Myös sosiologiset tekijät vaikuttavat seurakuntien kasvuun
Kysymys siitä, miksi jotkut seurakunnat ovat löytäneet voimakkaan kasvun ajan ja toiset eivät, on kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kasvuun vaikuttavat tekijät näyttävät olevan paikkakuntakohtaisia ja omaleimaisia, ja siksi myös jokaista kasvutarinaa olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti. Oma seurakuntani Alajärvellä on tästä hyvä esimerkki.
Alajärven helluntaiseurakunnan kasvuun on vaikuttanut mielestäni kolme keskeistä asiaa. Ne liittyvät yhteiskunnallis-sosiologisiin tekijöihin, alueen vahvaan kristilliseen arvopohjaan ja seurakunnan johtajuuteen. Tekijöitä on varmasti muitakin, mutta nämä selittävät mielestäni hyvin 1960–80-luvuilla tapahtunutta kasvua.
Yhteiskunnan rakenteelliset muutokset loivat pohjaa herätykselle. Erityisesti 1960–70-luvulla tapahtuneet muutokset esimerkiksi maataloudessa ja perheissä loivat tarpeen hengellisyydelle. Tämän muutoksen keskellä helluntailaisuus koettiin vakautta ja muutoksen vastavoimaa edustavana tekijänä.
Alajärven vahvuutena on ollut muun muassa työväenliikkeen ja Lapuan liikkeen kaltaisten ilmiöiden varsin ohut vaikutus paikkakunnalla. Murroksen tuomaan epävarmuuteen helluntailiike pystyi tarjoamaan järjestäytyneen yhteisöllisyyden kanavan. Seurakunta ja hengellisyys ikään kuin järjestivät uudelleen muutoksesta johtuvan epäjärjestyksen ja vastasivat siitä nousevaan turvattomuuden tunteeseen. Muutos loi kysyntää, johon helluntailiike pystyi vastaamaan.
Alajärvellä tämä tarkoitti muun muassa ympärivuotisen kyläkokoustoiminnan järjestämistä. Maantieteellisesti Alajärvi rakentuu useista kylistä, jotka saattavat olla useiden kymmenien kilometrien päässä toisistaan. Lähetysilloiksi nimetyt kotikokoukset toimivat viikoittain jopa neljällä kylällä samanaikaisesti. Kesäisin taas kymmenet telttakokoukset vastasivat muutoksen tuomaan tarpeeseen. Helluntailainen ”markkinointikoneisto” pystyi viemään tuotteen niille ihmisille, jotka sitä tarvitsivat. Toiminta vastasi muuttuvan yhteiskunnan tuomaan turvattomuuteen ja yhteisöllisyyden kaipuuseen.
Ajan myötä yksilön oikeudet, vapaus ja riippumattomuus haastoivat kuitenkin perinteiset sanoman välittämisen tavat. Nuorempi sukupolvi ei pitänyt enää 1990-luvun yhteisöllisyyttä merkityksellisenä. Uusi sukupolvi etsi Jumalaa henkilökohtaisista lähtökohdista käsin pyrkien vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: Mitä minä haluan ja tarvitsen? Ja mistä voin sen löytää?
Uudet itsensä toteuttamisen mahdollisuudet ja tietoyhteiskunnan tuoma vapaus saivat aikaan sen, että nuorten tarpeet vähitellen muuttuivat. Kyläkokousten synnyttämä yhteisöllisyys ei enää vastannut niihin. Perinteisiin pitäytyminen ja niistä kynsin hampain kiinnipitäminen saattaakin olla tuhoisaa seurakunnan kasvun kannalta, kuten Jyrki Isohella asian artikkelissaan ilmaisee.
Toiseksi luterilaiset herätysliikkeet ja virtaukset ovat luoneet Alajärvellä arvopohjaa myös helluntailiikkeen toiminnalle. Muun muassa lestadiolaisuus on alueella merkittävää, ja paikkakunnan asenneilmapiiri kristillisyyttä kohtaan myönteinen. Päiväkodeista alkaen lapsille on opetettu kristillisen uskon perustiedot. Hengellisyys on ollut vahvasti läsnä myös seurakunnallisen toiminnan ulkopuolella.
Kolmanneksi johtajuusrakenne loi edellytykset seurakunnan vakaalle kasvulle. Hyvät johtajat saivat aikaan yhtenäisyyttä ja veivät seurakunnan kasvu-uralle.
Vahva, jopa autoritaarinen johtajuus edusti sen ajan yleistä johtamiskäsitystä. Tämä oli toimiva malli, kunnes se 1980-luvun loppupuolella erkani yhteiskunnallisesta kehityksestä. Suurten johtajien merkitys ei ollut enää ratkaisevaa, vaan yksilöiden ääni oli otettava entistä paremmin huomioon. Näyttäisi siltä, ettei tähän muutokseen pystytty riittävästi mukautumaan, vaan ne periaatteet, jotka toimivat edellisillä vuosikymmenillä, ohjasivat edelleen seurakunnan toimintaa.
Uskoisin, että kysymyksessä on laajempikin ilmiö, jossa helluntaiseurakunnat kehittivät ja muuttivat omaa toimintaansa ympäröivää yhteiskuntaa hitaammin. Ongelmaksi muodostui viestikapulan ja vastuun siirtäminen seuraaville sukupolville. Seurakuntien määrällinen kasvu ei enää ollut samanlaista kuin ennen.
Voisiko olla niin, että Jyrki Isohellan esille nostama havainto pienempien helluntaiseurakuntien kasvusta selittyy ainakin osittain edellä mainittujen tekijöiden vaikutuksesta?
Helluntailiikkeen tulevaisuuden näkymät huomioiden on hyvä, että viime vuosina keskustelu herätyksestä on saanut uutta syvyyttä. Väheksymättä yhtään rukouksen merkitystä herätyksissä, enää ei riitä se, että ”herätys syntyi, kun seurakunta rukoili”. Seurakuntien kasvuun vaikuttavat myös inhimilliset ja kulttuuriset tekijät. Näiden tekijöiden tarkastelu ja tulevien ilmiöiden ennakointi ovat mielestäni herätysliikkeen kasvun kannalta merkittäviä kysymyksiä.
Tommi Rimpeläinen Johtava pastori Alajärven helluntaiseurakunta
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...