”Kylläpä kilikattaa”, oli ukillani tapana tuumata, kun mummo antoi
palautetta reippaaseen sävyyn. Naisen äänioikeus ja mielipiteen vapaus on
vallinnut Suomessa jo niin kauan, että se on lähes itsestäänselvyys. Joskus
jopa kuulee keskusteluissa sävyjä, jotka huolestuneena miettivät, menivätköhän
naisen oikeudet jo miehen edelle.
Hieman erilaista näkökulmaa asiaan antaa muualla asuvien naisten
tilanteen tarkastelu. Jordaniassa, ja muutenkin islamilaisessa maailmassa, on
yleistä ajattelu, että varsinkin naisen tulee pitää huoli siitä, että ei
puheellaan, äänensävyllään tai muutoinkaan aiheuta pahennusta, väärinymmärrystä
tai suoranaista flirttailua.
Ystäväni Jordaniassa kertovat, että Islamin pyhiin teksteihin on
kirjoitettu varoitus, jossa sanotaan, että naisen ääni on häpeä, joka pitää
piilottaa. Jos nainen nyt jostakin syystä käyttäisi ääntään väärin, siitä ei
mitään suoranaista rangaistusta ole säädetty, mutta kyllähän sitä muut
ihmettelevät – ja sitä kautta nainen aiheuttaa häpeää suvulleen. Lopullinen
rankaisu tulee Jumalalta, jos nainen paratiisiin asti yltää.
Meitä muualta tulijoita katsotaan usein pitkään ja hitaasti
syystäkin, mutta varsinkin, jos erehdyn nauramaan ääneen. Sitä ei pidetä
soveliaana, ja se pitäisi saada kitkettyä pois.
Kouluttaessamme naisia törmäämme helposti tilanteeseen, että
nainen ei halua vastata ääneen, vaan hän kuiskaa asian kouluttajalle. Tai
mielipidettä kysyttäessä hän häkeltyy, sillä koskaan aikaisemmin ei hänen
mielipidettään ole pyydetty – eikä sitä ole silloin tarvinnut muodostaakaan.
Kriittisen ajattelun mahdollisuutta ei juurikaan ole annettu, ja
auktoriteettien valta ja voima ovat niin uskonnossa kuin koulutuksessakin
suuret.
Onneksi tämä ajattelu on pikkuhiljaa murtumassa, ja ainakin
Jordanian pääkaupunkiseudulla paremmissa kouluissa myös oppilaiden mielipidettä
kuullaan. Kuitenkin muutos on hidasta, ja jos uskontoa käytetään keppihevosena
ja kriittinen ajattelu leimataan lähes synniksi, kansa vaikenee.
Iloksemme olemme huomanneet, että pitkäkestoisen ja tiiviin
yhdessä työskentelyn, luottamuksen ja asioiden jakamisen kautta naisten ääni on
löytynyt – ja myös rohkeus käyttää sitä. Ihmisoikeuskoulutusten,
kommunikaatiotaitojen harjoittelun ja itsetuntoa vahvistavien tehtävien kautta
olemme pohtineet, miten nainen joka puolella maailmaa on arvokas, miten
hänelläkin voi olla mielipide ja miten sen voi tuoda julki niin, että ei liikaa
provosoi ja aiheuta hämmennystä. Se onkin varmaan työmme yksi haastavin asia;
minkä verran kehitystä ja uudistusta on tarpeen ja mahdollista, ja minkä
kokoisin askelin etenemme.
Suomessa kasvatamme lapsemme reagoiviksi, sanoviksi ja ajatteleviksi.
Viime vuosina maahamme on tullut lisää erilaisia oppijoita, jotka ovat nyt
monenlaisen haasteen edessä. Sen lisäksi, että heidän pitäisi oppia kieli ja
kulttuuri, he joutuvat myös harjoittelemaan sitä, että mielipiteen ilmaisu on
oikeus ja jopa velvollisuus. Ehkäpä jonakin päivänä he voivat siirtää sitä
oppia myös omaan maahansa niin, että kriittinen ajattelu ja jokaisen ääni tulee
esille – ja maa voi kehittyä myös sitä kautta.
Katja Köykkä
Kirjoittaja on Fidan
vaikuttamistyön asiantuntija.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...