KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 51ï¿½ï¿½ï¿½52/2019

Koronaa ja raketteja

Tämä kevät oli Israelissa monella tapaa omituinen. Tapahtumiin mahtui sekä negatiivista että positiivista. Hallituksen muodostaminen ei ole onnistunut, vaikka kahden vuoden sisällä on pidetty neljät parlamenttivaalit. Ratkaisu oli toukokuun alussa hyvin lähellä, kun Gazan raketti-iskut pysäyttivät neuvottelut.

Positiivista on koronaviruksen hillintä tehokkaalla rokotusohjelmalla. Kun vaikutti siltä, että tauti on lähes kurissa, juutalaiskansa alkoi jo kovasti odottaa paitsi paluuta normaaliin arkeen myös yhteistä juhlimista vuoden tauon jälkeen.

Israelilaiset tykkäävät juhlimisesta. Vanhaan testamenttiin pohjaavat traditiot ovat tärkeitä. Kotijuhliin ja muihin tapahtumiin tullaan isoina perheinä ja jopa kyläyhteisöinä.

Toukokuussa olleen viikkojuhla shavuotin perustana ovat Jumalan lain antaminen Siinailla, kiitos sadosta ja pyhiinvaellus Jerusalemiin. Sadonkorjuujuhlan yhteydessä Jeesuksen varhaiset seuraajat täyttyivät Pyhällä Hengellä ja rohkaistuivat viemään ilosanomaa alkaen Jerusalemista maailman ääriin saakka.

Nykyisten juhlien iloinen odotus hiipui, kun eri puolilla Israelia syttyi väkivaltaisuuksia. Mellakointi alkoi Tel Avivin vanhan kaupungin Jaffan kadulta, jossa arabit pieksivät juutalaisen rabbin. Jaffassa leimahti yhteenottoja, jotka laajenivat Jerusalemiin ja pian muihinkin kaupunkeihin, joissa arabeja ja juutalaisia asuu rinnakkain. Arabit polttivat juutalaisten kauppoja ja autoja ja jopa kymmenkunta synagogaa. Juutalaisten siviilien vastaavat teot ovat toistaiseksi olleet selvästi vähäisempiä.

Arabien pahimmat loukkaantumiset ja jopa kuolemat tapahtuivat aluksi yhteenotoissa poliisien ja puolisotilaallisten rajapoliisien kanssa, erityisesti Jerusalemin temppelialueella, jonne muslimit tulivat ramadanin loppupäivinä rukoilemaan mutta myös haastamaan juutalaisia yhteenottoihin.

Kansainvälisiin uutisiin levitettiin tietoa, että juutalaiset ovat karkottamassa laittomasti palestiinalaisia Itä-Jerusalemin Sheikh Jarrah -lähiöstä. Karkotuksille on Israelissa oikeuden lupa, sillä kyseiset talot ovat olleet juutalaisten omistuksessa 1800-luvulta lähtien. Monilla lähiöasukkailla on myös vuokria maksamatta talot omistaville juutalaisjärjestöille. Israelin itsenäisyyssodan yhteydessä 1948 Jordania otti kiistellyt talot haltuunsa. Se isännöi aluetta kuuden päivän sotaan 1967 saakka.

Väkivaltainen tilanne kärjistyi isoksi konfliktiksi, kun ääri-islamistinen Hamas alkoi ampua raketteja Israelin siviiliasutuksiin. Tämän vuoksi sadat tuhannet israelilaiset joutuivat hätäilemään useita kertoja päivässä pommisuojiin.

Meidänkin perhekuntamme oli mukana tässä hälytysten kierteessä, sillä asumme 35 kilometriä Hamasin hallitsemasta Gazasta. Oppilaitokset suljettiin ja juhlat peruttiin 80 kilometrin säteellä Gazasta. Opiskelijat palasivat etäopintoihin tietokoneilleen, kuten oli tehty kuukausia koronan vuoksi.

Konfliktin pitkittyessä Gazassa tuli paljon Israelia runsaammin kuolonuhreja, kun Israelin armeija vastaisi siviiliasutusten keskeltä ammuttuihin raketteihin. Nyt on tulitauko ja jonkinlainen normaalius, jonka osaksi näyttää kehittyneen jatkuva pattitilanne Israelin hallitusneuvotteluissa.

Heikki Kangas

Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.