Jeesuksen ajan temppelin tuho
On erikoista, miten sekä juutalaisten ensimmäinen temppeli 500-luvulla ennen Jeesusta että toinen temppeli vuonna 70 hävitettiin samana av-kuun päivänä, joka ajoittuu läntisessä kalenterissa heinä–elokuuhun. Vuonna 1492 Espanjan kuningaskunta antoi määräyksen juutalaisten karkottamiseksi samaisena temppelien tuhon päivänä.
Temppelien hävitykset muistuttavat juutalaisia muun muassa siitä, miten kansan sisäinen eripura voi johtaa suureen häviöön. Samalla se puhuu siitä, miten lupaukset Jumalan huolenpidosta ovat lähtöisin kaukaa, autiomaavaellukselta. Jumala tahtoo, että kansa luottaisi häneen ja antautuisi hänen johdettavakseen myös sodan ja rauhan kysymyksissä.
Jeesuksen ajan temppeli tuhottiin vuonna 70 ensimmäisen juutalaissodan aikana. Aikalaishistorioitsija Flavius Josefus kuvaa tätä traagista tapahtumaa, jossa lähes koko Jerusalem hävitettiin. Josefuksen mukaan surmansa sai reilu miljoona ja roomalaiset kuljettivat vankeuteen liki 100 000 piiritetyn kaupungin suojissa ollutta juutalaista. Nykyiset historioitsijat arvioivat, että todelliset luvut olisivat noin viidennes Josefuksen kirjaamista. Ennen roomalaisten tuloa juutalaiset kävivät sisällissotaa, mikä helpotti valloitusta.
Taistelu oli raju. Juutalaiset puolustivat kaupunkiaan sitkeästi. Lopulta roomalaiset valtasivat ja tuhosivat koko temppelin esipihoineen. Ensimmäinen juutalaissota päättyi kolme vuotta myöhemmin, kun roomalaiset valloittivat Kuolleenmeren äärellä Masadan vuorilinnoituksen.
Roomalaisten vasallikuningas Herodes Suuri teetätti Jeesuksen syntymän aikoihin ja vähän sitä ennen eri puolille valtavia kaupunkeja ja linnoituksia. Hän myös aloitti Jerusalemin toisen temppelin laajennuksen.
Roomalaisia sotilaita innosti valloitussodassa ajatus, että Jerusalemissa olisi paljon arvokasta omaisuutta. He rosvosivat temppelin ja tappoivat kaupungissa kaikki, jotka uskalsivat tulla vastustamaan ryöstelyä.
Vangit vietiin orjiksi tai taistelemaan hengestään Rooman maakuntien teattereihin gladiaattoreita ja petoja vastaan. Tuhosta jäi jäljelle vain osa temppelin läntistä tukimuuria, joka tunnetaan myös Itkumuurina. Se on nykyään juutalaisten pyhin paikka, jonka luona käy ihmisiä rukoilemassa joka päivä ja lähes kaikkina vuorokaudenaikoina.
Juutalaiset nousivat 130-luvulla uuteen kapinaan, mutta keisari Hadrianuksen joukot kukistivat kansannousun verisesti. Hadrianus kielsi juutalaisilta pääsyn Jerusalemiin. Nöyryyttääkseen juutalaisia lisää hän nimesi Juudean ja pohjoisen Israelin Palestiinaksi, juutalaisten perivihollisen filistealaisten mukaan. Palestiina on yhä keskeinen kiistanimi Lähi-idän päivänpolitiikassa.
Heikki Kangas
Kirjoittaja on erikoistoimittaja, joka on asunut Israelissa vuodesta 1990 lähtien.
34/2019
