(29.3.2023) Organisaatioiden toiminnassa syntyy jatkuvasti sellaista aineistoa, joka on tärkeä säilyttää ja arkistoida. Monien asiakirjojen, dokumenttien, valokuvien, videoiden, äänitteiden ja muun keskeisen aineiston tallentaminen on tärkeää sekä historiallisista että käytännöllisistä syistä. Näin aineistot ovat myöhemmin organisaation itsensä sekä tarvittaessa myös historian kirjoittajien ja tutkijoiden käytettävissä. Hyvin hoidettu arkistointi on samalla arvostuksen osoitus aiemmin tehtyä työtä ja sen tekijöitä kohtaan.
Tähän liittyen on syytä kysyä, miten helluntailiikkeessä arvostetaan omaa historiaa ja hoidetaan arkistoja. Siitä kertovat ehkä parhaiten monet viime vuosien esimerkkitapaukset.
Eräässä helluntaiseurakunnassa ainutlaatuisen pioneerityön tehneiden lähettien ja seurakunnan välinen pitkäaikainen kirjeenvaihto oli ”unohtunut” pölyttymään rukoushuoneen syrjäiseen komeroon. Sieltä tämä poikkeuksellisen arvokas aineisto oli jo vaarassa joutua kaatopaikalle. Vasta kun eräs ulkopuolinen toimija tuli etsimään aineistoa dokumentin tekoa varten, sen historiallinen merkitys ja arvo huomattiin. Komeroon kätketystä kirjepinosta syntyikin lähettien elämäntyötä ja lähetystyön historiaa hienolla tavalla valaiseva teos.
Eräs Fidan aluejohtaja otti puolestaan useita kertoja yhteyttä helluntailiikkeen keskeisiin järjestöihin ja kysyi neuvottomana, mitä tulisi tehdä erään edesmenneen lähetin laajalle jäämistölle, jolla hän ymmärsi olevan erityistä lähetyshistoriallista arvoa. Mihin sopivaan paikkaan sen voisi Suomessa sijoittaa?
Vaikka aluejohtaja toisti kysymyksensä useita kertoja eri toimijoille, hän ei saanut siihen keneltäkään kunnollista vastausta. Lähetyshistoriallisen aineiston sijoituspaikkaa ei löytynyt.
Myös kotimaan helluntaiseurakunnissa törmätään samaan ”loppusijoituspaikan” ongelmaan. Hiljattain eräs paikallinen helluntaiseurakunta löysi kätköistään filmejä ja videoita, jotka sisältävät koko helluntailiikkeen kannalta arvokasta historiallista aineistoa. Seurakunnan edustaja soitti ja kyseli, onko missään sellaista keskitettyä arkistoa, jonne aineiston voisi lähettää. Ei ollut.
On yhteisöllinen häpeä, ettei helluntailiikkeellä ei ole kunnollista ja hyvin hoidettua arkistointijärjestelmää. Vuosikymmenien aikana kertynyt historiallinen aineisto on nykyisin hajallaan monien yksityishenkilöiden, seurakuntien ja Hyry-yhteisöjen sattumanvaraisissa paikoissa. Kenelläkään ei ole tästä aineistosta kokonaiskuvaa. Lisäksi suuri osa aineistosta on vaarassa kadota tai tuhoutua ajan myötä.
Yksittäiset helluntaiyhteisöt katsovat, ettei asian hoitaminen kuulu niiden perustehtävään eikä vastuulle. Siksi koko liikkeen kannalta tärkeä yhteinen asia on jäänyt hoitamatta.
Jotain on kuitenkin tehty. Noin kymmenkunta vuotta sitten Fida, Avainmedia ja Aikamedia pelastivat yhteistoimin dokumenttikuvaaja Mauri Päivisen arvokkaan av-aineiston, jota säilytetään nykyisin Hartolassa Itä-Hämeen museossa. Aineisto sisältää muun muassa filmejä Niilo Yli-Vainiosta ja dokumentteja lähetyskentiltä. Silti tuskin edes liikkeen keskeiset toimijat tietävät Hartolan helluntaimuseon olemassaolosta.
Jos helluntailiikkeellä olisi keskitetty fyysinen ja digitaalinen arkistointijärjestelmä ja historiallisen aineiston tallennuspaikka, paikalliset seurakunnat ja Hyry-yhteisöt voisivat hyödyntää historiallisia lähteitä esimerkiksi juhlavuosiin valmistautuessaan ja historiikkeja laatiessaan. Lisäksi Ison Kirjan opiskelijoille olisi paljon hyötyä hyvin järjestetystä arkistosta opinnäytetöiden ja tutkimusten teossa. Nykyinen digitaalitekniikka ja sähköinen tallennusmahdollisuus helpottavat paljon asioita. Ne tuovat myös joustavuutta lähteiden käyttöön.
Olisiko jo aika laittaa helluntailiikkeen arkistointi kuntoon, rakentaa keskeisten toimijoiden yhteistyönä kunnollinen arkistointijärjestelmä ja laatia kaikkien saatavilla oleva luettelo arkistoidusta aineistosta? Se edellyttää kokonaissuunnitelmaa ja yhteisen käytännön luomista. Asiantuntija-apua arkistointijärjestelmän luomiseen on helposti saatavilla.
Mutta kuka tarttuu asiaan ja lähtee viemään hanketta eteenpäin?
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...