Harri Ahonen ja Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit.
Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Tammi 2020. 176 s.
Koronavirus sotki lomasuunnitelmia ja saa monet katsomaan
lähimatkakohteita uusin silmin, joten Pyhän Olavin retkeilyreittien
(Tammi 2020) julkaisu ei olisi voinut osua parempaan ajankohtaan. Opaskirjan
tekstit laatinut Harri Ahonen on aiemmin kirjoittanut Skandinavian
vaellusreiteistä. Eräoppaana työskentelevä Aada Ala-Tala puolestaan
vastaa teoksen valokuvista.
Reilun parin vuoden ajan Suomeen on suunniteltu uutta
retkeilyreittiä Savonlinnan ja Turun välille. Kyseessä on hanke, jonka
tarkoituksena on laajentaa kristinuskoon kääntyneen viikinkikuninkaan nimeä
kantavaa pyhiinvaellusreittien verkostoa. Olavin reittejä on jo pitkään ollut
Ruotsissa ja Norjassa, ja ne kaikki vievät Trondheimiin, jonne kuningas
aikoinaan haudattiin. Suomeen Olav liittyy siten, että palatessaan Novgorodista
maanpaosta hänen on täytynyt kulkea maan läpi.
Historiallista Olavin reittiä Suomen halki ei voida enää jäljittää,
mutta nyt sellainen on konstruoitu matkailutarkoituksiin. Jo aiemmin avattu
Turusta Ahvenanmaalle vievä Pyhä Olavin merireitti liittää uuden mannerreitin
Ruotsiin, joten Savonlinnasta voi periaatteessa vaeltaa Trondheimiin asti.
Pyhän Olavin retkeilyreitit -teoksessa esitellään Suomen reitit, ja niitä voi
kulkea jalkaisin tai pyörällä.
Viikinkikuninkaan legendaan suomalaiset reitit linkittyvät
lähinnä nähtävyyksien kautta. Alkupisteessä on Olavinlinna, ja matkan varrelle
osuu kymmenkunta Olaville omistettua kirkkoa.
Reitti on niin tuore, ettei sitä ole merkitty maastoon.
Tulevaisuudessa se saanee Ruotsista ja Norjasta tutut punaisin ristein
varustetut tolpat tienviitoikseen, mutta toistaiseksi kulkija ei voi ilman
opaskirjaa mitenkään tietää, missä reitti menee. Siksi onkin hyvä, että
sanallinen reittikuvaus on yksityiskohtaista. Esimerkiksi tällaista:
”Ensimmäiset pellot ilmestyvät maisemaan välittömästi, ja tien pikkuhiljaa
kaartuessa vasemmalle pitää olla tarkkana ja huomata kääntyä oikealle kohti Järilää.”
Kirjassa on myös kartat koko reitin alueelta, mutta ne ovat
varsin viitteellisiä. Tämä on pieni pettymys, kun teos muuten on niin kattava.
Kartat olisi voinut painaa ohuemmalle paperille omaksi liitteekseen tai esittää
ne samaan tapaan piirroskuvina kuin ruotsalais–norjalaista Olavin reittiä
kuvaavassa oppaassa S:t Olavsleden – Pilgrimsfärd från hav till hav (Vildmarksbibliotek
2016). Vaeltajan kannalta voisi myös olla kätevää, jos kirja olisi hieman
pienempi ja kevyempi. Nyt se sopii kyllä hyvin retken suunnitteluun ja Suomen
luonnon ihasteluun.
Vaikka reitin kehittäminen on vasta alussa, oppaaseen on
onnistuttu kokoamaan kattavasti tietoa sekä reitistä että sen lähellä olevista
nähtävyyksistä, palveluista ja liikenneyhteyksistä. Kunniamaininnan opas saa
siitä, että se lukee vaeltajan palveluihin kirjastot. Niissä on hyvä levähtää,
ladata puhelimen akku ja täyttää vesipullo.
Jos reitti kasvattaa suosiotaan, paikallisten seurakuntien
kannattaa miettiä tapoja kohdata vaeltajia. Tiedän kokemuksesta, että tie
kulkijan sydämeen käy ilmaisen kahvitarjoilun tai telttapaikan kautta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...