Jumalan luoma hierarkia sisältää siunauksen

Sanna Urvas puolustaa seurakunnan ja avioliiton hierarkkista johtajuusnäkemystä. Hänen mukaansa siihen sisältyy Jumalan salaisuus ja siunaus.
Sanna Urvas puolustaa seurakunnan ja avioliiton hierarkkista johtajuusnäkemystä. Hänen mukaansa siihen sisältyy Jumalan salaisuus ja siunaus.
Kiitän teologikollegoitani vastineesta koskien minusta tehtyä haastattelujuttua Ristin Voitto -lehdessä (RV 16). Naisteologia ei ollut haastattelun varsinainen fokus, eikä jutussa ollut näkemyksiäni mitenkään erityisesti perusteltu.

En lähde vastaamaan esitettyihin kysymyksiin (RV 16), jotka liittyvät läheisesti eksegeettiseen pohdintaan, sillä olen koulutukseltani systemaatikko ja elämänfilosofialtani Jumalan salaisuuksien ihmettelijä. Esittelen kuitenkin kolme näkökulmaa, joita on mielestäni hyvä pitää esillä naisen asemaan liittyvässä keskustelussa kokonaisnäkemystä muodostettaessa.

Ensiksi, naisen asemaan liittyvää keskustelua tulee lähestyä hermeneuttisena kysymyksenä. Keskeistä tässä on se, etteivät Raamatun tulkintaa voi ohjata vain koulutetut teologit; sen sijaan keskustelun loppupäätelmien tulee heijastaa koko yhteisön näkemyksiä.

Kenneth Archerin tutkimusten mukaan helluntailaisessa raamatuntulkintaperinteessä on keskeistä Pyhän Hengen, kirjoitusten ja yhteisön välinen vuorovaikutus. Amos Yongin mukaan tulkintaa tulee peilata oman yhteisön ja teologian historian konteksteihin.

Miten yhteisön vaikutus teologisten näkökantojen muotoutumiseen toteutuu ja on toteutunut Suomen helluntailiikkeessä, on laajemman huomion ansainnut aihe. Sitä pohdin tekeillä olevassa väitöskirjassani.

Uskon, että johtajuusrakenne on kirjoitettu Raamatun tekstiin selkeästi ja myös arkikielellä ymmärrettävästi. Omassa kotiseurakunnassani tämä on ymmärretty niin, että johtava pastori on mies ja vanhimmistossa palvelevat miehet. Naiset voivat palvella sekä pastoreina että lukuisissa muissa tärkeissä rooleissa seurakunnassa.

Kunnioitan muiden seurakuntien tekemiä johtopäätöksiä omissa seurakunnissaan.

Jeesus uudisti radikaalisti oman aikansa uskonnon, mukaan lukien naisen aseman. Mikäli tämä sukupuolien välinen hierarkia olisi kaivannut vielä radikaalimpaa uudistamista, olisi se tullut Raamatussa esiin vahvasti sanoitettuna sekä Jeesuksen ja alkuseurakunnan toiminnassa.

Traditio kertoo, että Jeesuksen äiti Maria oli erittäin tärkeä ja arvostettu henkilö alkuseurakunnassa. Jo Marian asema osoittaa naisten tärkeyden seurakunnalle. Häntä ei kuitenkaan nimetty sen johtajaksi.

Toinen lähestymistapa on trinitaarinen. Keskeistä on se, miten Jumalan ja maailman suhde heijastuu siihen, missä roolissa paimen ohjaa seurakuntaa. Jumala ilmoittaa itsensä Isänä, Poikana ja Pyhänä Henkenä. Kolminaisuuden ytimeen kuuluu kaitselmuksen käsite. Isä, Luoja, ohjaa ja osallistuu luotuun todellisuuteen. Myös Poika ja Pyhä Henki osallistuvat siihen, sillä se rakkaus, joka sitoo kolminaisuutta yhteen, on samaa rakkautta, jota Isä heijastaa luomakuntaansa Pojan sovitustyön ja Pyhän Hengen kautta tapahtuvan pyhitystyön kautta. Tämä realisoituu puolestaan Jeesuksen toiminnassa ja ”minä olen” -lausumissa. Poika ilmoittaa itsensä Hyvänä Paimenena.

