Myös sosiologiset tekijät vaikuttavat seurakuntien kasvuun
Kysymys siitä, miksi jotkut seurakunnat ovat löytäneet voimakkaan kasvun ajan ja toiset eivät, on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kasvuun vaikuttavat tekijät näyttävät olevan paikkakuntakohtaisia ja omaleimaisia, ja siksi myös jokaista kasvutarinaa olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti. Oma seurakuntani Alajärvellä on tästä hyvä esimerkki.
Alajärven helluntaiseurakunnan kasvuun on vaikuttanut mielestäni kolme keskeistä asiaa. Ne liittyvät yhteiskunnallis-sosiologisiin tekijöihin, alueen vahvaan kristilliseen arvopohjaan ja seurakunnan johtajuuteen. Tekijöitä on varmasti muitakin, mutta nämä selittävät mielestäni hyvin 1960–80-luvuilla tapahtunutta kasvua.
Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset loivat pohjaa herätykselle. Erityisesti 1960–70-luvulla tapahtuneet muutokset esimerkiksi maataloudessa ja perheissä loivat tarpeen hengellisyydelle. Tämän muutoksen keskellä helluntailaisuus koettiin vakautta ja muutoksen vastavoimaa edustavana tekijänä.
Alajärven vahvuutena on ollut muun muassa työväenliikkeen ja Lapuan liikkeen kaltaisten ilmiöiden varsin ohut vaikutus paikkakunnalla. Murroksen tuomaan epävarmuuteen helluntailiike pystyi tarjoamaan järjestäytyneen yhteisöllisyyden kanavan. Seurakunta ja hengellisyys ikään kuin järjestivät uudelleen muutoksesta johtuvan epäjärjestyksen ja vastasivat siitä nousevaan turvattomuuden tunteeseen. Muutos loi kysyntää, johon helluntailiike pystyi vastaamaan.
Alajärvellä tämä tarkoitti muun muassa ympärivuotisen kyläkokoustoiminnan järjestämistä. Maantieteellisesti Alajärvi rakentuu useista kylistä, jotka saattavat olla useiden kymmenien kilometrien päässä toisistaan. Lähetysilloiksi nimetyt kotikokoukset toimivat viikoittain jopa neljällä kylällä samanaikaisesti. Kesäisin taas kymmenet telttakokoukset vastasivat muutoksen tuomaan tarpeeseen. Helluntailainen ”markkinointikoneisto” pystyi viemään tuotteen niille ihmisille, jotka sitä tarvitsivat. Toiminta vastasi muuttuvan yhteiskunnan tuomaan turvattomuuteen ja yhteisöllisyyden kaipuuseen.
Ajan myötä yksilön oikeudet, vapaus ja riippumattomuus haastoivat kuitenkin perinteiset sanoman välittämisen tavat. Nuorempi sukupolvi ei pitänyt enää 1990-luvun yhteisöllisyyttä merkityksellisenä. Uusi sukupolvi etsi Jumalaa henkilökohtaisista lähtökohdista käsin pyrkien vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitä minä haluan ja tarvitsen? Ja mistä voin sen löytää?
Uudet itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja tietoyhteiskunnan tuoma vapaus saivat aikaan sen, että nuorten tarpeet vähitellen muuttuivat. Kyläkokousten synnyttämä yhteisöllisyys ei enää vastannut niihin. Perinteisiin pitäytyminen ja niistä kynsin hampain kiinnipitäminen saattaakin olla tuhoisaa seurakunnan kasvun kannalta, kuten Jyrki Isohella asian artikkelissaan ilmaisee.
Toiseksi luterilaiset herätysliikkeet ja virtaukset ovat luoneet Alajärvellä arvopohjaa myös helluntailiikkeen toiminnalle. Muun muassa lestadiolaisuus on alueella merkittävää, ja paikkakunnan asenneilmapiiri kristillisyyttä kohtaan myönteinen. Päiväkodeista alkaen lapsille on opetettu kristillisen uskon perustiedot. Hengellisyys on ollut vahvasti läsnä myös seurakunnallisen toiminnan ulkopuolella.
Kolmanneksi johtajuusrakenne loi edellytykset seurakunnan vakaalle kasvulle. Hyvät johtajat saivat aikaan yhtenäisyyttä ja veivät seurakunnan kasvu-uralle.
Vahva, jopa autoritaarinen johtajuus edusti sen ajan yleistä johtamiskäsitystä. Tämä oli toimiva malli, kunnes se 1980-luvun loppupuolella erkani yhteiskunnallisesta kehityksestä. Suurten johtajien merkitys ei ollut enää ratkaisevaa, vaan yksilöiden ääni oli otettava entistä paremmin huomioon. Näyttäisi siltä, ettei tähän muutokseen pystytty riittävästi mukautumaan, vaan ne periaatteet, jotka toimivat edellisillä vuosikymmenillä, ohjasivat edelleen seurakunnan toimintaa.
Uskoisin, että kysymyksessä on laajempikin ilmiö, jossa helluntaiseurakunnat kehittivät ja muuttivat omaa toimintaansa ympäröivää yhteiskuntaa hitaammin. Ongelmaksi muodostui viestikapulan ja vastuun siirtäminen seuraaville sukupolville. Seurakuntien määrällinen kasvu ei enää ollut samanlaista kuin ennen.
Voisiko olla niin, että Jyrki Isohellan esille nostama havainto pienempien helluntaiseurakuntien kasvusta selittyy ainakin osittain edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta?
Helluntailiikkeen tulevaisuuden näkymät huomioiden on hyvä, että viime vuosina keskustelu herätyksestä on saanut uutta syvyyttä. Väheksymättä yhtään rukouksen merkitystä herätyksissä, enää ei riitä se, että ”herätys syntyi, kun seurakunta rukoili”. Seurakuntien kasvuun vaikuttavat myös inhimilliset ja kulttuuriset tekijät. Näiden tekijöiden tarkastelu ja tulevien ilmiöiden ennakointi ovat mielestäni herätysliikkeen kasvun kannalta merkittäviä kysymyksiä.
Tommi Rimpeläinen Johtava pastori Alajärven helluntaiseurakunta
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...