Lavakulttuurin kulisseissa 

Maailmasta ei löydy täydellisiä ihmisiä eikä täydellisiä yhteisöjä. Virheitä tulee ilmi myös kristillisissä yhteisöissä, joissa kompastelut näyttävät toisinaan erityisen räikeiltä kristinuskon korkeiden moraalisten standardien takia.


Joskus vinoumien syy piilee syvemmällä rakenteissa. Esimerkiksi evankelioivaan herätyskristillisyyteen ja siten helluntailaisuuteenkin perinteisesti liittyvä lavakulttuuri tekee esiintyjien osasta haavoittuvan. Lavalla ei haluta nähdä ensisijaisesti erehtyneitä ja heikkoja ihmisiä, jotka kamppailevat kiusausten kanssa. 

Baptistien arabiankielisen teologisen seminaarin sivuilla julkaistussa blogissaan Wissam Nasrallah sanoo, että lavakulttuurin tuoma siloitellun pinnan paine vetää johtajat helposti kaksoiselämään ja kätkettyihin synteihin. Ilmiön syyksi hän näkee kulttuurin, joka nostaa karisman luonteen edelle ja tulosten tuottamisen vastuuvelvollisuuden yläpuolelle. Näin jalustalle laitetuilta ryövätään haavoittuvuuden lahja. 

 

Lavakulttuurissa perusasetelmana on parrasvaloihin tuotu pieni joukko esiintyjiä, joita iso joukko seuraa. Kun tietyt nimet saavat paljon huomiota, tavalliset uskovat jäävät helposti penkintäyttäjien rooliin. 

Iso joukko on kasvoton ja korostaa yksinäisten yksinäisyyttä, joten jos uskovalta puuttuu vaikkapa pienryhmien tai palvelutehtävien tuoma tuki ja yhteyden kokemus, pelkkä lavalle katsominen ei tarjoa kunnon kasvualustaa. 

Lavakulttuuri yksinään ei takaa sitä, että uskon perusasiat ovat varmasti selviä jokaiselle ja usko pääsee kasvamaan. Sen huonoihin puoliin kuuluu sekin, ettei kukaan välttämättä näe tai välitä, kun laumasta katoaa lampaita. 

 

Helluntailaisuus on moninaistunut eikä lavakulttuuri hallitse yhtä vahvasti kuin ennen. Silti se vaikuttaa yhä rakenteissamme. Esimerkiksi nuorten toiminnassa viihtymiselle annettu arvo on korkea, mikä voi haudata alleen aidot kohtaamiset, kipuilut ja keskustelut, joita tarvitaan kestävän uskon rakentamiseen. Näin voi käydä ainakin niiden nuorten kohdalla, jotka pyörivät lähinnä suuremmissa tapahtumissa ilman säännöllistä yhteyttä paikalliseen seurakuntaan. 

 

Puhe uskovien kaksoiselämästä olisi miellyttävää ulkoistaa julistajiin, mutta sama synnin kaava, tunnistamattomat ja tunnustamattomat asiat, voi viedä karille kenet tahansa. 

Wissam Nasrallah toteaakin, ettei kaksoiselämä ole kertapäätös, vaan se syntyy sarjasta pieniä valintoja, joita varsinkin rasittunut ihminen voi perustella ”Jumala ei ole niin kapeakatseinen” tai ”Ansaitsen tämän” -tyyppisesti. Lopulta ihminen päätyy sisäiseen ansaan käytöksensä ja uskonsa kanssa. 

Koronan jälkeen monet uskovatkin ovat väsyneitä. Kesään latautuu odotuksia, ja piristystä etsiessä on helppo tehdä pieneltä vaikuttavia mutta huonoja valintoja, mitä ne kullekin ovatkaan. Uupumustilassa jopa usko voi tuntua vain lisäsuoritteelta. Tässä tilanteessa parasta lääkettä ovat Jeesuksen sanat: Tulkaa minun tyköni, te kaikki työtä tekevät ja raskautetut, niin minä annan teille levon. 