Siksi katson trinitaarisen teologian olevan paimenuuden ytimessä ja yksi sitä selittävistä, avaavista ja määrittelevistä tekijöistä.  Seurakunnan johtaja on laumansa ylin paimen. Tämä paimenen sukupuolisuus liittyy isyyden ja poikuuden kautta kolminaisuuden ilmoitettuihin nimiin. Isä, Poika ja Pyhä Henki ovat klassisessa teologiassa kolminaisuuden erottamattomat nimikkeet. En suostu luopumaan siitä, että minun Jumalani on Isä. En suostu luopumaan siitäkään, että Jeesus, Jumala ja Poika, joka inkarnaation kautta tuli luotuun todellisuuteen, on mies.

Kolmas näkökulma on virkaan ja sen luonteeseen liittyvää pohdintaa. Johtavan pastorin tehtävä on luonteeltaan erilainen kuin opettajan tai seurakunnassa palvelevan pastorin, miehen tai naisen. Ylin paimenuus kuuluu mielestäni miehelle. Hänen lisäkseen tarvitaan naisia opettajiksi ja pastoreiksi sekä paimeniksi ja lukuisiin muihin tehtäviin miesten rinnalle.

Nimikkeet ja termit eivät muodosta helluntailiikkeessä yhdenmukaista ja systemaattista kokonaisuutta, jota voisi rinnastaa raamatullisiin termeihin. Siksi on tärkeää ymmärtää niiden  sisältö sekä hierarkian kokonaisuus.

Eeva annettiin miehelle kumppaniksi ja avuksi. Silti Jumala piti miestä vastuullisena lankeemuksesta (1. Moos. 2:9). Yhdessä he kantoivat seuraamukset.

Helluntailaisessa teologian kirjoittamisessa tuodaan perinteisesti kokemuksellisia elementtejä osaksi perusteluja. Näin tapahtuu myös korkean tason kansainvälisissä ekumeenisissa neuvotteluissa esimerkiksi helluntailiikkeen ja katolisen kirkon välillä. Siksi en malta olla lisäämättä aiheeseen vielä yhtä näkökulmaa.

Tasa-arvoisessa kulttuurissa on usein vaikea hyväksyä sitä Raamatussa ilmaistua lausumaa, että mies on vaimon pää. Uskon, että avioliiton hierarkiaan sisältyy salaisuus, joka ei avaudu kuin sen hyväksymällä ja läpi elämällä. Olen saanut elää avioliitossa yli 25 vuotta. Liiton alkumetreillä Jumala haastoi minut tällä sanallaan, joka ei sisällä alistamista vaan heijastelee rakkauden ja kunnioituksen välistä suhdetta. Yhteistä elämää oli tuolloin aloittamassa kaksi voimakastahtoista johtajapersoonaa, joiden liitto olisi todennäköisesti loppunut hyvin lyhyeen ilman päätöstäni kunnioittaa raamatullista totuutta avioliitosta.

Onneksi minulla on mies, joka päivittäin etsii Jumalan valtakuntaa. Uskon meidän löytäneen sen salaisuuden, jonka Herra on tähän hierarkiaan kätkenyt. Jumalan luoma hierarkia ja sen hyväksyminen sisältävät aina sekä salaisuuden että siunauksen.

Uskon ja toivon, että Suomen helluntailiikkeessä pastorit ja johtajat etsivät Jumalan valtakuntaa naisen asemaan liittyvissä kysymyksissä. Haluan haastaa heitä löytämään oman seurakuntansa juniat ja foibet ja asettamaan heidät palvelemaan niille paikoille, joissa Jumalan antamat lahjat pääsevät täydessä kukoistuksessa rakentamaan seurakuntaa.


Sanna Urvas
Teologian maisteri ja tohtorikoulutettava
Espoo


51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja