Löytyykö jouluna sijaa yksineläjille?

Kun Joosefin perheelle etsittiin Jeesuksen syntymän aikaan paikkaa yöpyä, sijaa ei ollut muualla kuin eläinten suojassa. Nykyaikana taas näyttää siltä, että sijaa ei ole muille kuin itselle ja omalle perheelle.

Entä jos ei ole perhettä eikä varaa hankkiutua johonkin yhteisöön viettämään joulunaikaa? Tämä ei ole mikään uusi ongelma. Vaikka asiasta on puhuttu jo aikaisemminkin, se ei näytä liikuttavan ketään.

Olen nähnyt monenlaisia jouluja, myös jouluja monessa eri maassa. Kerron vähän tuntemuksiani, jotka ovat varmasti tuttuja monelle muullekin.

Minulla ei ollut kotia, jonne mennä viettämään joulua perheen kanssa. Alkoholistiveljeni ei sietänyt minua ja ajoi minut pois, jos yritin lähestyä häntä. Tänään perheeni on jo nurmen alla, samoin minun vainoojani.

Orpouden tunne ei ole kuitenkaan väistynyt. Jo varhain loka-marraskuussa käsittämätön ahdistus valtaa mieleni, ja vasta tapaninpäivän aamuna se häviää. Kulttuurimme mukaan aattona joulunrauhan julistuksen jälkeen ei sovi soitella eikä mennä kenenkään muun perheen joulunviettoa häiritsemään. Se loukkaisi hyviä tapoja. Monissa seurakunnissa ei ole kuitenkaan jouluna toimintaa vanhuksille, yksinhuoltajille ja muille yksineläjille. Seurakunnan joulujuhlat järjestetään viikkoa tai paria ennen joulua, minkä jälkeen heidän joulun odotuksensa jatkuu ilman toimintaa.

Onko se oikein? Eikö vuoden suurimman juhlan aikaan pitäisi huomioida kaikki? Vai onko pakko hankkiutua jonnekin ulkomaille, jossa joulua ei vietetä? Seurakunnissamme on lahjakkaita ja innokkaita ihmisiä järjestämään kunnon juhlat, jos heille vain annetaan siihen tilaisuus. Myös itse olen muutaman kerran yrittänyt järjestää joulua muillekin kuin perheellisille, mutta se ei ole toiminut toivotulla tavalla.

Maassamme on nyt niin paljon ”muukalaisia”, joille tekisi hyvää nähdä todellinen joulunvietto ja sen tarkoitus. Mutta löytyykö itsekeskeisissä seurakunnissamme sijaa muille kuin omalle perheelle?


Eva Pasanen
Evankelista
Heinola

Muut
47/2016

MuutMenestysteologinen julistus sivuuttaa usein tärkeän puolen Paavalin teksteistä. Ristin teologiaan kuuluu olennaisena osana myös kärsimys ja heikkous.
MuutVäitöskirjaa varten haastatellut psykoterapeutit kaipaavat parempia välineitä hengellisten aiheiden käsittelyyn.
MuutNäytelmä- ja elokuvakäsikirjoittaja Seppo Lahtea kiinnosti se, mitä 35 vuotta sitten kuollut Niilo Yli-Vainio koki ja ajatteli kaiken herätyshulinan keskellä.
MuutNuoret pitävät somea hyvänä juttuna, jos se ei hallitse elämää (Valomerkki.fi 14.11.).

Oikea minä ja nettiminä ovat nuorten mukaan muuten samat, mutta nettiminässä näytetään vain parhaat puole...
MuutSuomen vapaakristilliset liikkeet ovat perinteisesti vieroksuneet uskontunnustuksia. Nyt myös itsenäiset seurakunnat pitävät niitä tarpeellisina.
MuutNimi Ristin Voiton joulutervehdyksessä kertoo yhteisöllisyydestä ja on tärkeä viesti ystäville ympäri maata.
MuutJoulu on Rauno Karmitsalle toinen toisensa kunnioittamisen juhla.
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan