Teologien kirjoitukset olivat eksyttävää selitystä

Käsite tasa-arvoinen johtajuus on vieras Raamatulle. Se on humanistinen yritys Jumalan asettaman järjestyksen kumoamiseksi, kuten tasa-arvoinen avioliittolaki. Raamatun johtajuuteen liittyvät käsitteet ovat palveleva, nöyrä ja patriarkaalinen Isän valtaan perustuva johtajuus.

Käsky ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” määrittää raamatullisen tasa-arvon Jumalaa rakastavien ihmisten kesken. Se ei kuitenkaan ohita ensimmäistä käskyä: ”Rakasta Jumalaa kaikesta mielestäsi, sielustasi ja voimastasi.” Tasa-arvoisuus on sydämen asenne ja merkitsee toisen ihmisen kunnioittamista. Se ei ole riippuvainen esimerkiksi henkilön asemasta, tehtävästä tai sukupuolesta. Se ei ole myöskään ristiriidassa Jumalan luoman järjestyksen tai käskyjen kanssa.

Teologit Tuomas ja Jonna Havukainen, Sirkku Hoikkala, Jarkko Lindqvist, Pilvikki Viitanen, Markus Mäenpää, Anna Lehmuskoski, Matti Kankaanniemi, Hanna Malinen, Tuomas Harri ja Markus Rautaniemi (RV 16, 17 ja 19) näyttävät uskovan, että Jumalan määräämä sukupuolten välinen hierarkia ja yhden tehtävän sukupuolimäärittäminen ovat tasa-arvon vastaisia ja naisalisteisia, ja siksi ne on ehdottomasti kumottava. Työnantajana en saa henkilöhakuilmoituksessa määrittää tehtävään haettavan sukupuolta. Nyt teologit yrittävät asettaa tämän maallisen lain Jumalan sanan yläpuolelle ajamalla johdonmukaisesti sukupuolineutraalia liberaaliteologiaa. He vetoavat Jumalan antamaan kutsumukseen, mutta tasa-arvon nimissä kieltävät ristiriitaisesti Jumalalta oikeuden valita työntekijänsä sukupuolen tähän kyseiseen tehtävään. Kumpi on varmempi peruste valintatilanteessa: henkilön itsensä ilmoittama kutsumus vai Jumalan sana?

Naisjohtajuuden raamatullisuuden teologit argumentoivat kirjoittamalla alkuseurakunnan aikaisista naisjohtajista monikossa (RV 19), mutta vetoamalla jälleen vain Paavalin mainitsemaan henkilöön Junia/Junias, jonka sukupuolesta ja tehtävästä ei ole varmuutta, sekä seurakuntapalvelija Foibeen.

Teologit kirjoittavat tasa-arvoisen johtajuuden raamatullisuudesta perustelematta sitä Raamatulla. He arvostelevat (RV 16) Sanna Urvaksen haastattelua (RV 12), jossa hän kertoo jättävänsä miesjohtajuuden raamatullisuuden määrittämättä, vaikka se löytyy sanoin ja esimerkein pitkin Vanhaa ja Uutta testamenttia. Patriarkaalisen johtajuusrakenteen raamatullisuuden teologit leimaavat ikävästi Urvaksen uskomukseksi ja jopa mielivaltaiseksi Raamatun arvovallan kumoamiseksi (RV 19).

Teologien mielipidekirjoitus on eksyttävää selittämistä. Se on kaukana Jumalan sanan elävyydestä ja voimallisuudesta, enkä halua yksityiskohtaisemmin puuttua siihen.

Kiitos Sanna Urvakselle hienosta mielipidekirjoituksesta (RV 18). Se vahvisti uskoani siihen, että Jumala avaa Sanaansa ja antaa ymmärrystä ilman teologista koulutusta ja myös sen kanssa.


Kari Hokkanen
Raasepori