Avoin kirje konferenssitoimikunnalle

Ehdimme paikalle pääteltassa klo 9 alkavaan ylistys- ja rukouskokoukseen. Musiikki soi kuitenkin entiseen malliin sellaisilla desibeleillä, ettei meidän kenenkään omaatuntoa kolkuttanut se, että lähdimme välittömästi tilaisuudesta kahviteltan rauhaan. Korvamme kiittivät valintaamme. (Kiitos Pirkko Hyttiselle RV 27:n kirjoituksesta ”Myös hengellinen musiikki voi aiheuttaa kuulovaurioita”.) 

Katsoimme tarkoin konferenssin käsiohjelmasta, mihin tilaisuuksiin päivän aikana osallistuisimme. Kello 13.30 oli merkitty alkavaksi teemafoorumi, jossa oli diakonia-sana perässä. Totesimme, ettei meistä ole missään foorumeissa istujiksi, ja siksi valitsimme toisessa teltassa olevan tilaisuuden. 

Onneksemme tapasimme Missioteltassa tutun romaniveljen, joka valisti meitä, että teemafoorumi on todellisuudessa romanikokous. Käänsimme äkkiä kengänkärjet juhlatelttaa kohden ja saimme olla todella hyvässä kokouksessa laulujen ja puheiden äärellä. Paljosta olisimme jääneet paitsi ilman tätä tilaisuutta. Eläköön Elämä ja Valo! Moni muukin oli varmaan kokenut, että teemafoorumi oli ohjelman nimenä johtanut heitä harhaan. Yleensähän romanikokoukset ovat olleet runsaasti kansoitettuja, mutta nyt oli takateltassa paljon tyhjää tilaa. 

Hyvä konferenssitoimikunta, toivomme, että ensi juhannuksena ei konferenssiin tarvitsisi tulla kuulosuojaimien kanssa ja käsiohjelmaan tilaisuuksien nimet merkittäisiin selkokielellä. 

Raakel ja Antti Viljanmaa & kumppanit 

”Valkonaamat” Alavudelta