Suomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa jo toista
vuotta peräkkäin. Näin ainakin YK:n onnellisuusraportin mukaan.
Seuraavaksi onnellisimpia oltiin Tanskassa ja Norjassa. Ruotsi sijoittui seitsemänneksi.
Minun on hiukan vaikea niellä tulosta sellaisenaan.
Mielipiteeseeni saattaa vaikuttaa se tosiasia, että työssäni näen lähinnä ahdistuneita, masentuneita ja yksinäisiä ihmisiä. Enkä kyllä
näe kovin iloisia ilmeitä kaduillakaan, ainakaan talvisin.
Tilastojenkin mukaan joka viides suomalainen on masentunut, ja puoli
miljoonaa käyttää masennuslääkkeitä. Riskiryhmiin näyttävät kuuluvan yli 75-vuotiaat ja nuoret alle kolmekymppiset.
Tutkimustuloksiin vaikuttaa luonnollisesti paljon se, mitä
ja miten kysytään. Onnellisuutta mitattaessa painopiste oli
bruttokansantuotteessa, vapaudessa ja sosiaaliturvassa. Niissä siis pärjäämme. Mutta entä jos kysyttäisiin, milloin viimeksi
pelkäsit, koit alakuloa ja riittämättömyyttä, murehdit tai et saanut
nukutuksi? No, se ei olisi enää onnellisuustutkimus vaan esimerkiksi ahdistuneisuustutkimus.
Suomi on mukana kaksi vuotta kestävässä eurooppalaisessa tutkimuksessa, jossa selvitetään masennusta, eli
tulevaisuudessa saamme lisävalaistusta kansamme mielenterveyteen.
Varhaisemmissa tutkimuksissa olemme tälläkin alueella, samoin kuin itsemurhien määrässä, yltäneet kärkijoukkoon. Ja jo nyt meillä masennusta pidetään kansantautina. Siis: maailman onnellisin masennusta poteva kansa?
Paljon riippuu myös siitä, miten onnellisuus ylipäätään määritellään. Siihen on lukuisia näkökulmia. Onnellisuus on esimerkiksi tyytyväisyyttä siihen, mitä minulla on. Se on
sitä, että minulla on riittävästi rahaa peruselämään, terveyttä,
ystäviä, tunnetta omasta tärkeydestä, kuulumisesta johonkin. Demokritoksen mukaan onnellisuus on sitä, ettei surra sitä, mitä meiltä
puuttuu, vaan iloitaan siitä, mitä meillä on.
On arvioitu, että onnellisuuteen vaikuttaa perimä
50-prosenttisesti, olosuhteet kymmenen prosenttia ja muut seikat 40 prosenttia. Ryhmään muut laittaisin asenteet. Pessimisti suree sitä,
mikä puuttuu. Optimisti kiittää siitä, mitä hänellä on. Vaikka
temperamenttiaan eli luonnettaan ei voi muuttaa, ajatuksia ja asenteita voi harjoittaa. Aivotutkijoitten mukaan ajatuksen vaihtaminen
vaatii kolmisen viikkoa tai noin 70 kertaa. Eli jos kolme viikkoa
sanon itselleni, että kyllä siinä lasissa on vielä noin paljon vettä, alan
uskoa siihen. Tämä ei kuitenkaan päde masennustiloissa.
Onni on ylipäätään epävakaa tila, jos se koetaan ja
määritellään ”maallisin” menetelmin. Emme voi paljoakaan vaikuttaa olosuhteisiin mutta siihen voimme, miten olosuhteisiin suhtaudumme. Esimerkiksi jos ulkona sataa, vaikka olin aikonut pitää ulkoilupäivän, voin kiitellä siitä, miten sainkin
ulkoilupäivän sijasta aikaa paneutua lukemiseen.
Hengellisessä mielessä onnellisuus on muuta kuin sitä, mitä meille tapahtuu. Onneni on Raamatun mukaan olla lähellä
Jumalaa, kuten psalmissa sanotaan. Uskovan onni on siinä, että saa olla turvassa Jumalan kämmenellä tuli mitä tuli. Se on
Jeesuksen lupaamaa šalomia, olosuhteista riippumatonta rauhaa. Tällöin
voi olla stereotilassa: ulkoinen ihminen kärsii mutta sisäinen
luottaa, uskoo ja toivoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...