Kristillinen usko ei myy. Tämä ei ole mikään ihmetyksen aihe. Nykyisessä kulttuurillisessa tilanteessa perinteinen kristillinen sanoma nähdään tiedollisesti hämäränä, koska siihen sisältyvät väitteet ja uskomukset ovat yleisten tiedonhankkimismenetelmien ulottumattomissa. Samoin se nähdään moraalisesti kyseenalaisena, koska se puuttuu ihmisten vapauteen elää parhaaksi katsomallaan tavalla.
Käytännöllinen viisaus neuvoo pitämään matalaa profiilia, ettei menetetä jossakin mahdollisessa tulevaisuudessa olevia mahdollisuuksia sanoman välittämiseen. Tämän on suomalainen helluntailainenkin pitkälti ymmärtänyt.
Helluntailaisten pitää kuitenkin pyrkiä olemaan jollakin tavalla merkityksellisiä oman aikakautensa ihmisille, sisältyyhän helluntailaiseen teologiaan oppi seurakunnasta ja seurakunnan tehtävästä suhteessa maailmaan.
Oiva keino merkityksellisyyden takaamiseksi on keskittää huomio kristinuskon yhteiskunnalle tuomiin yleisesti hyväksyttäviin seurauksiin, kuten korkeaan työmoraaliin ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen. Nämä ovat myyviä teemoja. Ne myyvät paremmin kuin sanoma Jumalasta, joka on historiallisessa hahmossa, Jeesus Nasaretilaisessa, ilmoittanut itsensä ja tahtonsa ja edellyttää kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen ja kääntymään hänen puoleensa syntien anteeksisaamiseksi.
Huomion uudelleenkohdistaminen on markkinointistrategisesti toimiva ratkaisu mutta pitää sisällään itsepetoksen siemenet. Kristillisen uskon sisäisen logiikan mukaan korkea työmoraali ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus ovat Jumalan puoleen kääntymisen seurauksia. Kun helluntailainen pyrkii ydinsanomansa peittelyn ja yhteiskunnallisesti hyväksyttävien arvojen kautta oikeuttamaan oman olemassaolonsa ja toimintansa, hänen olemassaolonsa ja toimintansa alkaa perustua hänen omaan markkinointipuheeseensa, eli markkinointistrategia antaa toiminnan tarkoitukselle sisällön. Se, mikä on markkinastrategisesti toimivaa, on toiminnan tarkoitus.
Itsepetoksen filosofisessa tarkastelussa on kiinnitetty huomiota niin sanottuun itsepetoksen paradoksiin. Itsepetoksessa ihmisen ajatellaan uskottelevan itselleen joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti jotakin sellaista, joka ei ole itse asiassa totta.
Kuinka tämä onnistuu, on ollut paljon pohdinnan kohteena.
Helluntailainen itsepetos onnistuu, koska toiminnan perustarkoitus eli evankeliumin julistus Jeesuksesta ja sen yhteiskunnallisesti myönteiset seuraukset ovat kumpikin löydettävissä Raamatusta. Huomion keskittämistä yhteiskunnallisesti hyväksyttyihin seikkoihin ei voida muodollisesti tuomita vääräksi. Tällainen yritys voidaan helposti torjua joukolla Raamatun jakeita.
Itsepetoksesta on kuitenkin kysymys, jos helluntailainen ajattelee oman olemassaolonsa ja toimintansa tarkoituksen täyttyvän niissä päämäärissä, joita hän käyttää oikeuttaakseen olemassaolonsa ja toimintansa ympäröivän yhteiskunnan silmissä. Tällöin helluntailaisesta tulee tämän ajan arvojen peili, johon katsomalla ihmiset näkevät vain oman ylevän kuvansa.
Hanno Heino
Kirjoittaja on Iso Kirja -opiston opettaja. Kolumni on julkaistu aiemmin , jossa Ison Kirjan opettajat kirjoittavat ajankohtaisista ilmiöistä, opiston arjesta ja teologiasta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...