteita lähetystyölle ja evankelioinnille, jos kehitys jatkuu huonoon suuntaan. Silti samanaikaisesti Kiinan ja Venäjän kristityt suunnittelevat panostuksia saavuttamattomien kansojen alueilla. 

World Assemblies of Godin lähetysjohtaja Brad Walz uskoo, että konfliktit voivat vaikeutua jopa kirkoissa politiikan aiheuttamien erimielisyyksien vuoksi, jos kristityt ajautuvat kannanottojensa kanssa vastatusten. 

– Voimme usein todeta hengellisen sodankäynnin häiritsevän lähetystyötämme. Ei ole sattumaa, että seurakunnat voivat tehdä eri tulkintoja lähetystyön uudistuvasta kartasta. Eri näkemykset voivat johtaa jopa Jumalan antaman näyn hämärtymiseen, Walz sanoo. 

– Ukrainan sodan myötä ”hengellinen sodankäynti” on saanut kaksinkertaisen merkityksen, kun se on kehittynyt sekä hengelliseksi että poliittiseksi konfliktiksi. Ei ole epäilystä siitä, etteikö sen tragedia vaikuta sekä Ukrainan että Venäjän kristittyjen lähetysnäkyyn. Se voi myös johdattaa lähetystyötä aivan uusille urille.

 

 

      Idän kirkoista voi pian tulla lähetystyön uusi suurvalta!

 

Kun tutkii sodan aiheuttamia muutoksia, voi nähdä tiesulkuja, jotka pakottavat lähetyskutsua kantavat etsimään uusia polkuja työlleen. Sadat ukrainalaislähetit ovat jättäneet työnsä Venäjällä kansallisten käsiin ja muuttaneet uusiin kohteisiin. 

Venäjän evankelisten kristittyjen syrjintä on pakottanut etsimään uusia toimintatapoja. Lännen uskovien varauksellisuuden vuoksi he ovat solmineet uusia yhteyksiä. Nyt suhteita kehitetään Kiinan, Kaukasian ja Keski-Aasian suuntaan. Näiden alueiden seurakunnilla on näky evankelioimattomien kansojen saavuttamiseksi. Poliittiset muutokset edesauttavat uskovien yhteyksiä niin, että idän kirkoista voi pian tulla lähetystyön uusi suurvalta! 

Ukrainalainen lähetysjärjestö Golos Nadji on sekin suuntaamassa työtänsä uuteen suuntaan – tällä kertaa länteen. Kesällä järjestö kokosi 266 lähetyssaarnaajaansa muun muassa Bulgariasta, Espanjasta, Israelista, Kroatiasta, Puolasta, Tshekistä, ja Arabiemiirikunnasta. He ovat sodan aikana istuttaneet 112 seurakuntaa 22 maahan ja aloittaneet työn 298 paikkakunnalla. 

Järjestön lähetyssihteeri Jurij Trots uskoo, että pakolaisvirrat tulevat vaikuttamaan myönteisesti Euroopan lähetystyöhön. 

– Ukrainan sota on muuttanut lähetystyön suuntaa. Miljoonat ovat lähteneet länteen etsiäkseen turvapaikkaa. Tämä on antanut uutta nostetta seurakuntien istuttamiseen pakolaisten parissa ja myös välittänyt uusia voimavaroja vanhoihin seurakuntiin. 

– Olemme tietoisesti etsineet ihmisiä, jotka voisivat vastata Euroopan tarpeisiin ja tulla avuksi. Uskon, että ukrainalaisten lähetystyö voi tulevan 15 vuoden aikana kantaa hedelmää eri puolilla Eurooppaa. Haastava aikamme kasvattaa lähetyssaarnaajia, jotka jaksavat työskennellä myös vaikeissa olosuhteissa antamatta periksi, väittää Trots. 

 

Sota on lisännyt jännitteitä Venäjän liittolaisten ja lännen välillä. Tämä on vaikeuttanut lähetystyötä länsimaista Venäjälle sekä maan vähemmistöjen parissa. Joillakin alueilla työ on käynyt jopa mahdottomaksi. 

