Ristin Voitossa on ollut keskustelua naisen asemasta helluntaiseurakunnassa. Erityisesti on keskusteltu siitä, voiko nainen toimia paimentehtävässä. Haluan ymmärtää kirjoittajien vilpittömyyttä, mutta asiaa on tärkeää lähestyä johdonmukaisesti, objektiivisesti ja hermeneuttisesti.
Mia Kainulainen kirjoitti (RV 15), että naisjohtajuuden myönteisyys on Raamatun rusikoimista ja ympäröivän maailman miellyttämistä. Väite erilaisesta suhtautumisesta Raamatun auktoriteettiin ei kuitenkaan pidä paikkansa. Näkemykset eroavat Raamatun tulkinnassa, ei siinä, miten arvovaltaisena pyhää kirjaa pidetään. Erimielisyys pastoraalikysymyksessä ei siis johdu siitä, että Raamattua arvostetaan eri tavalla, vaan siitä, että sen tekstiä tulkitaan eri tavoin.
Kirjoituksessaan Kainulainen painotti Ensimmäisen Timoteuskirjeen kolmannen luvun kohtaa, jonka perusteella hänen tulkintansa mukaan seurakunnan kaitsijan tulee olla kirjaimellisesti mies. Samassa tekstiyhteydessä mainitaan myös seurakunnanpalvelija eli diakonos, joka puolestaan on diakoniatyön edustaja. Naisten pastoraalitehtävän vastustajat eivät kuitenkaan ota kantaa naisdiakonien sukupuoleen, vaikka sekin olisi tehtävä, jos Ensimmäisen Timoteuskirjeen ehdottamia käytäntöjä pidettäisiin ikuisina säädöksinä.
Vaikka seurakunnanpalvelijoiden tulee olla ”yhden vaimon miehiä”, Raamattu kertoo aivan selvästi, että naisiakin oli seurakunnan palvelijoina. Paavali kirjoittaa: ”Annan teille suositukseni sisarestamme Foibesta, joka on Kenkrean seurakunnan palvelija” (Room. 16:1). Määritelmä ”yhden vaimon mies” ei siis voi tarkoittaa sitä, että kaitsijan, vanhimman ja seurakunnanpalvelijan täytyy olla sukupuoleltaan mies, koska apostolin mukaan nainen toimi tehtävässä, jossa täytyi olla ”yhden vaimon mies”.
Seemiläisissä kielissä puhutaan maskuliini-ilmaisulla myös sellaisesta ihmisryhmästä, jossa on molempia sukupuolia, sekä maskuliinimuotoa käyttäen henkilöstä, joka voi olla kumpaa tahansa sukupuolta. Esimerkiksi ryhmästä, johon kuuluu vaikkapa 50 naista ja vain yksi mies, puhuttaisiin maskuliinin monikkomuotoa käyttäen. Näin toimii myös nykyinen ranskan kieli.
Vanhimmista puhuttaessa Raamatussa käytetään maskuliinin monikkomuotoa, mutta niin tehdään myös silloin, kun puhutaan ”pyhistä” tai ”veljistä”, vaikka tiedämme niihin kuuluneen myös naisia. Näin muun muassa dekalogissa, jossa kielletään himoitsemasta lähimmäisen vaimoa. Maskuliininen ilmaisu kieltää myös naista himoitsemasta toisen miestä. Samoin kun Jeesus totesi, että joka himoiten katsoo naista, on jo sydämessään tehnyt aviorikoksen, hän tarkoitti tämän ajatuksen myös naisille. Jeesuksen ilmaisu ei siis ollut kirjaimellinen.
1. Tim. 3 oli Uuden testamentin kirjoittamisen aikaan tyypillinen hyveluettelo, jolla varmistettiin nimitettävän henkilön sopivuus virkaan tai luottamustehtävään. Paavalin esittämien luetteloiden pääasiallinen tarkoitus oli varmistaa, etteivät johtajiksi sopimattomat henkilöt tai harhaopettajat päässeet seurakunnan johtotehtäviin. Painopiste oli siis henkilöiden moraalisissa ominaisuuksissa, ei heidän sukupuolessaan. Voisimmeko mekin käyttää energiaa mieluummin moraalisen luonteen kuin sukupuolikysymyksen pohtimiseen?
Raamattu tulee ottaa niin kuin se on kirjoitettu, mutta ei kirjaimellisesti. Mikäli seurakunnan kaitsija olisi ”yhden vaimon mies”, miten muun muassa lesket ja poikamiehet voisivat toimia tässä tehtävässä?
Kysymystä naisen asemasta voidaan lähestyä Raamatun valossa laajemminkin, mutta kulttuuritaustaa vasten Uuden testamentin tapahtumat olivat jo radikaaleja. Jeesuksen opetuslapsina oli myös naisia ja Paavalin työtoverina toimi pastoripariskunta Prisca ja Aquila. Lisäksi naiskysymystä voidaan tarkastella käytännön teologian näkökulmasta. Esimerkiksi Etelä-Korean Soulin seurakunnassa, joka on yksi maailman suurimpia helluntaiseurakuntia, pastoreista ja vanhimmista noin 2/3 on naisia.
Valitettavasti olemme Suomessa tukkineet paljon siunausten virtoja kieltämällä naisilta sen paikan ja palvelumahdollisuuden, joka Uuden testamentin mukaan kuuluisi naisille.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...