Joulun alla (RV 50/2015) suomin kolumnissa Juhannuskonferenssia. Kolumnin ydinajatus oli, että tapahtuma on aina seurakuntakentän näköinen, haluttiin sitä tai ei. Se, mikä ilahduttaa seurakunnissa, näkyy positiivisena asiana myös juhannuksena. Samoin kaikenlainen väsähtäneisyys ja pysähtyneisyys tulee kyllä ilmi valtakunnallisessa tapahtumassa, vaikka sitä pyrittäisiinkin peittämään.
Mielestäni viime viikon konferenssi ansaitsee kiitettävän arvosanan. Viilaukset, joissa ison teltan kokousten määrää on karsittu ja toisaalta vanha lastenteltta – nykyinen teemateltta – on nostettu tasavertaisena esiin tuoreempien tuulahdusten areenana, ovat olleet pääosin onnistuneita.
Juhannuskonferenssi ei ole museo. Se on nyt sopivasti etukenossa, niin puhujien kuin musiikinkin osalta. Kuoromusiikkia edusti yksi tilaisuus, Kaikki saa Herralle laulaa. Mielestäni tämä on aivan riittävä määrä lava-aikaa kuoroille – niille muutamalle, joita seurakunnissa vielä on.
Ei ole nuorten syytä, ettei kuoroja enää juuri ole. Kukaan ei ole kehottanut vanhempia lopettamaan kuoroja ja kvartetteja. Nuorilla ainakaan ei missään vaiheessa ole ollut tällaista auktoriteettia.
Suomessa on noin 200 helluntaiseurakuntaa. Vaikka muutamassa ylistysmusiikki onkin viime vuosina ollut pääosassa, se ei selitä sitä, miksi suurin osa kuorotoiminnasta lopahti käytännössä jo vuosituhannen vaihteessa.
Valtaa seurakunnissa pitävät edelleen vanhemmat ihmiset. He ovat oikeita henkilöitä myös vastaamaan kysymykseen, miksei kuoroja enää ole. Nuorilla ei tähän kysymykseen vastausta ole, eikä heiltä pidä sitä epäsuorasti tivata uudempaa musiikkia kritisoimalla.
Kiitos lukijoille mukavista keskusteluista Ristin Voiton standilla konferenssissa.
Myös Ristin Voitto on helluntaiseurakuntien kentän näköinen lehti, näin ainakin toimituksessa uskomme. Vinouma syntyy siitä, että kentän uutisten kohteena on käytännössä 20 suurinta seurakuntaa, josta näistäkin uutiskohteeksi valikoituu turhan usein muutama johtoaseman saavuttanut kärkiseurakunta.
Maan parinsadan seurakunnan asiat eivät totisesti ole tasapuolisesti lehden sivuilla esillä, se on helppo myöntää. Maakuntien ykkösseurakuntien johtavat pastorit kommentoivat tärkeitä asioita, tai uutisessa kerrotaan jostain isosta kampanjasta tai hankkeesta. Pienet seurakunnat pääsevät uutisiin yleensä silloin, kun tapahtuu jotain kaupunkilaisten silmissä söpöä ja mukavaa. Hanhijärvellä leivottiin piirakoita -tyyppistä uutisointia on lehden sivuilla silloin tällöin. Pääosaan nousee silloin sympaattinen puuhakkuus, ja kuvissa on emäntiä essuineen.
Toimituksessa pohditaan usein, välittyykö helluntaiseurakuntien todellinen arki lehden sivuilta. Valitettavasti joudutaan myös aina kysymään, mikä on tämä myyttinen arki, joka haluttaisiin välittää. Onko arki todellisuudessa vain sitä, että sunnuntaisin kokoonnutaan puoleksitoista tunniksi, mutta muuten seurakunta on olemassa vain ajatuksen tasolla. Haluaako lukija todella silmiensä eteen tällaisen todellisuuden viikko toisensa jälkeen?
Parhaimmillaan lehti pystyy tarjoamaan pysäytyskuvan siitä, missä juuri nyt mennään. Kuva ei aina ole kaunis, mutta taatusti katsomisen arvoinen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...