Kristittyjen ykseyden rukouspäivä avaa ekumeenisen viikon, jonka aikana kristityt ympäri maailmaa rukoilevat ykseyden puolesta ja koronarajoitusten niin salliessa toteuttavat käytännön ekumeniaa yhteisin tilaisuuksin. Vuosikymmeniä rukousviikko on edistänyt kristittyjen keskinäistä kunnioitusta, luottamusta ja yhteistoimintaa. Se on auttanut meitä näkemään toisissamme sisaren tai veljen Herrassa.
Menneiden vuosikymmenten keskinäisistä kähinöistä olisikin syytä päästä, sillä kristittyinä – taustayhteisöistämme riippumatta – kohtaamme uskomme yhteisiä haasteita keskellä muuttuvaa maailmaa. Muutosta ja kehitystä tapahtuu sekä hyvään että heikompaan suuntaan, usein samanaikaisesti.
Ensimmäinen haaste kristinuskolle on moniarvoistuminen. Nykymaailma on uskontojen ja eri kulttuureiden sulatusastia. Teknologinen kehitys on tehnyt maailmasta entistä pienemmän, ja tieto leviää välittömästi internetin ja sosiaalisen median välityksellä kaikkialle. Myös ihmisten liikkuvuuden myötä eri kulttuurit ja uskonnot kohtaavat entistä helpommin. Tämä on havaittavissa esimerkiksi suurkaupunkien katukuvassa.
Mutta mikä on kristinuskon asema tässä uskontojen paljoudessa? Vaikka monissa länsimaissa kristinusko on pitkään ollut niin sanottu ”valtauskonto”, tämä ei ollut kristinuskon lähtöasetelma eikä myöskään sen edellytys.
Kristinuskon yhdistävä ydin on edelleen armon ilosanoma, järisyttävä vapautuksen ja sovituksen julistus jokaiselle syntiselle. Teknologia on avannut mahdollisuudet saavuttaa tällä viestillä yhä useammat kielet ja kansat. Tilanteen pitäisi enemmänkin innostaa ja herättää näkemään lisääntyviä mahdollisuuksia evankelioida kuin nostattaa ”ne jyrää meitin” -asenteen pelon ja eristäytymisen uskonnollisiin nurkkiimme.
Toinen kristinuskon haaste muuttuvassa maailmassa onkin, uskommeko itse sen sanoman voimaan. Sekularisoituneissa läntisissä yhteiskunnissa lisääntyy pyrkimys pyyhkiä uskonto pois julkisesta tilasta ja Raamatun arvot mielletään vanhentuneina. Jopa ihmetellään, miten tuhansia vuosia vanhoilla kirjoituksilla voisi olla mitään hyödyllistä sanottavaa nyky-yhteiskunnasta.
Kuitenkin aikamme kuumimmat kriisit – taloudesta ympäristökysymyksiin – ovat pohjimmiltaan arvokriisejä. Arvomurroksen myötä ennätyksellisen taloudellisen hyvinvoinnin keskellä pesii ennennäkemätön henkinen pahoinvointi. Onko mikään ihme, että kiusaaminen lisääntyy niin päiväkodeissa, kouluissa kuin työpaikoilla, ellei lapsille enää opeteta, että toinen ihminen on Jumalan kuva, korvaamattoman arvokas lähimmäinen? Eipä ihme, jos kukaan ei puolusta heikompia tai jää auttamaan avun tarvitsijaa, kun vertaus laupiaasta samarialaisesta jätetään kertomatta.
Kristittyjen ei pidä vähätellä vaikutusmahdollisuuksiaan ja mukautua ajan henkeen, vaan on taisteltava marginalisoitumista vastaan. Kirkkojen ja seurakuntien on rohkeasti puolustettava paikkaansa ja rooliaan yhteiskuntien voimavarana ja arvopohjan vaalijana. Erilaisuudesta huolimatta meillä on yhteinen agenda: voimme rohkeasti tarjota ihmisille sitä toivoa, jota ilosanoma meille antaa.
Sari Essayah
Kirjoittaja on kansanedustaja ja Kristillisdemokraattien puheenjohtaja.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...