Jarovaja-lain tiukennetut tulkinnat ovat vaikeuttaneet evankeliointia. Erityinen agenttirekisteröinti, jota vaaditaan venäläisiltä, ulkomailta tukea saavilta järjestöiltä on estänyt toiminnallista kanssakäyntiä lännen ja maan kirkkojen välillä. 

Lukuisat protestit sotaa vastaan ovat johtaneet evankeliset seurakunnat tiukempaan valvontaan. Entinen baptistiunionin johtaja Jurij Sipko joutui pakenemaan Venäjältä rauhan puolesta antamiensa lausuntojen vuoksi. Monet uskovat ovat kokeneet uhkauksia, pidätyksiä ja jopa vangitsemisia. Viralliset lähetystyön projektit Pohjoismaista Venäjälle on jäädytetty. 

Pohjois-Korea, Iran, sekä Kiina ja Intia, jotka ovat yrittäneet olla arvostelematta Venäjää, saattavat joutua tulevaisuuden lähetystössä ”suljettujen maiden” leiriin. Rajoittuuko lähetystyömme jatkossa vain niihin maihin, joiden liittolaisiksi olemme Natoon liityttyämme joutuneet, vai onnistummeko selkeyttämään näkyämme myös idän kansojen saavuttamiseksi esimerkiksi median kautta niin, ettei yksikään hukkuisi? 

 

Maailman helluntailiikkeen uskonnonvapauskomitean puheenjohtaja Arto Hämäläinen näkee mahdollisuuksia historian valossa. 

– Jos tilannetta peilaa juuri nyt, on koko joukko tummia kysymysmerkkejä. Mutta se ei ole uutta. Reilu sata vuotta sitten Kiinassa oli bokserikapina, jossa puhkesi vihamielisyys länsimaita ja lähetystyötä kohtaan. Vaikka se lyhytkestoisesti toi paljon vaikeuksia ja merkitsi jopa monien lähettien hengenmenoa, se ei pystynyt estämään myöhemmin puhjennutta herätystä, joka teki Kiinasta hengellisen ”suurvallan”, Hämäläinen toteaa. 

– Neuvostoliitto nähtiin suljettuna ja melko toivottomana tapauksena lähetysnäkökulmasta, mutta ennen Venäjän aloittamaa sotaa Ukrainasta oli tullut yksi suurimpia lähettäviä maita Euroopassa. Kun rauha joskus tulee, Ukrainan rooli tulee olemaan tuotakin vaihetta merkittävämpi. 

 

Pandemian alussa Venäjän ja Kiinan johtajat solmivat sopimuksia talouden ja kulttuurin alalla Luoteis-Kiinan ja Keski-Venäjän turkinsukuisten kansojen autonomisten tasavaltojen välille. Näillä alueilla asuu noin 30 miljoonaa turkinsukuisia kieliä (kuten uiguuri, kazakki, kirgiisi ja tataari) puhuvaa. Myös Pohjois-Iranin ja Kaukasian alueella asuu yli 25 miljoonaa turkinsukuista, jotka lasketaan vähiten evankelioitujen kansojen joukkoon. Tästä voi avautua ihan uusia lähetystyön näkymiä. 

Sodan alettua Kiinan ja Venäjän seurakuntien lähetysjohtajat ovat suunnitelleet työtä Keski-Aasian ja Kaukasian alueelle, jonne myös Iranin maanalaiset seurakunnat ovat liittymässä. Näyttää siltä, että Keski-Aasian ja Volgan kansat ovat nyt Kiinan ja Venäjän kristittyjen esirukousten erityisenä kohteena. Uusi lähetystyön suurvalta voi nousta idän rintamalle, ja lähetystyön kartta on saamassa aivan uusia piirteitä. 

Voimme vain toivoa, että tuon herätyksen sateet kastelisivat myös meidän maatamme.



Lukijalta
40/201

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan