Seurakunnilla on myös yhteiskunnallinen merkitys

Liikenneviraston teettämien las­kelmien mukaan ihmiselämän hinta Suomessa vuonna 2010 oli 1 918 809 euroa. Lukemassa huo­mioitiin sekä tuotannolliset tulo­jen menetykset että inhimillisen hyvinvoinnin menetykset. Tämä tarkoittaa, että kannattaa tehdä kaikki ne ihmishenkiä säästävät toimet, joiden kustannus on alle tuon summan yhtä säästettyä ih­mishenkeä kohden.

 

Laskelmien mukaan esimer­kiksi panostamalla 200 000 eu­roa rattijuoppoudesta valistamiseen Suomessa voi välttää yhden liikennekuoleman, joten siihen kannattaa panostaa. Keskikaitei­ta rakentamalla sama vaatisi 2,3 miljoonaa euroa.

 

Vielä tarkempi mittari tällaisil­le päätöksille olisi DALY-arvo eli terveen elinvuoden arvo. Yleensä yksityiset ja hallitusten terveysva­kuutukset pitävät rajana 50 000 dollaria toimintakykyistä elin­vuotta kohti (DALY), kun ne arvi­oivat, mitkä hoidot terveysvakuu­tuksen tulisi kattaa. Esimerkiksi munuaisdialyysihoidon hinnaksi on todettu 129 000 dollaria elinvuotta kohti.


Osmo Soininvaaran mukaan tällaisia mittareita tarvitaan sii­hen, että määrärahat saataisiin kohdennettua kaikkein hyödylli­simpiin hoitoihin. Ennaltaehkäi­sevässä toiminnassa, kuten syö­päseulonnoissa, panostuksen kattona Suomessa on 60 000 eu­roa tervettä elinvuotta kohden.

 

Kehitysmaiden terveydenhoi­don resurssit ovat puolestaan niin rajallisia, että monissa maissa voi­daan pienelläkin lisäpanostuksel­la pelastaa ihmisille lisää toimin­takykyisiä elinvuosia.

 

Vapaakristilliset seurakunnat Suomessa edustavat ratkaisukris­tillisyyttä. Näissä seurakunnissa ihmisiä kutsutaan henkilökoh­taisesti tekemään uskonratkai­su. Vuosittain tuhansia ihmisiä tulee uskoon ja heidän elämän­sä muuttuu. Esimerkiksi polii­sin, vankeinhoidon ja sairaanhoi­don arvion perusteella toivotto­miksi tapauksiksi elintapojensa vuoksi julistettujen ihmisten elä­mä muuttuu. Monet ovat uskoon­tulonsa jälkeen korvanneet jopa pankkilainojen avulla vahinkoja, joita he ovat aiheuttaneet aiem­min rikollisella elämäntavallaan. Monet uskoontulleet ovat myös kouluttautuneet vaativiin yhteis­kunnallisiin virkoihin.

 

Lisäksi runsaasta nuorisomää­rästään tunnetut seurakunnat ovat lapsi- ja nuorisotyönsä avul­la kasvattaneet sielultaan ehjiä ja terveitä, elämässään hyvin me­nestyneitä kansalaisia kaikenlai­siin yhteiskunnallisiin tehtäviin.

Kun näitä vertaillaan edellä kerrottuun liikenneministeriön teettämään arvioon ihmiselämän hinnasta, seurakuntien toiminta nousee tehokkaimpien tekijöiden joukkoon koko yhteiskunnassa.

 

Kun esimerkiksi nuori rikol­linen tulee uskoon ja hänen ri­kollinen elämäntapansa vaihtuu vastuulliseen ja tuottavaan elä­mäntapaan, silloin elämän keski­arvossa tämän yhden muuttujan ansiosta koko mediaani muuttuu yhteiskunnallisesti hyödyllisem­mäksi.

 

Näin laskettuna kyseiset seu­rakunnat ovat hyödyllisimpiä yh­teiskunnan hyvinvoinnin rakentajia. Ja tämän kaiken vapaakris­tilliset seurakunnat tekevät lähes olemattomalla yhteiskunnan tu­ella. Seurakuntien lapsi- ja nuori­sotyö saa vain pieniä avustusva­roja muiden vastaavaa työtä te­kevien järjestöjen joukossa. Usein seurakuntien toiminta jääkin täy­sin lapsipuolen asemaan esimer­kiksi poliittisesti järjestäytynei­siin toimijoihin verrattuna.

 

Tietenkin seurakunnat teke­vät työtä, jonka pääarvot ovat luonteeltaan iankaikkisia, eikä työn arvoa voi edes laskea rahas­sa. Tässä toteutuu se Raamatun sana, jonka mukaan Jumalaan us­komisesta on hyötyä kaikkeen.

 

Seurakuntien tehtävä on tuot­taa hyvää aina ja kaikille. Niiden tulee palvella, rohkaista ja ohjata ihmisiä. Seurakuntien tulee olla ihmisten rinnalla kuuntelijana ja toimia esikuvina yhteiskunnassa.

 

 

Veikko Kokkonen

Pori




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja