Puut ja metsät ovat Israelissa suuressa arvossa. Tammi-helmikuun vaihteessa vietetään juutalaisen kalenterin mukaan ”puiden uutta vuotta” (Tu bišvat). Mooseksen kirjat eli Toora kehottaa israelilaisia istuttamaan puita Luvattuun maahan. Jokaiselle syntyneelle lapselle oli muinoin tapana istuttaa oma puu: usein se oli pojalle setri, tytölle sypressi.
Tu bišvat -juhlaan kuuluvat ulkomaillakin maan annit. Silloin syödään erilaisia Raamatun hedelmiä, kuten viinirypäleitä, viikunoita, taateleita, granaattiomenoita ja oliiveja. Israelissa istutetaan juhla-aikaan puita kyläkohtaisesti. Niin tehtiin tänäkin vuonna, vaikka koronasäädökset rajoittivat talkoohenkisiä tapahtumia.
Puilla on ollut iso merkitys Israelin hyvinvoinnille kautta vuosisatojen. Luonnon kasvuun liittyivät Jumalan lupaukset muun muassa seitsemästä maan hyvästä annista. Raamatun ajan metsät olivat ilmeisen runsaita luonnonmetsiä, joissa karhutkin samoilivat. Reilut sata vuotta sitten, ennen ensimmäisiä juutalaisten muuttoaaltoja, maa oli kuiva ja karu. Asukkaita oli puoli miljoonaa, joista juutalaisia vajaat 10 prosenttia.
Varhaisen Israelin asuttaminen oli metsäisillä ja kivikkoisilla kukkuloilla hankalaa. Pitkään kasvaneet ja syvään juurtuneet puut olivat oksaisia ja sitkeitä. Tällainen puusto tuhoutui erityisesti Turkin ottomaanikaudella (1517–1917).
Arabien muutto Israeliin ja kiistellylle Länsirannan alueelle vilkastui 1900-luvun alkupuolella, kun maa muuttui elinkelpoisemmaksi juutalaisten pioneerien raivaustyön ansiosta. Pohjoisessa ja Välimeren rannikolla kuivatettiin laajoja suoalueita viljelysmaaksi. Noita syrjäisiä joutomaita ottomaanihallitsijat myivät mielellään juutalaisille siirtolaisille. Tuota ennen puita ryöstöhakattiin kaikkialta suruttomasti, sillä maanomistajien piti maksaa veroja puumäärän mukaan. Eroosio vei lopulta puuttomilta rinteiltä viljelyksille välttämättömän ravinteikkaan mullan. Puustoa vahingoittivat pahoin myös vuohilaumat, koska ne syövät kasveja jopa juurineen.
Brittihallinnon aikana juutalaisten maahanmuuttoa seurasi laaja puunistutusohjelma, joka jatkuu. Israelin kansallisrahaston Keren Kajemetin johdolla maahan on istutettu lähemmäs 300 miljoonaa puuta sadan viime vuoden aikana.
Muinoin Israelissa kasvoi erilaisia tammipuita, laakereita, pistaaseja, sypressejä ja vuorimäntyjä. Nyt näitä samoja puulajeja on istutettu maahan uudelleen. Toki on uusiakin lajikkeita, kuten eukalyptukset. Metsäpaloarkojen havupuitten sijaan on kuitenkin pyritty palaamaan maan alkuperäiseen, matalaan tammimetsikköön. Istutusmetsät ovat kasvattaneet esimerkiksi kuivan Negevin alueen sademääriä, vaikka vedestä on edelleen iso pula koko Lähi-idän alueella.
Raamattu ja juutalainen uskonnollinen kirjallisuus puhuu paljon luomakunnan kunnioittamisesta ja suojelemisesta. Siellä on myös käsky antaa esimerkiksi peltojen ja hedelmätarhojen puitten viettää sapatin lepoa. Se on kaikkialla terveellinen ohje tehoviljelyksen rasittamalle maaperälle.
Heikki Kangas
Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...