Yksi vuoden merkittävimmistä urheilutapahtumista päättyi
äskettäin. Talviolympialaisten selostusten terminologia ei ollut aina helposti
selitettävissä kenialaiselle ystävälleni. Selostajan käyttämät ilmaisut
esimerkiksi vapaasta ja perinteisestä hiihtotyylistä eivät auenneet hyvästä
yrityksestäni huolimatta urheilun kesälajeihin paremmin paneutuneelle
kaverilleni.
”Mikä ero on perinteisellä ja vapaalla hiihtotyylillä? Mistä
perinne sai alkunsa? Miksi vapaa hiihtotyyli syntyi? Miksi sitä kutsutaan
tuolla nimellä? Kumpi tyyli on kilpailijalle vaikeampi? Kumpi kuluttaa enemmän
urheilijan voimia? Kummalla tyylillä kisaaminen onnistuu nopeammin? Miksi pitää
kilpailla kahdella eri tyylillä?” Tässä vain muutama esimerkki ystäväni
tekemistä kysymyksistä.
Pyrin tarkentamaan ystävälleni yhdistelmähiihdon salaisuuksia.
Kerroin kilpailumuodon useista eri nimistä: takaa-ajo, tuplatakaa-ajo,
hässäkkähiihto ja niin edelleen. Ystäväni pyöritti päätään. Viestini ei tainnut
mennä perille.
Jatkoin tarkennusyritystäni. Perinteisessä hiihdossa sauvaksi
kutsutun apuvälineen maksimipituus saa olla 83 prosenttia hiihtäjän omasta
pituudesta. Vapaassa tyylissä sauva voi olla yhtä pitkä kuin hiihtäjä.
Perinteisessä hiihdossa matka etenee laduksi kutsutulla väylällä. Sen
muodostaa kaksi erillistä uraa, joissa tärkeät apuvälineet nimeltä sukset
mahdollistavat etenemisen. Vapaalla tyylillä kilpailijan ei tarvitse urautua
kyseisiin uomiin; latu-ura ei ohjaa hänen etenemistään.
Kerroin myös, että hiihtokisan puolessavälissä kilpailijat vaihtavat
osan varusteistaan. Vapaan hiihtotyylin sukset ja sauvat poikkeavat
huomattavasti perinteisen tyylin vastaavista. Yhdistelmähiihto
kokonaisuudessaan ei siis suju samoilla kilpailuvälineillä. Poikkeuksena ovat
hiihtäjien käyttämät jalkineet, joita kutsutaan monoiksi. Ne ovat eräänlainen
kompromissi kahden eri tyylin välisestä ihannejalkineesta.
Perehdytin ystävääni myös hiihtokokemuksesta. Kerroin kilpahiihtäjien
valittavan, että perinteisen osuuden jälkeen vapaaseen tyyliin vaihtaminen on
aluksi vaikeaa, koska jalat tuntuvat varsin raskailta. Perinteisen hiihdon yksi
tärkeä menestystekijä kun on oikean pidon ja luiston löytyminen.
Ystäväni jäi selkeästi pohtimaan, mitä tarkoitin tässä yhteydessä
ilmaisulla ”lipsuminen”. Hän kuunteli innokasta selostustani yhä
hämmästyneempänä. Kun kerroin, että yhdistelmähiihto ei jatku enää myöhemmissä
arvokisoissa, hän kysyi: ”Kumpi lopetetaan, perinteinen vai vapaa?”
Tarinointimme jälkeen jäin pohtimaan hengellistä matkantekoamme
ja sitä, miten puhumme siitä muille. Maaliviivan ylittämisen tärkeys ei tällä
matkalla ole muuttunut. Onko matkamme vain perinteisen tavan urahiihtoa, vai
sallimmeko tällä matkalla etenemisen myös vapaammalla tyylillä?
Vapaampi tyyli ei ole vapautta säännöistä vaan lupa taivaltaa
urienkin ulkopuolella. Oleellista hengellisessä matkaamisessa lienee
edelleenkin yksi asia: olipa tyyli perinteinen tai vapaa, kysymys ei saa tulla
maaliin pääsyä tärkeämmäksi.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...