 

Ruut Ahonen 

 

Kirjoittaja on Aikamedian toimituspäällikkö.




24/2021

Kuvassa on menossa hengellinen tilaisuus jonkinlaisella tuvalla tai kokoontumispaikassa. Seinillä on metsästykseen liittyvää esineistöä. Pirttipöytiä on niin monta, että paikka tuskin on kenenkään...
Hengellinen toiminta voi olla ihmistä hoitavaa tai synnyttää sielunhoidon tarvetta.
KolumniMaailmasta ei löydy täydellisiä ihmisiä eikä täydellisiä yhteisöjä. Virheitä tulee ilmi myös kristillisissä yhteisöissä, joissa kompastelut näyttävät toisinaan erityisen räikeiltä kristinuskon kor...
PääkirjoitusOlen palannut kevään aikana kerta toisensa jälkeen kirjoitukseeni, jonka tein alkuvuodesta. Tekstini kosketteli Hengen synnyttämää uudistumista ja sen tarvetta. En tunnu pääsevän as...
PikavisiittiMinua innostaa artistien ja nykyisin myös puhujien taustavoimana toimiminen. Tuotamme konserttikiertueita ja keikkamyyntiä kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvan ohjelmatoimistoni kautta....
UutisetLosangelesilaisen Saddleback-seurakunnan johtaja Rick Warren, 67, jää eläkkeelle.
– 42 vuotta Kay ja minä olemme tienneet, että tämä päivä lopulta tulisi. Olemme odot...
UutisetTurkissa on jo vuosia tehty poliittisia muutoksia, jotka ovat vieneet sitä sekulaarista islamilaisemmaksi. Tämä on näkynyt niin koulutuksessa kuin monumentteihin liittyvissä päätöksissä.
Kesä...
ArviotTapani Sopanen: Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies. Päivä, 2018. Sid. 221 s.

Mistä aineksista syntyy hyvä kirja? Sitä pohdin lukiessani Tapani Sopasen teosta...
UutisetHengellisiä mediasisältöjä välittävällä UskoTV:llä on ollut jo kymmenen vuotta tärkeä rooli helluntaiherätyksen viestinnässä.
Nettikanava kokoaa yhteen seurakuntien suorat lähetykset ja...
UutisetEvankelisten seurakuntien yhteistyöjärjestöissä on rukoiltu koko alkuvuosi eri puolilla maailmaa, että Ranskan uuden uskontolain muoto muuttuisi ennen 28. kesäkuuta tapahtuvaa parlamentin lopullis...
NäkökulmaYstäväni kertoi innoissaan uudesta harrastuksestaan. Hän oli pitkän etätyöjakson aikana pohtinut uusia tapoja matkustaa, koska epäili, että lentomatkustaminen on vielä pitkään melkein mahdotonta,...
MerkkipäiviäRakkaus seurakuntaa kohtaan on näkynyt Sirkka-Liisa ja Pertti Virolaisen elämäntarinoissa lapsuudesta asti. Sirkka-Liisa syntyi Porissa 27.7.1941, Pertti Tampereella 13.6.1941...
MuistolleReijo syntyi yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena 26.4.1951 Irene ja Aarne Vierulan perheeseen. Perhe asui silloin Seinäjoella. Vanhemmat ja Anna-mumma olivat uskovais...
Usein uskovan kodin hengellinen ilmapiiri ohjaa lapsia tiettyyn suuntaan. Näin kävi lopulta myös Niilo Närhin kohdalla.
– Äidinmaidossa sain kristinuskon perusteet ja lapsenuskon....
UutisetRistin Voitolla ei ole kesällä julkaisutaukoa, mutta lehden ilmestymistahti harvenee keskikesän ajaksi. Lehti ilmestyy kesäkuun lopusta elokuulle kolmena tuplanumerona 26–27, 28–29 ja 30–31...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan