Seurakunnilla on myös yhteiskunnallinen merkitys

Liikenneviraston teettämien laskelmien mukaan ihmiselämän hinta Suomessa vuonna 2010 oli 1 918 809 euroa. Lukemassa huomioitiin sekä tuotannolliset tulojen menetykset että inhimillisen hyvinvoinnin menetykset. Tämä tarkoittaa, että kannattaa tehdä kaikki ne ihmishenkiä säästävät toimet, joiden kustannus on alle tuon summan yhtä säästettyä ihmishenkeä kohden.

Laskelmien mukaan esimerkiksi panostamalla 200 000 euroa rattijuoppoudesta valistamiseen Suomessa voi välttää yhden liikennekuoleman, joten siihen kannattaa panostaa. Keskikaiteita rakentamalla sama vaatisi 2,3 miljoonaa euroa.

Vielä tarkempi mittari tällaisille päätöksille olisi DALY-arvo eli terveen elinvuoden arvo. Yleensä yksityiset ja hallitusten terveysvakuutukset pitävät rajana 50 000 dollaria toimintakykyistä elinvuotta kohti (DALY), kun ne arvioivat, mitkä hoidot terveysvakuutuksen tulisi kattaa. Esimerkiksi munuaisdialyysihoidon hinnaksi on todettu 129 000 dollaria elinvuotta kohti.

Osmo Soininvaaran mukaan tällaisia mittareita tarvitaan siihen, että määrärahat saataisiin kohdennettua kaikkein hyödyllisimpiin hoitoihin. Ennaltaehkäisevässä toiminnassa, kuten syöpäseulonnoissa, panostuksen kattona Suomessa on 60 000 euroa tervettä elinvuotta kohden.

Kehitysmaiden terveydenhoidon resurssit ovat puolestaan niin rajallisia, että monissa maissa voidaan pienelläkin lisäpanostuksella pelastaa ihmisille lisää toimintakykyisiä elinvuosia.

Vapaakristilliset seurakunnat Suomessa edustavat ratkaisukristillisyyttä. Näissä seurakunnissa ihmisiä kutsutaan henkilökohtaisesti tekemään uskonratkaisu. Vuosittain tuhansia ihmisiä tulee uskoon ja heidän elämänsä muuttuu. Esimerkiksi poliisin, vankeinhoidon ja sairaanhoidon arvion perusteella toivottomiksi tapauksiksi elintapojensa vuoksi julistettujen ihmisten elämä muuttuu. Monet ovat uskoontulonsa jälkeen korvanneet jopa pankkilainojen avulla vahinkoja, joita he ovat aiheuttaneet aiemmin rikollisella elämäntavallaan. Monet uskoontulleet ovat myös kouluttautuneet vaativiin yhteiskunnallisiin virkoihin.

Lisäksi runsaasta nuorisomäärästään tunnetut seurakunnat ovat lapsi- ja nuorisotyönsä avulla kasvattaneet sielultaan ehjiä ja terveitä, elämässään hyvin menestyneitä kansalaisia kaikenlaisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Kun näitä vertaillaan edellä kerrottuun liikenneministeriön teettämään arvioon ihmiselämän hinnasta, seurakuntien toiminta nousee tehokkaimpien tekijöiden joukkoon koko yhteiskunnassa.

Kun esimerkiksi nuori rikollinen tulee uskoon ja hänen rikollinen elämäntapansa vaihtuu vastuulliseen ja tuottavaan elämäntapaan, silloin elämän keskiarvossa tämän yhden muuttujan ansiosta koko mediaani muuttuu yhteiskunnallisesti hyödyllisemmäksi.

Näin laskettuna kyseiset seurakunnat ovat hyödyllisimpiä yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajia. Ja tämän kaiken vapaakristilliset seurakunnat tekevät lähes olemattomalla yhteiskunnan tuella. Seurakuntien lapsi- ja nuorisotyö saa vain pieniä avustusvaroja muiden vastaavaa työtä tekevien järjestöjen joukossa. Usein seurakuntien toiminta jääkin täysin lapsipuolen asemaan esimerkiksi poliittisesti järjestäytyneisiin toimijoihin verrattuna.

Tietenkin seurakunnat tekevät työtä, jonka pääarvot ovat luonteeltaan iankaikkisia, eikä työn arvoa voi edes laskea rahassa. Tässä toteutuu se Raamatun sana, jonka mukaan Jumalaan uskomisesta on hyötyä kaikkeen.

Seurakuntien tehtävä on tuottaa hyvää aina ja kaikille. Niiden tulee palvella, rohkaista ja ohjata ihmisiä. Seurakuntien tulee olla ihmisten rinnalla kuuntelijana ja toimia esikuvina yhteiskunnassa.

Veikko Kokkonen

Pori

Teema
51

Tietosuojalauseke

Seurakunnilla on myös yhteiskunnallinen merkitys

Teema51

Teema
51