Koulun vapaassa valinnassa on parantamisen varaa

Suomi on pudonnut vuoden 2016 kansainvälisessä vertailussa toiselta sijalta kahdeksanneksi peruskoulutuksen vapaassa valinnassa. OIDEL, joka on YK:n virallinen yhteistyöjärjestö, tulkitsee koulutuksen vapauden toteutuvan vasta silloin, kun vanhemmat voivat valita lapsilleen oman vakaumuksensa mukaisen koulutuksen ja yhteiskunta vastaa kustannuksista samoilla periaatteilla kaikissa kouluissa.

Ruotsissa järjestettiin 16. marraskuuta seminaari, jossa esiteltiin kansainvälinen Freedom of Education -raportti koulutuksen vapaudesta. Osallistujina seminaarissa oli ruotsalaisia kansanedustajia sekä yksityisten koulujen ja kahden säätiön edustajia.

Eri maiden opetusministeriöiltä koottu vertaileva aineisto osoittaa, miten perusasteen koulutuksen vapaa valinta ja maksuttomuus nykyisin toteutuvat. Novae Terrae -säätiön edustaja Luca Volonte toi seminaarissa esille, että valtion neutraalisuus ei tarkoita sitä, että kulttuurista ja uskonnollista moninaisuutta ei saisi ilmetä kouluissa. Euroopan neuvosto korostaa ihmisoikeuksien toteuttamista kulttuurien välisestä näkökulmasta, ja siihen liittyen myös uskonnollinen aines on otettava huomioon. Julkisen viranomaisen oikeuksia ja velvollisuuksia kasvatusjärjestelmään pitää soveltaa perustuslain lähtökohdista, jolloin huolehditaan riittävästä tasapainosta muiden oikeuksien kanssa. Keskeistä on ajatuksen,  ideologioiden ja uskontojen vapaus sekä vanhempien oikeus valita lapsilleen haluamansa koulukasvatus.

Suomen kuudestatoista kristillisestä koulusta edelleen kuusi koulua laatii joka kolmas vuosi anomuksen toiminnan jatkamisesta. Joidenkin koulujen kohdalla tätä on jatkunut lähes kaksikymmentä vuotta. Syinä lyhytaikaisiin sopimuksiin ovat olleet lähinnä muodollista täydentämistä edellyttäneet huomautukset opetussuunnitelmista, vaikka muut koulunpidon edellytykset ovat toteutuneet moitteettomasti. Lisäksi lausuntoja antavan viranomaisen näkemykset suotavasta tai sopivasta tulkinnasta opetussuunnitelmissa ovat jatkuvasti vaihdelleet ja muuttuneet.

Opetushallitus on aiemmin ilmaissut opetussuunnitelmalausuntojen yhteydessä kantanaan, ettei kristillisiä kouluja tarvita. Valtioneuvosto on käsitellyt toistuvasti samoja lupia, kun lyhytaikaisten määräaikaisten lupien myöntämisperusteita ei koulutuksen järjestäjän kannalta ole toteutettu kohtuullisesti eikä tasapuolisesti.

Opetusluvan myötä opetuksen järjestäjälle maksetaan kotikuntakorvauksina 94 prosenttia valtion kunnille maksamasta oppilaskohtaisesta valtionosuudesta, joka vuonna 2016 on 6 693 euroa/oppilas. Tämän lisäksi kunnat  maksavat omasta verokertymästään kunnasta riippuen noin 1 400 euroa/oppilas.

Yksityiset opetuksen järjestäjät toimivat siis kustannustehokkaasti.


Jukka Sipilä
Rehtori
Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry:n puheenjohtaja